12 kysymystä kieltenopettajalle: Pia Eskola

Pia Eskola opettaa Lapin ammattiopistossa englantia ja ruotsia ja on opettanut aiemmin myös saksaa. Oppilaitoksessa on viisi koulutusalaa, joiden opiskelijat valmistuvat 12 eri ammattiin: muun muassa ravintolakokeiksi, merkonomeiksi, datanomeiksi, matkailupalvelujen tuottajiksi, lähihoitajiksi ja LVI-asentajiksi.

1. Miten kieltenopetus voi koulussasi?
Kieltenopetus voi koulussani suhteellisen hyvin. Opiskelijat ovat motivoituneita peruskoulun tai lukion jälkeen lukemaan kieliä, joita he ”oikeasti” työelämässä tarvitsevat. Tosin joskus eri koulutusalojen ryhmien yhdistäminen kielten oppitunneilla haittaa oman alan sanastoon ja teksteihin perehtymistä. Sitä suren, että aikaisemmin suosittujen saksan ja venäjän kielten opiskeluhalu on vähentynyt ja näiden kielten tuntimääriä on supistettu.

2. Mikä auttaa arjessa?
Arjessa auttaa ehdottomasti huumori ja terve maalaisjärki. Hyvät työtoverit ja keskustelu heidän kanssaan kouluelämän iloista ja suruista sekä muustakin on tärkeää. Lisäksi oppilailta saatu palaute, joskus hyvin suorakin, avaa silmiä näkemään. Tänään auttoi, kun eräs nuori mies tuli oppitunnin jälkeen pyytämään anteeksi kiukunpurkaustaan annetuista tehtävistä.

3. Mikä työssäsi on antoisinta?
Työskentely nuorten ihmisten parissa ja se, että saa seurata heidän kasvuaan ja kehittymistään!

4. Miten hallitset stressiä?
Stressiä en aina pysty täysin hallitsemaan, vaikka yritän. Viikonloppuna pyrin tekemään mahdollisimman vähän koulutöitä. Paras tapa työajatusten nollaamiseen on viikonlopun vietto Savukosken mökillämme ilman nykyajan mukavuuksia – sähköä, juoksevaa vettä, televisiota.

5. Miten päivität tietojasi?
Lukemalla vieraskielistä kirjallisuutta ja lehtiä, osallistumalla ulkomailla järjestettäville kielikursseille, seuraamalla elokuvia ja televisiota.

6. Millaiseksi kuvittelet kielimaailman 10 vuoden kuluttua?
Kuvittelen, että englannin kielen valta-asema on vankkumaton kaikkialla maailmassa. Oma suomen kielemme saa vaikutteita koko ajan muista kielistä. Vieraskielisten (venäläisten, virolaisten, albanialaisten, arabien, kurdien) maahanmuuttajien määrä kasvaa koko ajan Suomessa.

7. Mitä harrastat?
Harrastan monenlaisia asioita, kun lasten muutettua kotoa pois on enemmän aikaa itselle. Liikun melko paljon: jumppaan, hiihdän, pyöräilen, uin avannossa, sienestän. Kirjallisuus ja hyvät elokuvat ovat minulle elintärkeitä. Kerran kuussa kokoontuvassa Ilsebillit-kirjallisuuspiirissä keskustelemme kirjoista innostuneesti ja välillä kiivaastikin. Sodankylän elokuvajuhlat kesäkuussa tarjoaa oivan tilaisuuden nauttia elokuvista! Matkustelen myös mielelläni ja osallistun vammaistyöhön.

8. Minkä kirjan luit viimeksi?
Viimeksi luin Susanna Alakosken Svinalängorna (Sikalat). Kirja on aikuisille kirjoitettu teos lapsuudesta. Se kertoo suomalaisista siirtolaisperheistä Ruotsissa ja näiden perheiden lapsien kasvusta todella vaikeissa olosuhteissa. Tämän päivän opettajalle ajatuksia herättävää luettavaa; mahdottomia kasvuolosuhteita riittää myös nyky-Suomessa.

9. Minkä teatteriesityksen näit viimeksi?
Näin Kjell Westön romaanista Missä kuljimme kerran tehdyn näytelmäversion Helsingin Kaupunginteatterissa. Esitys oli täynnä sekä hauskoja että surullisia yksityiskohtia maamme historiasta vuosilta 1918–1939. Mielenkiintoinen näytelmä! Kirjan lukeminen oli kuitenkin mielestäni ehdoton edellytys juonen seuraamiselle.

10. Kuka opettaja teki kouluaikanasi suurimman vaikutuksen? 
Lukion englannin kielen lehtori, äitini Irma Koistinen. Hänen innostuneisuutensa työhönsä ja itsensä kehittämiseen on ollut minulle tärkeä malli. Toisaalta näin myös opettajan kotitöiden valtavan määrän jo koululaisena.

11. Mikä sinua masentaa ja suututtaa?
Kun tapaan nuoren ihmisen, jota ei kiinnosta mikään.

12. Mistä haaveilet?
Haaveilen tietysti maailmanympärysmatkasta! Olisi mukava saada imeä itseensä uusia vaikutteita kaikkialta maailmasta.

Haastattelu on julkaistu Tempuksessa 4/2008.