SUKOL ry:n kevätliittokokouksen julkilausumia
Suomalaisilla ei ole varaa asenteeseen "vain englantia ja vähän toista kotimaista" (22.4.2006)
Peruskoulun oppilaat valitsevat yhä harvemmin vapaaehtoisen tai valinnaisen kielen. Kahdeksannelta luokalta alkavan valinnaisen B-kielen (saksa, ranska, venäjä) opiskelijamäärä on romahtanut kymmenessä vuodessa lähes 40 prosentista 16,7 prosenttiin. Myös alakoululaiset valitsevat yhä harvemmin vapaaehtoisen kielen.
Poikien osuus kieliryhmissä vähenee iän myötä. Tilastoista voi päätellä, että kielen varhainen aloittaminen lisää poikien opiskeluintoa. Mitä aikaisemmin kielenopetus aloitetaan, sitä varmemmin myös poikia saadaan opiskelemaan muitakin kieliä kuin englantia. Vapaaehtoisen A-kielen opiskelijoista 5. luokalla lähes puolet on poikia, sen sijaan yläkoulussa alkavissa valinnaiskielten ryhmissä valtaosa on tyttöjä.
1990-luvun valtakunnallinen pyrkimys alueellisesti tasa-arvoiseen, monipuoliseen kielivalikoimaan on jo historiaa. Vuosina 19992004 vapaaehtoisia A-kieliä tarjoavien kuntien määrä romahti 61 prosentista 46 prosenttiin ja suunta on yhä alaspäin.
Perusopetuksen laaja kielitarjonta ei ole ylimääräistä luksusta, vaan se kuuluu kuntien ydinpalveluihin. Suomi tarvitsee usean eri kielen taitajia, sillä suomalaista osaamista voidaan viedä maailmalle vain monipuolisen kielitaidon turvin.
SUKOL vaatii, että
- perusopetuksesta vastaavat kunnat tuntevat kansallisen vastuunsa ja huolehtivat korkeatasoisen, monipuolisen kieltenopetuksen toteuttamisesta
- tarjottavien kielten määrä ja opetusryhmän aloituskoko on pidettävä sellaisina, että varmistetaan mahdollisimman monen kielen opetuksen toteutuminen
- koulutuksen järjestäjän on pidettävä huolta siitä, että oppilaiden tasa-arvoisuus kielivalinnoissa toteutuu asuinalueesta riippumatta
- myös valinnaisten B-kielten valikoima tulee säilyttää peruskoulun tarjonnassa, jotta sekä kieliin suuntautuneet että myöhemmin kielistä kiinnostuvat oppilaat voisivat niitä valita
- useamman A-kielen opiskelun jatkaminen on taattava myös peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa ja kahden A-kielen taitajat pitää ottaa huomioon jatko-opintoihin pyrittäessä.
Suomi tarvitsee kielten osaajia (12.4.2003)
Näennäisesti kieltenopetuksessa kaikki on hyvin, mutta nyt vedetään mattoa jalkojen alta. Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n mielestä riittävän monipuolista kielitaitoa ei voida enää taata.
Koulunsa päättäneet nuoret hallitsevat englannin kieltä paremmin kuin ennen mutta muita kieliä aiempaa vähemmän. Myös saksan, ranskan, venäjän ja vielä harvemmin opiskeltujen kielten osaajille on kysyntää. Pian voimaan tulevien tuntijako- ja ylioppilastutkintouudistusten jälkeen näille usein valinnaisille kielille jää entistä vähemmän tilaa sekä perusopetuksessa että lukiossa.
Suomessa on laadukkaaksi tunnustettu koulutusjärjestelmä, pätevät opettajat ja ajanmukaiset, opetussuunnitelman tavoitteita tukevat oppimateriaalit. Nyt on päättäjien aika turvata opetukselle riittävät resurssit. Suomalaisten kielitaidon taso ei säily, mikäli säästöjen nimissä valinnaiskieliin ei perusteta ryhmiä ja pakollisten kielten ryhmäkoot pidetään liian suurina. Hyvät oppimistulokset edellyttävät myös asianmukaisia opetustiloja ja riittävästi rahaa oppikirja- ja materiaalihankintoihin sekä opettajien täydennyskoulutukseen.
Laadukas kieltenopetus uhattuna Suomessa (20.4.2002)
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry korostaa laadukkaan kieltenopetuksen merkitystä tulevaisuudessakin. Opettajia uhkaa jaksamisongelma, joka johtuu lisääntyneestä työmäärästä ja muuttuneesta työnkuvasta. Nykyinen lainsäädäntö korostaa erilaisten oppijoiden huomioonottamista. Tämä tarkoittaa henkilökohtaisten opetussuunnitelmien laadintaa, toteutusta ja arviointia sekä yksilöllisempää opetusmateriaalia. Erityistukea tarvitsevien oppijoiden määrä on kasvanut kaikilla kouluasteilla. Samanaikaisesti ryhmäkoot ovat suurentuneet ja eri tahojen välistä yhteistyötä edellyttävä toiminta on lisääntynyt. Varsinaisen opetustehtävänsä lisäksi kieltenopettajat useimmiten ovat mukana myös oppilaitostensa kansainvälisissä hankkeissa sekä muussa koulun kehittämistyössä.
Suurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää SUKOL vaatii, että kieltenopettajiksi valmistavan koulutuksen paikkamääriä lisätään tasoa laskematta. Työn kuormittavuutta on vähennettävä, jotta alalle hakeutuu ja työhön sitoutuu ammattitaitoisia henkilöitä kaikille kouluasteille. Vain näin voidaan taata kansainvälisesti tunnustettu suomalainen kielitaitovaranto.
Lisää resursseja suullisen kielitaidon testaamiseen (16.4.2000)
Vuonna 1994 Opetushallitus laati ensimmäiset lukion päättövaiheen suullista kielitaitoa testaavat kokeet. Tarkoitus oli, että yo-kokelaat voivat näissä kokeissa osoittaa myös suullisen kielitaitonsa ja saada siitä erillisen todistuksen ylioppilastodistuksen liitteeksi. Kokeiden järjestäminen ei ole toteutunut toivotulla tavalla. Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry on selvittänyt lukion suullisen kielitaidon kokeen tilannetta. Vaikka opettajien ja oppilaiden alkuinnostus oli suurta, suullisen kokeen järjestämisessä on suuria alueellisia eroja. Syitä tähän ovat mm. rahoitusongelmat ja suullisen kielitaidon todistuksen määrittelemätön status. Työelämän kasvaviin kehitystarpeisiin vastataan lisäämällä suullisen kielitaidon opettamista. SUKOL vaatii, että lukion suullisen kielitaidon testaamiseen varataan tarvittavat lisäresurssit.
A2-kieliä joka kuntaan (24.4.1999)
Vapaaehtoinen, peruskoulun ala-asteella alkava A2-kieli on saavuttanut oppilaiden ja vanhempien suosion. Se on ymmärretty tienä monipuoliseen, hyvään kielitaitoon. A2-kielten opiskelumahdollisuudet ovat kuitenkin kaventuneet. Kunnat supistavat opetusta säästösyihin vedoten. Eri kuntien ja koulujen kielitarjonta on kirjavaa. Tarjotaan joko vain yhtä A2-kieltä tai liian monta kieltä, jolloin yhteenkään ei synny ryhmää, koska aloitusryhmäkoko pidetään liian suurena. On myös kuntia, joissa ei tarjota lainkaan A2-kieltä tai joissa alkanut opetus on lopetettu. SUKOL vetoaa kuntien ja koulujen päättäjiin: oppilailla tulee olla asuinpaikasta riippumatta todelliset ja tasavertaiset mahdollisuudet opiskella ala-asteelta alkaen valitsemiaan kieliä pätevien kieltenopettajien johdolla. Oppilaiden jatko-opiskelumahdollisuudet tulee turvata. Työelämä ja kansainvälistyminen edellyttävät riittävän hyvää, monipuolista kielitaitoa.
Pätevä kieltenopettaja alusta asti (25.4.1998)
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry haluaa kehittää ja monipuolistaa suomalaisten kielitaitoa. Kieltenopettajat korostavat, että parhaaseen tulokseen päästään, kun opettajana alusta asti on koulutuksen saanut, pätevä kieltenopettaja. Hänellä on kielitaito, kulttuurien tuntemus ja kielen opettamisen pedagoginen asiantuntemus. Lapsilla pitää olla kotikunnasta riippumatta mahdollisuus oppia eri kieliä pätevän opettajan johdolla. Suomen kannattaa sijoittaa tulevaisuuteen. Rakentakaamme yhdessä tulevaisuuden Suomea!