12 kysymystä kieltenopettajalle: Sinikka Marila

Sinikka Marila käy töissä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa Joensuussa. Hän opettaa tällä hetkellä ruotsia, mutta aiemmin hän on opettanut myös ranskaa. Hän toimii liiketalouden koulutusohjelman opiskelijaohjaajana ja on mukana koulutus-ohjelman kehittämisessä, markkinoimisessa ja opiskelijarekrytoinnissa.

1. Miten kieltenopetus voi koulussasi?
Omassa oppilaitoksessani kieltenopetusta arvostetaan, se on ilman muuta osa kansainvälisyyttä ja siis amk:mme painopistealueita. On hienoa, että kieliohjelmamme täällä on monipuolinen: tarjoamme kunkin koulutusohjelman oman englannin ja ruotsin lisäksi valinnaisia venäjän, saksan, ranskan, espanjan, italian ja kiinankin opintoja. Tarjonta vaihtelee hieman vuosittain, ja tietysti taloudelliset resurssimme on otettava huomioon. Iloitsen, että monet valitsevat kieliopintoja ja että kielen perusteet meillä tarjotaan vähintään 6 opintopisteen laajuisina – ei kättelykursseina. Hyvä, että nuoret kokevat tarvitsevansa kielivalmennusta lähestyessään työelämään siirtymisvaihetta.

2. Millaisia haasteita on ruotsin opettamisessa eri ammatteihin opiskeleville aikuisille?
Liian monella opiskelijalla on korkeakoulutuksen aloittaessaan heikko ruotsin kielen perustaito tai heikko suullinen kielitaito ja kyky kommunikoida – ja useilla sen myötä heikko kieliminä ruotsin kielessä. Teen työtä, jotta saisin opiskelijat löytämään kielen iloisesti ja uteliaina uudelleen – unohtamaan vanhat traumansa ja ottamaan kieltä haltuun työelämälähtöisesti. Haasteellista on myös se, että lähiopetusta on tuntimääräisesti vähän. Haen jatkuvasti strategioita, joilla saisi useampia opiskelijoita kokemaan oppimista – kun muutakin opiskeltavaa heillä on.

3. Mikä auttaa arjessa?
Arjessa auttaa opiskelijoiden kohtaaminen monipuolisesti ja tänään esimerkiksi ruotsinkielisen sähköpostin saaminen sekä kahdelta opiskelijalta että Göteborgista!

4. Miten hallitset stressiä?
Stressiin auttaa kalenterin tietoinen karsiminen – erityisesti kello 17:n jälkeen – sekä juoksulenkille lähtö.

5. Minkä vinkin antaisit vastavalmistuneelle ruotsinopettajalle?
Opiskele monipuolisesti – jotain muutakin ainetta kielten ohella. Puhu ruotsia aina kun vain voit, myös opetustilanteessa. Verkostoidu ruotsinkielisten kanssa ja hyödynnä eläviä kontakteja opetuksessasi. Uskalla rohkeasti yrittää ja erehtyä opetusmenetelmissäsi – kyllä omat vahvuudet löytyvät!

6. Mikä työssäsi on antoisinta?
Aina tulee uusi nuori vuosikurssi ja vanhempiakin aikuisia, joita pääsen motivoimaan ruotsin kielen osaamiseen. Ja työyhteisössä on miellyttäviä, ammattialansa osaavia opettajia ja henkilökuntaa – ei pelkästään kieltenopettajia.

7. Mitä nykyajan ilmiötä kritisoit?
Liiallista ”kaiken löytymistä netistä ja oppimisalustalta”. Enemmän hinkua tietojen hakemiseen, pohdintaan ja analysointiin yhdessä keskustelemalla ihan tässä ja nyt.

8. Miten päivität tietojasi?
Luen suomalaisia ja ruotsalaisia päivälehtiä, tarkimmin taloussivuja, käyn kielitoimiston (www.focis.fi/svenska) sivuilla ahkerasti, hyödynnän Finsk-svenska handelskammarin tiedotusta, sähköpostailen päivittäin jonkun ruotsalaisen kanssa, käyn täällä Joensuussa svenska klubbenilla jutustelemassa ja kuulemassa ruotsia kerran kuussa, järjestän Vårträff-kielikylpypäiviä erityisesti ajatellen amk:n ruotsinopettajia ja osallistun myös SRO:n tapahtumiin.

9. Kuka opettaja teki opiskeluaikanasi suurimman vaikutuksen?  
Opiskeluajan opettaja isolla O:lla oli Jyväskylän ruotsin laitoksella ”Gunni” Rekola. Persoona, joka teki kielioppiluennoista ja harjoituksista ihanaa elämää – jollaista haluaisin itsekin luoda opetustilanteisiini. Samoin ranskan laitoksen fransmannit, jotka panivat ”kielikylpemään” alusta alkaen.

10. Mitä harrastat?
Harrastan elvyttäviä, sielua ja mieltä hoitavia perjantai-iltapäivän tapaamisia läheisen ystäväni, erään lukion kielenopettajan kanssa. Kevätauringon alkaessa jo lämmittää saarimökkeilyä, uistelua ja golfia.

11. Minkä kirjan luit viimeksi?
Luin viimeksi Linda Olssonin Nu vill jag sjunga dig milda sånger. Virkistävän erilainen juoni, jossa kaksi eri ikäistä naista kohtaavat Taalainmaan korvessa, tutustuvat ja ystävystyvät. Rauhallinen mutta aistillinen ja todella kaunis sisältö.

12. Mistä haaveilet?
Haaveilen oleskelusta jossain Pohjoismaassa vähän kauemmin ilman opintomatka- tai matkanjohtajavelvoitteita. Toivoisin myös voivani seurata lapsenlapseni kasvamista vähän lähempää.

Haastattelu on julkaistu Tempuksessa 8/2008.