Ammattina kieltenopettaja

Koulutus

Kieltenopettajat ovat aineenopettajia, joille tarjotaan koulutusta useissa Suomen yliopistoissa. Aineenopettajankoulutuksessa suoritetaan maisterin tutkinto ja opiskelu kestää keskimäärin 5–6 vuotta.

Kieltenopettajankoulutukseen voi tulla valituksi kahdella tavalla. Yleisin tapa on hakea ensin opiskelemaan vierasta kieltä tai kieliä yliopiston humanistiseen tiedekuntaan. Myöhemmin opinnoissa hakeudutaan opiskelemaan opettajan pedagogisia opintoja erillisen soveltuvuuskokeen kautta. Pedagogiset opinnot suoritetaan kasvatustieteellisessä tiedekunnassa, ja ne sisältävät kasvatustieteen perus- ja aineopintoja, ainedidaktiikkaa sekä opetusharjoittelua. Näillä opinnoilla saadaan aineenopettajan kelpoisuus opiskeltavaan pääaineeseen, kieleen tai kieliin.

Toinen tapa on hakeutua opiskelemaan suoraan kieltenopettajaksi. Tällainen niin sanottu suoravalintamenettely on lisääntymässä. Tällöin opiskelijavalinta perustuu kaksivaiheiseen kokeeseen, joka sisältää kirjallisen osan ja soveltuvuuskokeen.

Opettajan pedagogiset opinnot voidaan tehdä myös erikseen tutkinnon suorittamisen jälkeen. Opinnot voivat olla monimuoto-opiskelua, jolloin suuntaudutaan aikuiskoulutukseen tai yliopisto-opetukseen. Hakijat valitaan valmiiden opintojen, opettajakokemuksen ja soveltuvuuskokeen perusteella.

Ammatti

Kieltenopettajien työkenttä on laaja. Työpaikkoja tarjoavat kaikki yleissivistävät oppilaitokset, ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot sekä lukuisat yksityiset kielikoulut ja kurssien järjestäjät.

Opettajaksi aikovan on hyvä ottaa huomioon, että oppituntien pitäminen on vain osa opettajan työtä.

Opetuksen tavoitteet määritellään opetussuunnitelmissa valtakunnallisesti ja oppilaitos-/kuntakohtaisesti. Opettajat ovat mukana laatimassa opetussuunnitelmia, joiden pohjalta suunnitellaan päivittäisen opetuksen tavoitteet. Muita tehtäviä ovat muun muassa oppilaiden tietojen ja taitojen arviointi, arvosanoista päättäminen, erilaiset hallinnolliset tehtävät ja yhteistyötehtävät sekä oman alan kehityksen seuraaminen, oman kielitaidon ylläpitäminen ja itsensä kouluttaminen. Oppilaitosten kansainvälistyminen näkyy myös kieltenopettajien työssä.

Opettajalta vaaditaan paitsi hyvää aineenhallintaa ja pedagogisia taitoja myös mielikuvitusta ja hyviä ihmissuhdetaitoja. Työ on hyvin itsenäistä, joskin sitä rajoittavat tietyt oppilaitosta koskevat säädökset ja normit ja monesti myös niukat taloudelliset resurssit.

Kelpoisuusehdot

Aineenopettajan koulutuksen suorittanut saa pedagogisen kelpoisuuden peruskoulun ja lukion aineenopetukseen sekä ammatillisten ja yleissivistävien oppilaitosten ja aikuisoppilaitosten opettajan tehtäviin. Oppilaitosten opettajilta edellytettävät työkokemus- ja koulutusvaatimukset on säädetty koululaeissa ja -asetuksissa.

Työmarkkinat ja palkkaus

Kieltenopettajien työllisyystilanne vaihtelee paikkakunnittain ja kielittäin. Työllistymisessä haastavinta on uran alku.

Palkkauksen osalta noudatetaan eri ves-/tes-sopimusta riippuen siitä, mihin työnantajajärjestöön oppilaitos on järjestäytynyt. Kieltenopettajien palkkaukseen vaikuttavat kouluissa muun muassa opetustuntien ja työkokemuksen määrä ja työpaikkakunta. Laissa määrätyn työajan eli opetusvelvollisuuden ylittävistä tunneista maksetaan erikseen korvaus. Palkoista voi kysyä lisää OAJ:n edunvalvontaosastosta ja palkkasihteereiltä.

Lähteinä on käytetty työvoimatoimiston koulutus- ja ammattitietopalvelun,

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n, ja Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liiton SOOLin verkkosivuja sekä Opetushallituksen ja Helsingin yliopiston selvityksiä.