Ça va ?

Anne Ojalehto opettaa ranskaa ja ruotsia Jokelan koulussa Tuusulassa. Hän on laittanut koulussaan alulle kaksivuotisen ranskankielisen Comenius-projektin ja toiminut myös Comenius-apulaisopettajan ohjaajana.

1. Mitä kuuluu kielille?
Koulussani on aina suhtauduttu erittäin myönteisesi kieltenopetukseen ja olen saanut järjestää koululle projekteja haluni mukaan. Erityisenä ilonaiheena tällä hetkellä on Comenius-kouluprojekti, joka taitaa olla ensimmäinen ranskankielinen kouluprojekti Suomessa. Yhteistyökouluja on viisi ympäri Eurooppaa. Projektin avulla ranskan kieli muuttuu monelle oppilaalle elävämmäksi ja motivoi lisää. Eivätkä oppilaat tietenkään paheksu luvassa olevia matkojakaan. Meidänkin kunnassamme puhuttiin A2-kielen lakkauttamisesta, mutta onneksi päätettiin vielä säilyttää mahdollisuus valita kieli jo ala-asteella. 
 
2. Miksi kuulut SUKOLiin?
SUKOL on tärkeä kieltenopettajien ymmärtäjä ja puolestapuhuja. Esimerkiksi materiaalipaketit ja kielivalintainfo auttavat opettajia konkreettisesti arjessa.

3. Miksi sinusta tuli opettaja?
Aloitin ranskan opiskelun lukiossa ja huomasin pitäväni kielestä. Mukava opettaja lisäsi kiinnostustani alaan. Tosin kirjoitin jo ala-asteella äidinkielen ainekirjoituksessa haluavani ala-asteen opettajaksi. Yläasteella olisi kuulemma liian vaikeita asioita.

4. Minkä neuvon antaisit nuorelle opettajalle?
Ole itsellesi armollinen. Vastavalmistuneen kieltenopettajan ei tarvitse tietää tai osata kaikkea, osan oppii kokemuksen kautta, kun perustyön tekeminen tulee helpommaksi. Aloittaessani ihmettelin vanhempia kollegoita, jotka eriyttivät luokassa eri tasoisia oppilaita erilaisten tuntisuunnitelmien avulla. Minulla oli tuolloin täysi työ viedä läpi yksi ainoa suunnitelma. Nyt eriyttäminen luonnistuu jo minultakin. On myös hyvä muistaa, että tämä työ ei tule koskaan valmiiksi, on vain otettava itselle vapaa-aikaa.

5. Mikä on opettamasi vieraan kielen kaunein sana?
Ensimmäisenä mieleen tulee ”merci”. Se on yksi ensimmäisistä oppimistani ranskan sanoista, ytimekäs ja merkitykseltään hyvää mieltä tuova.

6. Miten kannustat oppilaitasi käyttämään kielitaitoa?
Teetän käytännönläheisiä keskustelutehtäviä niin paljon kuin mahdollista ja painotan, että tärkeintä on se, että avaa suunsa ja yrittää. Kerron itselleni sattuneista kielimokista. Apulaisopettajat lisäävät rohkeutta, koska heidän kanssaan on pakko uskaltaa.

7. Mistä haaveilet?
Haaveilen vuodesta ulkomailla koko perheen kanssa. Olisi hienoa antaa lapsille mahdollisuus oppia vierasta kieltä luonnollisessa ympäristössä. Tällä hetkellä haave tuntuu kaukaiselta, mutta eihän tulevaisuudesta koskaan tiedä.

8. Miten olet toipunut kouluasi kohdanneesta ampumistragediasta?
Meni pitkään, ettei tuota murheellista tapahtumaa ajatellut ihan joka hetki. Perhe ja saman kokeneet kollegat auttoivat pysymään arjessa kiinni. Tragedia opetti minulle, miten tärkeää on olla tyytyväinen elämäänsä juuri nyt. On uskallettava luottaa siihen, että elämä kantaa.

Haastattelu on julkaistu Tempuksessa 2/10