Come va?

Jutta Mäkisalo opettaa italiaa ja ranskaa Kallaveden lukiossa Kuopiossa ja italiaa Kuopion aikuislukiossa. Lisäksi hän suunnittelee ja laatii italian verkkokursseja ja toimii omien verkkokurssiensa kouluttajana.

1. Mitä kuuluu kielille?
Tähän asti olen saanut opettaa päivälukiossa maksimimäärät: italiassa 9 ja ranskassa 11 kurssia. Aikuislukiossa minulla on italian kursseja 3–6 opiskelijamäärien mukaan. On ilo saada opettaa motivoituneita nuoria ja iltaisin vähän vanhempiakin. Toistaiseksi työtä on riittänyt, mutta tulevaisuudesta ei voi olla koskaan varma: Kuopio ei juurikaan panosta koulutoimeen, päinvastoin, ja se näkyy jatkuvina alibudjetointeina, leikkauksina ja viime lukuvuonna myös lomautuksina.
 
2. Miksi kuulut SUKOLiin?
SUKOLilla on tärkeä rooli kieltenopettajien asioista puhuvana järjestönä. SUKOLin tärkein tehtävä mielestäni juuri nyt on tuoda valtakunnallisella tasolla esille laajan kielitaidon, ammattitaitoisen opetuksen, resurssien ja opettajien koulutusmahdollisuuksien merkitys. Arvostan myös yo-kokeiden korjaustukea, jota SUKOL ja kieliyhdistykset antavat.

3. Miksi sinusta tuli opettaja?
Minusta piti tulla tutkija, mutta opiskeluaikana tein opettajansijaisuuksia ja työn mielenkiintoisuus yllätti minut. Päätinkin suuntautua opintojeni loppuvaiheessa opettajaksi.

4. Mikä sai sinut innostumaan opettamastasi kielestä?
Päätin aloittaa ranskan opiskelun 8. luokalla, koska olin juuri nähnyt televisiosta Angélique-elokuvia ja halusin oppia puhumaan samaa kieltä kuin kaunis, rohkea ja temperamenttinen Angélique! Italian opinnot aloitin yliopistossa, koska halusin toisenkin romaanisen
kielen ja Italia kiehtoi enemmän kuin Espanja.

5. Verkko- vai luokkaopetus?
Toisaalta olen sitä mieltä, että mikään ei voi korvata opiskelijan ja opettajan henkilökohtaista kohtaamista. Toisaalta taas verkko- ja videoyhteysopetus mahdollistavat pienten lukioiden opiskelijoille monipuoliset kieliopinnot. Verkossa suoritettu kielikurssi on aina parempi kuin ei kielikurssia ollenkaan!

6. Kertoisitko esimerkin kielikommelluksesta?
Ystäväni äänsi väärin ranskan sanan beaucoup, ja vasta pitkän ajan kuluttua hänelle kerrottiin, että hän olikin sanonut paljon-sanan sijasta aina ”kaunis pylly”; näillä ilmauksilla kun on ranskassa vain yhden äänteen ero.

7. Mikä auttaa arjessa?
Monesti olen työpaikallani klo 8–20, mutta vapaatunneillani käyn juoksemassa, uimassa, kuntosalilla tai talvisin hiihtämässä tai luistelemassa. Liikunnasta saan voimaa arkeen.

8. Millaiseksi kuvittelet kielimaailman vuonna 2020?
Toivon, että kielten laajaa osaamista arvostetaan enemmän kuin nyt ja että myös yo-kokeessa testataan puhumista. Mielestäni lukion pitäisi valmentaa opiskelijoita toimimaan arkipäivän kielenkäyttötilanteissa ja erityisesti rohkaista puhumaan.

Haastattelu on julkaistu Tempuksessa 1/10