Tilastotietoa kielivalinnoista
Yleistä
Perusopetuksessa on vuosiluokilla 1–6 kielen opetusta kaikille yhteisenä aineena. Yhteisten opintojen lisäksi oppilas voi opiskella toista kieltä vapaaehtoisena aineena. Vuosiluokilla 7–9 opiskellaan yhteisinä aineina kahta kieltä, minkä lisäksi oppilas voi valita valinnaisia kieliopintoja. Lukion kieliohjelmaan voi kuulua myös lukiossa alkavia kieliä.
A1-kielestä B3-kieleen
Vieraan kielen opiskelu aloitetaan yleisimmin A1-kielen opinnoilla 3. vuosiluokalla. Kielenopiskelun aloitus on kuitenkin siirtymässä aikaisemmaksi. Vuonna 2009 oppilaista 8,1 prosenttia (muutos edelliseen vuoteen -0,5 prosenttiyksikköä) aloitti A1-kielen opiskelun jo ensimmäisellä luokalla. Toisella luokalla aloittaneiden osuus oli 13,9 prosenttia (-0,1).
Valinnaisen A2-kielen opiskelu alkaa yleisimmin 5. vuosiluokalta, mutta valinnaista A2-kieltä opiskellaan kouluissa jo alemmillakin luokka-asteilla, usein 4. luokalta lähtien.
B1-kieli on vuosiluokilla 7–9 alkava yhteinen toinen kotimainen kieli tai englanti. B2 on peruskoulun vuosiluokilla 7–9 alkava valinnainen kieli. B3 on lukiossa alkava valinnainen kieli.
Kielivalinnat vuosiluokilla 1-6
A1-kielten valinnat
Yleisin A1-kieli on edelleen
englanti. Vuonna 2009 oppilaista lähes 90,2 prosenttia valitsi
ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen englannin. Seuraavaksi suosituimpia
kieliä ovat suomi (5,4%) saksa (1,3%) ja ruotsi (0,9%). Oppilasmäärät
(3. vuosiluokka) ovat seuraavat: englanti 51 963, suomi 3 118, saksa
741, ruotsi 534, ranska 488, venäjä 137, muu kieli 56. Yhteensä 57 037
oppilasta.
Valintoja esitellään taulukossa 1.
Taulukko 1: A1-kieliä 3. luokalla opiskelleet vuonna 2009
| Kieli (suluissa muutos vuoteen 2006 verrattuna) |
%* |
| Englanti |
90,2 (-0,8) |
| Suomi |
5,4 (0,2) |
| Saksa |
1,3 (+0,2) |
| Ruotsi |
0,9 (-0,2) |
| Ranska |
0,8 (+0,1) |
| Venäjä |
0,2 (0,0) |
Lähteet: OPH: WERA-raportointipalvelu ja Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2010
Valinnaiset A2-kielet
Vuonna 2009 alakoulun 5. luokan oppilaista 23,5 prosenttia opiskeli
jotain A2-kieltä. Kielivalinnat noudattavat edellisten vuosien
valintoja – saksaa, ruotsia ja ranskaa. Valinnat ovat vähentyneet 6,1
prosenttia vuodesta 2005. Vuoden 2009 opiskelijamäärät (5. luokka) ovat seuraavat:
ruotsi 4 295, englanti 4 319, saksa 3 102, ranska 1 413, suomi 429,
venäjä 216, muu kieli 160 ja saame 50 opiskelijaa. Yhteensä 14 002
oppilasta.
Taulukko 2: A2-kieliä 5. luokalla opiskelleet vuonna 2009
| Kieli (suluissa muutos vuoteen 2006 verrattuna) |
%* |
| Saksa |
5,4 (-1,8) |
| Englanti |
7,5 (-0,7) |
| Ruotsi |
7,4 (-0,5) |
| Ranska |
2,5 (-0,2) |
| Venäjä |
0,4 (+0,1) |
| Suomi |
0,7 (-0,1) |
| Saame |
0,1 (+0,1) |
| Muu kieli |
0,3 (+0,1) |
Lähteet: OPH: Opetushallituksen WERA-raportointipalvelu ja Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2010
Kielivalinnat vuosiluokilla 7-9
Vuonna 2009 lähes kaikki vuosiluokkien 7-9 oppilaat opiskelivat
englantia. A2-kielen valinnasta seuraa, että perusopetuksen
vuosiluokilla 7 ja 8 alkavaa B2-kieltä valitaan aikaisempaa vähemmän.
Vuonna 1996 B2-kieltä opiskeli 42,7 prosenttia oppilaista. Syksyllä
2009 opiskelijoita oli enää 14,3 prosenttia.
(Lähteet: OPH: Opetushallituksen oppilaitostietokanta OPTI ja Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2010).
Vuonna 2009 saksa on suosituin B2-kielistä. 8–9 luokan oppilaista opiskeli B2-saksaa 6,7 prosenttia, B2-ranskaa 4,4 prosenttia ja B2-venäjää 1,2 prosenttia. Venäjän muutos edelliseen vuoteen nähden +0,3 prosenttiyksikköä.
Oppilasmäärät B2-kielissä olivat
seuraavat: saksa 8 760, ranska 5 756, muu kieli 1 857, venäjä 1 515,
latina 631, ruotsi 8, englanti 75 ja saame 12. Yhteensä 18 616
oppilasta.
Kielivalinnat lukiossa
Vuonna 2000 lukion opiskelijoista 48,6 prosenttia opiskeli kolmea kieltä. Vastaava luku vuonna 2009 oli 40,1 prosenttia. Kolmen kielen opiskelu on siis vähentynyt 8,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2000 vuoteen 2009. Vastaavasti kahta kieltä opiskelleiden osuus on kasvanut samassa ajassa 14,1 prosenttiyksikköä.
Lähes kaikki lukion oppimäärän suorittaneet ovat opiskelleet englantia A-kielenä. Kun tarkastellaan lukion oppimäärän suorittaneita* opiskeltujen A-kielten mukaan vuonna 2009, voidaan todeta että 6,4 prosenttia opiskelijoista suoritti A-saksan (muutos -0,8 prosenttiyksikköä vuoteen 2008). A-ruotsin suoritti 8,6 (+1,0) prosenttia ja A-ranskan 2,5 (+0,3) prosenttia opiskelijoista. A-venäjän suoritti 0,8 (+0,1) prosenttia opiskelijoista.
Vuonna 2009 B2- ja B3-kielistä yleisin on saksa. Lukion oppimäärän vuonna 2009 suorittaneista 10,9 (-1,6) prosenttia suoritti B2/B3-saksan opinnot. Ranskan opinnot suoritti 7,5 (-0,8) prosenttia opiskelijoista.* Kolmanneksi yleisin oli espanja, jonka suorittaneita oli 4,5 (+0,6) prosenttia opiskelijoista. Venäjän suoritti 2,2 (+0,4) prosenttia ja italian 0,9 (+0,1) prosenttia opiskelijoista.
* %-osuus lukion oppimäärän suorittaneista.
Lähteet: Opetushallitus: Oppilaitostietokanta (OPTI) ja Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2010.