12 kysymystä kieltenopettajalle: Isto Hurmekoski

Isto Hurmekoski opettaa englantia ja saksaa Liperin koulussa, jossa 3.–4. luokat ovat yli kilometrin päässä 5.–9. luokista.

1. Miten kieltenopetus voi omassa koulussasi?
A2-saksan opiskelu päättyy Liperin kunnassa, ja viimeiset pitkän saksan opiskelijat ovat menossa kuudennella luokalla. Vielä muutama vuosi on tehtävä surutyötä, kun ylivoimaisesti parhaista tunneista, innokkaimmista oppilasryhmistä ja mielekkäimmästä palautteesta pitää sydänverissään luopua. Liperi oli ensimmäisinä kunnista aloittamassa A2-saksaa, kun se noin 10 vuotta sitten tuli mahdolliseksi. Nyt ilmeisesti viimeisenä ja nykyään ainoana Pohjois-Karjalan maalaiskunnista se luopuu kahden pitkän kielen taitajista ja jättää säästösyistä tehtävän isoille kaupungeille, vain koska A2-kielen ryhmien perustaminen ei ole pienille kunnille lakisääteistä. Oppilaiden tasa-arvoisessa kohtelussa koulutuksen tarjonnassa on vielä tehtävää. Kahden pitkän kielen taitajien puute tulee kansantaloudelle kalliiksi. Ilon aihetta on siinä, että Liperissä perustetaan vielä pieniä venäjän ja ranskan B2-kielen ryhmiä.

2. Mikä auttaa arjessa?
Lasten ja nuorten kiinnostus oppimiseen, hymyt opiskelun lomassa, kun oppilaista huomaa suunnitelmien onnistuneen.

3. Miten hallitset stressiä?
Huonosti, mutta pyrin tekemään asiat hyvissä ajoin. Suunnittelen työmäärän mahdollisimman kohtuulliseksi ja järjestän aikaa rentoutumiseen.

4. Mitä harrastat?
Tavoitteeni on käydä puolison ja koiran kanssa jokaisessa Suomen mantereenpuoleisessa kansallispuistossa vaeltamassa. Keräilen kansallispuistojen t-paitoja tai, jos niitä ei ole, paitaan ommeltavia merkkejä muistoksi jokaisesta luontoelämyksestä. Mökillä puuhaaminen on myös mieluista.

5. Minkä kirjan luit viimeksi?
Luen Raamattu elämään -kirjasarjaa, joka valottaa Raamatun taustoja kokonaisvaltaisesti. Oman lisänsä Jukka Norvannon kirjoituksiin tuo se, että hän ei ole koulutukseltaan vain teologi vaan myös diplomikielenkääntäjä. Kielipedagogia kiinnostavat erityisesti kulttuurierot, joita vertailtaessa huomaa, miten erilainen ajatusmaailma nykyihmisellä on. Silloin tällöin törmää myös mielenkiintoisiin käännösvaikeuksiin. Muuten kulutan harvakseltaan tietokirjoja.

6. Mistä haaveilet?
En pane pahakseni, jos pääsemme vielä ulkomaillekin vaeltamaan. Töissä haaveilen vielä joskus ohjaavani A2-saksan opintoja alakoulussa.

 7. Kuka opettaja teki omana koulu- tai opiskeluaikanasi sinuun suurimman vaikutuksen?
Tiukka vanhankansan uskonnonopettaja sai minut eroamaan lukiossa kirkosta, jottei tarvitse osallistua hänen kursseilleen. Maine oli ihmistä hurjempi, ja arvostin häntä kuitenkin psykologian kursseilla. Arvostan monia opettajiani eri syistä, ja on vaikea valita yhtä, mutta mainittakoon ainakin lukion biologian opettaja Juha Kuronen ja yliopiston englannin lehtori Chesterman, joiden kanssa tunsin ajatusten synkkaavan yhteen. Joidenkin opettajien perustellut kannustavat sanat ovat jääneet syvälle mieleen. Yksikään opettaja ei ole innostanut minua opettajaksi, vaan siihen on kannustanut kiinnostus kieltä kohtaan.

8. Mikä ominaisuutesi tai harrastuksesi yllättäisi oppilaasi, jos he saisivat tietää siitä?
Ehkä kimmoisuus, sillä olen hypännyt 30 kiloa sitten selvästi yli oman pituuteni korkeutta (6 jalkaa 4 tuumaa). Ylipäätään oppilaita saattaisi yllättää tieto, miten paljon kieltenopettajaltakin vaaditaan venymiskykyä, jotta hän saavuttaisi parhaimpansa heidän hyväkseen.

9. Mikä on mottosi?
Thinking is the best tool for learning.

10. Miten kannustat oppilaitasi niin, että he uskaltavat todellisissa tilanteissa käyttää oppimaansa kieltä?
Pääsääntöisesti antamalla heille mahdollisuuden ilmaista omia ajatuksiaan ja tuntemuksiaan esimerkiksi tekemällä muistiinpanoja tekstikappaleesta ja kertomalla sen sisällön omin sanoin ja kommentein, pienimuotoisen draamapedagogiikan keinoin tai lyhyiden puheiden kuten työesittelyn tai väittelyn avulla. Kävin jo koulutuksessa ottamassa selvää, miten brittiläisen koulujärjestelmän kulttuurissa tärkeä debatti järjestetään, ja sitä kokeilen tänä keväänä ensimmäistä kertaa yseillä. Ulkomaisia vierailijoita pyydän kysymään henkilökohtaisesti jokaiselta jotain.

11. Miten olet muuttunut kielenopettajana urasi alusta nykyhetkeen?
Koulutukseni opettajaksi oli vielä vahvasti perinteisen behavioristinen. Ihmettelin, miksi vierastin opettajuutta, kun kuitenkin halusin auttaa muitakin pääsemään osalliseksi mieltä kiehtovasta kielten maailmasta. Herkkyyskaudelle osui erittäin laaja ja perusteellinen kouluttautumisjakso, jonka aikana aloin päästä perille vastauksista. Tunnen konstruktiivisen otteen erityisen mielekkääksi unohtamatta vanhoja hyviä behavioristisiakin menetelmiä ja olen kiitollinen (täydennys)koulutuksista, joista sain osuvia virikkeitä kasvaa kielen oppimisen ohjaajana.

12. Mikä sinua masentaa tai suututtaa?
Liperin lukion alasajo. Huolimatta valtaisasta kuntalaisaktiivisuudesta lukion säilyttämisen puolesta pienen lukion kehittämiseen eivät useimmat kunnan päättäjätkään edes halunneet panostaa. Se kertoo, miten vähän koulutuksen vaikutuksista tiedetään ja koulutusta arvostetaan. Sen seurauksia ovat koulutuksen aliarvioiminen, motivaation väheneminen ja inhimillinen kärsimys, kun lähipalvelut karkaavat. Laatuopinahjolla olisi ollut edelleen mainiota käyttöä.

Haastattelu on julkaistu Tempuksessa 4/07.