12 kysymystä kieltenopettajalle: Sirpa Ruhanen

Sirpa Ruhanen opettaa ruotsia ja englantia lukiossa Tampereella. Lisäksi hän vastaa koulunsa kansainvälisestä toiminnasta yhdessä kollegansa kanssa ja kuuluu lukionsa suunnitteluryhmään.

1. Miten kieltenopetus voi alueellasi?
Juuri nyt kieltenopetusta ahdistaa monella tavalla. Ruotsin opiskelu jää valitettavan monella pakollisiin kursseihin ja niissäkin ”kunhan vain läpi pääsee” -asenne on kovin yleinen. Toisaalta ruotsin syventäviä kursseja on uudella tavalla antoisaa opettaa, koska niihin osallistutaan täysin oman valinnan perusteella. Reaalikokeen uusi muoto toi suuren muutoksen opiskelijoiden kurssivalintoihin. Opiskelijoilla ei enää riitä aikaa suoritella kielten kursseja pelkän mielenkiinnon vuoksi kuten ennen. Pienten kieliryhmien opettamiseen joka lukiossa ei ole enää tuntikehyksessä varaa. Tampereelle luotiin tänä vuonna tiimikoulujärjestelmä, jossa esim. A-saksan syventäviä kursseja tarjotaan vain yhdessä tiimin kolmesta lukiosta. Nähtäväksi jää, jaksavatko opiskelijat siirtyä toiseen lukioon yhtä oppituntia varten vai jättävätkö mieluummin syventävän kurssin suorittamatta.  

2. Mikä auttaa arjessa?
Työtä ei pidä ajatella vastustajana vaan mielenkiintoisena kokemuksena, sillä opettajan työpäivät eivät ole ainakaan tylsiä ja yksipuolisia. Opiskelijat ovat enimmäkseen mukavia ja kiinnostavia. Tosin kokeita korjatessa harmittaa aika usein, ettei oppi ole mennyt perille.

3. Miten hallitset stressiä?
Yritän tehdä asioita tasaisesti, jotta hallitsematon kaaos ei saa valtaa. Saatan kuunnella rentouttavaa musiikkia jopa kokeita korjatessani. Työyhteisömme hyvä henki auttaa myös. Puramme paineita kahvipöydän ääressä välillä aika railakkaastikin!

4. Miten saat oppilaat hommiin?
Käynnistän mielelläni tunnin musiikilla tai uutisleikkeellä, ja koetan siten houkutella mielenkiinnon opiskeltavaan asiaan. Jos olen ehtinyt järjestää tavarani valmiiksi ennen tuntia ja olen itse heti ”kartalla”, työskentely käynnistyy tietenkin paremmin ja nopeammin.

5. Kuka opettaja teki kouluaikanasi suurimman vaikutuksen?  
Nokian lukiossa ruotsia opettanut Kerttu Vaara, joka uskalsi heittäytyä vaikkapa ihan konkreettisesti näyttämään jonkin sanan merkitystä. Nimesimme hänet Gertrud Faraksi, eikä hän siitä tuntunut pahastuvan. Luulen – tai toivon – että jotakin hänen tavastaan opettaa jäi minuun itämään.

6. Kerro tapahtuma, jossa opit jotain merkityksellistä itsestäsi opettajana.
Opiskelija toi terveisiä isosiskoltaan, jonka opintoihin olin vaikuttanut kannustamalla häntä oikealla hetkellä. En itse muistanut tilannetta kovinkaan hyvin, ja juuri se opetti positiivisen kannustuksen merkityksestä jokapäiväisessä työssä. Myönteinen oppimisympäristö on oppimisen perusedellytys. Tekemättömistä töistä saa moittia, mutta pitää muistaa, että opiskelijalla saattaa olla sillä hetkellä elämässään suurempia asioita hoidettavanaan.

7. Mikä on eniten muuttunut työssäsi virkavuosiesi aikana?
Ensimmäiset 10 työvuottani peruskoulun yläluokilla painottuivat enemmän kasvatukseen, ja lukiossa aloitettuani tuntui, että pääasiassa opetin ruotsia ja englantia. Nyt yli 10 lukiovuoden jälkeen tuntuu, että kasvatus- ja opiskelijahuoltotehtävät ovat jatkuvasti lisääntyvä osa työtä. Toisaalta tietotekniikka on tietenkin ollut valtava jatkuvasti muuttuva ja oppimista vaativa osa työympäristöä.

8. Miten päivität tietojasi?
Osallistumalla koulutustilaisuuksiin ja kuuntelemalla äänikirjoja ruotsiksi ja englanniksi kotitöitä tehdessäni.

9. Minkä vinkin antaisit vastavalmistuneelle kieltenopettajalle?
Kukaan meistä ei hallinnut työnsä kaikkia osa-alueita yliopistosta valmistuttuaan – eikä oppiminen lopu koskaan.

10. Mitä harrastat?
Intohimoni on kielten oppiminen. Opiskelen rauhallisella tahdilla ranskaa, ja aloitin juuri espanjan alkeiskurssin. Liikun polkupyörällä sekä käyn kuntojumpassa.

11. Minkä kirjan luit viimeksi?
Erlend Loen Volvo lastvagnar ruotsiksi. Kuten edeltäjänsä Doppler ja monet muutkin Loen kirjat, tarina on hulvattoman erikoinen. Se ei kuitenkaan välttämättä ole kirjailijan parhaita teoksia.

12. Mistä haaveilet?
Maailma on täynnä paikkoja, jotka haluaisin nähdä ja kokea. Jos mikään ei minua rajoittaisi, matkustaisin rauhallista tahtia eri maissa tutustuen paikalliseen elämään. Haaveillessani näen itseni Alpeilla raikkaassa ilmassa tai lämpimän meren aalloissa.

Haastattelu on julkaistu Tempuksessa 7/2008.