9. luokan valtakunnallisten kokeiden tulokset 2011
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry on vuosikymmenten ajan tuottanut valtakunnallisia kokeita opettajien työn tueksi.Tänä keväänä järjestettiin kokeet perusopetuksen 9. luokan oppilaille englannin, ruotsin, saksan ja ranskan kielissä Lisäksi tehtiin kokeet A-finskaan ja äidinkielenomaiseen suomeen, Mofiin. Luettavuuden vuoksi käytämme tulosten esittelyssä kaikille yhteisistä A-kielistä A1-merkintää, vapaaehtoisista A-kielistä A2-merkintää ja kaikille yhteisestä B-kielestä B1-merkintää ja valinnaisista B-kielistä B2-merkintää.
A-englannin sekä B2-saksan ja -ranskan kokeet tuotettiin myös ruotsinkielisinä.
Esittelemme alla pistetiedot ja opettajapalautteen.
Pistekoosteessa tuloksia on tarkasteltu aluehallintovirastojen toimialueittain läänien lakattua olemasta vuoden 2010 alussa. Koska alueisiin on tullut muutoksia, emme tee aluevertailua 2010 tuloksiin. SUKOLin valtakunnallisten kokeiden tavoitteista ja toteutuksesta kerrotaan koekohtaisten tulosten jälkeen.
Yhteenvetoa tuloksista
Pistelomakkeita palautettiin lähes saman verran kuin vuonna 2010, mutta oppilasmäärä oli aikaisempaa suurempi.
A1-englannin koe oli tulosten ja saadun palautteen perusteella edellistä vuotta helpompi. Tytöt menestyivät kokeessa paremmin kuin pojat. Myös heikoimmin menestyneissä tytöt saivat poikia parempia tuloksia. Alueellisesti parhaat tulokset A1-englannin kokeesta saavutettiin Lapissa.
A2-englannin tuloksia emme voineet analysoida pistelomakkeiden vähäisen määrän vuoksi.
Ruotsinkielellä tuotetuista kokeista olemme analysoineet A-englannin koetulokset. Ruotsinkielisten ranskan ja saksan kokeiden koetuloksia emme ole analysoineet pistelomakkeiden vähäisen määrän vuoksi.
B1-ruotsin kokeen keskiarvo nousi viime vuodesta 64,55 pisteeseen. Tyttöjen ja poikien välinen ero on pysynyt lähes samana kuin vuonna 2010. Ero on edelleen yli kymmenen pistettä tyttöjen eduksi. Sukupuolten välinen ero oli suurin Länsi-Suomessa ja pienin Etelä-Suomessa.
A1-ruotsin kokeen keskiarvo oli myös viime vuotta korkeampi. B1-ruotsissa tyttöjen ja poikien välinen ero oli kaventunut hiukan viime vuodesta.
A1- ja B2-ranskan kokeiden keskimääräiset pistemäärät ovat edellisvuotta alhaisemmat ja kokeita pidettiin vaikeina palautteiden perusteella. Palautettujen pistetietolomakkeiden määrä oli B2-ranskassa aikaisempia vuosia pienempi, mikä vaikuttaa tulosten luotettavuuteen.
A1-saksassa tyttöjen ja poikien välinen ero keskiarvossa oli kaventunut 6,63 pisteeseen.
B2 saksasta palautui niin vähän pistelomakkeita, että emme analysoi sen tuloksia.
Englannin kokeet
A1-englantiA1-englannin kokeiden tulokset ovat 7618 oppilaalta. Kokeen keskiarvo koko maassa oli 71,48 (65,46 pistettä vuonna 2010). Tyttöjen ja poikien välinen ero oli 1,6 pistettä (tytöt 72,27 ja pojat 70,67). Tytöt menestyivät poikia paremmin. Samoin oli vuonna 2010.
Koetulosten keskihajonta oli koko maassa 17,37 (18,66 pistettä vuonna 2010). Tyttöjen tulokset olivat tasaisemmin jakautuneita kuin poikien (keskihajonta tytöt 16,71 ja pojat 18,00).
Parhaaseen kymmenennekseen pääsi saamalla kokeesta vähintään 91 pistettä. Viime vuonna raja oli 87 pistettä. Parhaassa kymmenenneksessä tytöt ja pojat olivat samassa pistemäärässä. (tytöt 91 ja pojat 91). Alimmassa kymmenenneksessä eroa oli viisi pistettä. Tytöistä heikoimmin suoriutunut kymmenesosa sai korkeintaan 48 pistettä (40 pistettä vuonna 2010). Pojista heikoin kymmenesosa sai korkeintaan 43 pistettä (36 pistettä vuonna 2010).
Erityispiirteitä aluehallintovirastojen toimialueittain:
Lappi (lomakkeita 6kpl, tulokset 479 oppilaalta)
Lapissa kaikkien oppilaiden keskiarvo oli 71,86 pistettä, joka oli koko maan paras alueellinen tulos. Lapin alueella tyttöjen keskiarvo oli 72,51 pistettä. Poikien keskimääräinen tulos oli 71,17. Keskihajonta Lapissa oli 16,19 (tytöt 15,58 ja pojat 16,82). Sekä poikien että tyttöjen keskimääräiset tulokset olivat maan keskiarvoa korkeammat.
Pohjois-Suomi (lomakkeita 8 tulokset 611 oppilaalta)
Tytöt menestyivät Pohjois-Suomessa poikia paremmin. Tyttöjen keskiarvo oli 3,31 pistettä parempi kuin poikien keskimääräinen tulos (tytöt 67,82 ja pojat 64,51). Kokonaiskeskiarvo (66,25) oli 5,23 pistettä koko maan keskiarvoa alempi. Pohjois-Suomen keskihajonta tuloksissa oli tytöillä 18,55 ja pojilla 20,31.
Itä-Suomi (lomakkeita 22 kpl, tulokset 1156 oppilaalta)
Itä-Suomen tyttöjen ja poikien keskimääräinen tulos oli 70,09 pistettä. Tyttöjen keskiarvo oli 70,55 pistettä ja poikien 69,62 pistettä. Pisteiden hajonta oli 16,86. Tyttöjen tulosten hajonta oli 16,13 ja poikien 17,59.
Etelä-Suomi (lomakkeita 41 kpl, tulokset 2223 oppilaalta)
Toiseksi parhaimmat tulokset saavutettiin Etelä-Suomessa (keskiarvo 74,65). Eteläsuomalaisten tyttöjen ja poikien ero oli ainoastaan 0,1 pistettä poikien hyväksi. Sekä poikien että tyttöjen keskimääräinen tulos oli Etelä-Suomessa valtakunnallista tasoa korkeampi (tytöt 74,64 ja pojat 74,65). Keskihajonta oli 16,03 (tytöt 16,08 ja pojat 15,99).
Länsi-Suomi (lomakkeita 37 kpl, tulokset 2329 oppilaalta)
Länsi-Suomessa kaikkien oppilaiden keskiarvo oli 70,84 pistettä. Tyttöjen keskiarvo oli 1,8 pistettä poikien tulosta parempi. Tyttöjen keskiarvo oli 71,71 ja poikien 69,91 pistettä. Keskihajonta oli 17,61 (tytöt 16,89 ja pojat 18,31).
Länsi- ja Sisä-Suomi (lomakkeita 7 kpl, tulokset 231 oppilaalta)
Länsi- ja Sisä-Suomessa poikien ja tyttöjen väliset erot tuloksissa olivat maan suurimmat 8,01 pistettä. (tytöt 70,98 ja pojat 62,97) Keskihajonta oli verrattain korkea 19,60. Tytöillä 18,07 ja pojilla 20,18. Heikoimmin menestyneissä poikien ja tyttöjen välinen ero korostui. (tytöt 45 pistettä, pojat 34 pistettä)
Lounais-Suomi (lomakkeita 9 kpl, tulokset 589 oppilaalta)
Lounais-Suomessa tyttöjen keskiarvo oli 73,99 ja poikien 69,57. Poikien ja tyttöjen välinen piste-ero oli 4,42 tyttöjen hyväksi. Keskihajonta oli tytöillä 17,73 ja pojilla 16,30.
Provet i engelska, svenskspråkig version
Redovisningen för resultaten i provet i A-engelska baserar sig på poängtalen för 511 elever.
Poänguppgifter har influtit från sammanlagt sju skolor. Provets medelvärde för hela landet var 77,93. (70,66 år 2010). Medelvärdet i hela landet var 79,56 för flickornas del och 76,20 för pojkarnas del. Skillnaden mellan flickor och pojkar är 3,36 poäng. På landsnivå deltog sammanlagt 263 flickor och 248 pojkar i provet.
Spridningen av provresultaten i hela landet var jämförelsevis liten. Standardavvikelsen var 12,04 för flickorna och 14,14 för pojkarna. Gränsen för tiondedelen i toppen av skalan var 92 poäng (88 år 2010). Här var skillnaden mellan flickor och pojkar två poäng (flickor 93 och pojkar 90). Den övre gränsen för den svagaste tiondedelen var 61 poäng (51 år 2010). Skillnaden mellan flickor och pojkar var 6 poäng. (flickor 63 och pojkar 59).
Vi har inte analyserat provresultaten för B-franska och B-tyska, eftersom så få poänglistor skickats in.
Opettajapalautetta A1-englannin kokeesta (60 palautelomaketta)
Koetta pidettiin sopivan pituisena, selkeänä ja helppona korjata. Myös hitaammat oppilaat ehtivät tehdä kokeen annetussa ajassa hyvin. Koetta pidettiin yleisesti erottelevana ja aihepiiriltään nuoria kiinnostavana. Koe vastasi myös hyvin oppilaiden taitoja ja mittasi monipuolisesti osaamista.
Kuullun ymmärtämisen aiheita pidettiin ajankohtaisina ja oppilaita kiinnostavina. Tauotus oli onnistunut hyvin. Osa piti kuunteluita liian helppoina ja toivoi jatkossa toisen kuuntelun olevan selvästi vaativampi ja erotteleva. Jatkossa toivottiin vähemmän oikein/väärin vastauksia ja tilalle joko avoimia kysymyksiä tai useamman vaihtoehdon kysymyksiä.
Reagointitehtävää pidettiin helppona ja siihen kaivattiin enemmän haastetta. Toisaalta pidettiin hyvänä, että heikommatkin oppilaat pärjäsivät reagointitehtävässä. Samoin pidettiin hyvänä, että reagointitehtävän tilanne pysyi samana, eikä vaihdellut kohdasta kohtaan. Näin oppilaat pysyivät hyvin mukana tehtävässä.
Kulttuurintuntemusosiota pidettiin helpohkona ja siihen toivottiin jatkossa vaihtelua.
Luetun ymmärtämistä pidettiin yleisesti onnistuneena, mutta toista tekstiä kaivattiin jatkossa. Toisaalta viime vuoden kokeen palautteissa toivottiin tekstinymmärtämisosion lyhentämistä.
Rakenne ja sanastotehtävä – osiota toivottiin pidemmäksi, laajemmaksi ja merkitykseltään suuremmaksi.
Kirjoitelmatehtävän aiheita pidettiin nuorten kannalta mielenkiintoisina ja sellaisina, joista jokainen löysi itselleen sopivan vaihtoehdon.
Ruotsinkielinen A1-englanti
Ruotsinkielisen A1-englannin kokeen tulokset ovat 511 oppilaalta.Ruotsinkielisenä tuotetun A-englannin kokeen tuloksia oli käytettävissä yhteensä seitsemästä eri koulusta. Pistetiedot ovat Etelä-Suomesta (3), Länsi- ja Sisä-Suomesta (3), sekä Ahvenanmaalta (1).
Kokeen keskiarvo oli koko maassa 77,93 (70,66 vuonna 2010). Tytöt pärjäsivät myös ruotsinkielisessä englannin kokeessa poikia paremmin. Koko maassa kokeen keskiarvo oli tytöillä 79,56 ja pojilla 76,20. Ero tyttöjen ja poikien välillä on 3,36 pistettä. Tyttöjä osallistui kokeeseen koko maassa yhteensä 263 ja poikia 248.
Koetulosten hajonta koko maassa oli suomenkielistä puolta alhaisempi. Tyttöjen tulosten keskihajonta oli 12,04 ja 14,14 poikien. Parhaaseen kymmenennekseen pääsi saamalla kokeesta vähintään 92 pistettä (88 vuonna 2010). Ero tyttöjen ja poikien välillä oli kolme pistettä (93 ja 90). Heikoimmin suoriutunut kymmenes sai puolestaan korkeintaan 61 pistettä. Tyttöjen (63) ja poikien (59) välillä oli eroa neljä pistettä.
A2-englanti
Vuoden 2011 A2 englannin tulokset lähetettiin vain kahdesta oppilaitoksesta, joten emme ole analysoineet niiden koetuloksia.
Ruotsin kokeet
Ruotsin A-oppimäärätRuotsin A1- ja A2-oppimäärän suorittaneiden tuloksia oli käytettävissä 17 oppilaitoksesta yhteensä 469 oppilaalta. A1-oppimäärän suorittaneista saatiin pistetiedot 82 oppilaalta ja A2-oppimärän suorittaneista 387 oppilaalta. Pistetiedot ovat Etelä-Suomen, Länsi-Suomen ja Lounais-Suomen kouluista.
A1-oppimäärän suorittaneiden keskimääräinen pistetulos oli 74,11 (71,2 pistettä vuonna 2010) ja A2-oppimäärän suorittaneiden 68,26 (67,44 pistettä vuonna 2010).
Paras kymmenes A2-oppimäärän suorittaneista sai vähintään 87pistettä (90 vuonna 2010), kun A1-oppimäärän suorittaneista paras kymmenes sai 92 pistettä (91 vuonna 2010). Heikoimmin pärjännyt kymmenes A2-oppimäärän suorittaneista sai 48 pistettä (43 vuonna 2010), kun A1-oppimäärän suorittaneilla pistemäärä oli 52 (46 vuonna 2010).
A1 oppimäärän suorittaneissa tyttöjen ja poikien välinen ero keskiarvossa on 7,34 pistettä tyttöjen hyväksi.
A2 oppimäärän suorittaneissa ero on 4,63 pistettä tyttöjen hyväksi.
Hajonta A1-oppimäärän suorittaneiden tuloksissa oli 16,04 ja A2-oppimäärän suorittaneilla 14,53.
Pistelomakkeita palautettiin niin vähän, että tuloksia ei ole syytä tarkastella alueittain.
Opettajapalautetta A-ruotsin kokeesta (3 palautelomaketta)
Koetta pidettiin vaatimustasoltaan hyvänä sekä aihepiiriltään monipuolisena.
Pisteitysohjeiden toivottiin olevan vielä tarkempia.
B1-ruotsi
Vuoden 2011 B1-ruotsin tulokset ovat 4 888 oppilaalta. Kokeen keskiarvo koko maassa oli 64,55 pistettä (vuonna 2010 59,15 ). Erot tyttöjen ja poikien välillä olivat edelleen suuret. Tyttöjen keskimääräinen tulos oli 10,75 pistettä parempi kuin poikien keskiarvo (tytöt 69,9 ja pojat 59,15). Vuonna 2010 ero oli 10,82 pistettä, eli ero on pysynyt samana.
Ero tyttöjen ja poikien välillä korostui heikoimmin suoriutuneiden oppilaiden tuloksissa. Heikoimmin suoriutunut kymmenesosa pojista sai korkeintaan 34 pistettä (30 pistettä vuonna 2010), kun heikoimmin suoriutunut kymmenes tytöistä sai puolestaan korkeintaan 46 pistettä (41 vuonna 2010). Parhaassa kymmenenneksessä erot tyttöjen ja poikien välillä olivat kaventuneet edellisestä vuodesta (tytöt 90 ja pojat 83). Vuonna 2010 vastaavat rajat olivat tytöillä 87 ja pojilla 73 pistettä.
Erityispiirteitä aluehallintovirastojen toimialueittain:
Lappi
Palautettuja pistelomakkeita oli vain kaksi. Emme julkaise siitä syystä Lapin tietoja.
Itä-Suomi (lomakkeita 14 kpl, tulokset 822 oppilaalta)
Itä-Suomessa tyttöjen keskiarvo (69,71) oli 10,96 pistettä korkeampi kuin poikien (58,75). Keskiarvo oli 0,36 pistettä vähemmän kuin koko maan keskiarvo. Keskihajonta oli 17,36 (tytöt 15,85 ja pojat 17,08).
Etelä-Suomi (lomakkeita 36 kpl, tulokset 1 797 oppilaalta)
Tulokset Etelä-Suomessa kaikkien oppilaiden keskiarvo oli 64,44 pistettä. Tämä oli maan korkein tulos. Ero tyttöjen ja poikien välillä on 9,36 pistettä tyttöjen hyväksi. Tyttöjen keskiarvo oli 69,20 pistettä ja poikien 59,84 pistettä. Poikien tulos oli koko maan keskiarvoa korkeampi. Keskihajonta oli 19,21 (tytöt 17,68 ja pojat 19,52).
Länsi-Suomi (lomakkeita 21 kpl, tulokset 1165 oppilaalta)
Länsi-Suomessa kaikkien oppilaiden keskiarvo oli 64,30. Tyttöjen keskiarvo on 70,82 ja poikien 57,53. Tyttöjen ja poikien välinen piste-ero on maan suurin 13,29 pistettä. Keskihajonta on 18,34 (tytöt 15,83 ja pojat 18,33).
Länsi- ja Sisä-Suomi
Palautettuja pistelomakkeita oli vain kolme. Emme julkaise siitä syystä Länsi- ja Sisä-Suomen tietoja.
Lounais-Suomi
Palautettuja pistelomakkeita oli vain kolme. Emme julkaise siitä syystä Lounais-Suomen tietoja.
Opettajapalautetta B-ruotsin kokeesta (46 palautelomaketta)
Kokeessa oli sopivassa suhteessa helppoja ja vaikeita tehtäviä ja sitä pidettiin tasoltaan sopivana. Heikotkin oppilaat saivat onnistumisen kokemuksia. Kokeen aloitusta pidettiin oppilaita motivoivana. Kokeen pituutta pidettiin myös sopivana. Suurin osa piti tehtävien lyhyyttä hyvänä asiana, mutta osa kaipasi pitempiä kuunteluita ja tekstejä.
Kuullun ymmärtämistä pidettiin onnistuneena. Se oli tarpeeksi kevyt ja motivoi oppilaita. Tehtävää pidettiin selkeänä, mutta toisaalta osalle liiankin helppona. Kuullunymmärtämistehtävään toivottiin jatkossa ruotsinruotsia.
Luetunymmärtämistekstejä pidettiin tarpeeksi monipuolisina ja sisällöiltään mielenkiintoisina. Hyvänä pidettiin sitä, että tekstit olivat aluksi helpompia ja vaikeutuivat sitten.
Reagointitehtävää pidettiin tarpeellisena ja yleisesti onnistuneena. Sen koettiin olevan hyvä heikoille oppilaille. Toisaalta puhelinhaastattelua ei pidetty todennäköisenä kielenkäyttötilanteena.
Rakenne- ja sanastotehtävää pidettiin yleisesti onnistuneena. Sen koettiin olevan helpompi kuin edellisinä vuosina. Tehtävä mittasi keskeisten rakenteiden osaamista. Osa kaipasi pidempää ja laajempaa rakennetehtävää ja monivalintaa rakenneosioon.
Suurin osa piti kirjoitustehtäviä onnistuneina ja suuntausta lyhyisiin kirjoitustehtäviin pidettiin hyvänä. Toisaalta osa kaipasi pidempää kirjoitustehtävää. Myös kirjoitelman aiheisiin toivottiin valinnan varaa.
Ranskan kokeet
A1- ja A2-ranskaA1- ja A2-ranskan pistetiedot on laskettu yhteen ja niitä käsitellään nimikkeellä
A-ranskan koe. A-ranskan tulokset ovat 175 oppilaalta.
A-ranskan koko maan keskiarvo on 62,66 pistettä (68,66 pistettä vuonna 2010). Tyttöjen keskimääräinen tulos on 5,89 pistettä enemmän kuin poikien vastaava tulos, kun ero tyttöjen ja poikien välillä oli vuonna 2008 peräti 11,49 pistettä. Tyttöjen keskimääräinen tulos oli tänä vuonna 64,41 pistettä (71,51 pistettä vuonna 2010 ja poikien 58,52 pistettä (64,24 pistettä vuonna 2010). Keskihajonta on kuluvana vuonna 16,86 ja ero poikien ja tyttöjen välillä hajonnassa oli kasvanut. (tytöt 15,72 ja pojat 18,80).
Parhaaseen kymmenykseen pääsi saamalla kokeesta vähintään 85 pistettä. Vuonna 2010 raja oli 86 pistettä. Heikoin kymmenes jäi alle 42 pisteen, kun vuonna 2010 raja oli 49 pistettä.
Pistelomakkeita palautettiin niin vähän, että tuloksia ei ole syytä tarkastella alueittain.
Opettajapalautetta A-ranskan kokeesta (9 palautelomaketta)
Koetta pidettiin pituudeltaan sopivana ja aihepiiriltään monipuolisena ja nuoria kiinnostavana.
Kuuntelutehtävää pidettiin aihepiiriltään onnistuneena sillä tilanteet olivat ”tosielämästä”. Kuuntelu ja reagointiosioita pidettiin liian vaikeina.
Luetunymmärtämisen tekstejä pidettiin hyvinä.
Kirjoitelmaan toivottiin lisää aihevaihtoehtoja.
B2-ranska
B2-ranskan tulokset ovat 80 oppilaalta.Kokeen keskiarvo oli 57,04 pistettä, kun se vuonna 2010 oli 72,22 pistettä. Tyttöjen keskiarvo on 57,21 ja poikien 56,44. Hajonta kokeen tuloksissa oli vähäistä (14,63).
Parhaaseen kymmenykseen pääsi saamalla kokeesta vähintään 74 pistettä. Vuonna 2010 raja oli 89 pistettä. Heikoin kymmenes jäi tänä vuonna alle 38 pisteen, kun vuonna 2010 raja oli 52 pistettä.
Pistelomakkeita palautettiin niin vähän, että tuloksia ei ole syytä tarkastella alueittain.
Opettajapalautetta B2-ranskan kokeesta (6 palautelomaketta)
Yleisesti koetta pidettiin aihepiiriltään hyvänä ja onnistuneena, mutta liian vaativana. Myös hyvät oppilaat saivat alhaisia arvosanoja kokeesta. Jatkossa kokeesta toivottiin palkitsevampaa. Kokeen pituus oli sopiva.
Kirjoitustehtävän aihepiirejä pidettiin nuorten elämää lähellä olevana.
Reagointitehtävä koettiin liian haastavaksi ja taukoja pidettiin liian lyhyinä.
Luetunymmärtämistehtävää pidettiin tasoltaan kohtuullisena.
Rakenne- ja sanastotehtävään toivottiin lisää laajuutta jatkossa.
Saksan kokeet
A1- ja A2-saksan kokeet
Saksan A1- ja A2-oppimäärän suorittaneiden tuloksia oli käytettävissä 23 oppilaitoksesta yhteensä 350 oppilaalta. A1-oppimäärän suorittaneista saatiin pistetiedot 140 oppilaalta ja A2-oppimärän suorittaneista 210 oppilaalta.
A1-oppimäärän suorittaneiden keskimääräinen pistetulos oli 71,65 (tytöt 75,20 ja pojat 68,57) ja A2-oppimäärän suorittaneiden 66,70 (tytöt 69,75 ja pojat 62,80).
Paras kymmenes A2-oppimäärän suorittaneista sai vähintään 86 pistettä, kun A1-oppimäärän suorittaneista paras kymmenes sai 91 pistettä. Heikoimmin pärjännyt kymmenes sai A2-oppimäärän suorittaneista 41 pistettä, kun A1-oppimäärän suorittaneilla pistemäärä oli 51.
Hajonta A1-oppimäärän suorittaneiden tuloksissa oli 15,30 ja A2-oppimäärän suorittaneilla 17,17.
Opettajapalautetta A-saksan kokeesta (11 palautelomaketta)
Koetta pidettiin monipuolisena ja aihepiiriltään hyvänä.
Kulttuurintuntemus osiota pidettiin onnistuneena. Myös oppilaat pitivät tästä osiosta
Kuullun ymmärtämisen tehtäviä pidettiin tasoltaan sopivina ja se vastasi peruskoulussa opiskeltuja aihealueita.
Luetun ymmärtämisen aiheita pidettiin oppilaille mielenkiintoisina. Tekstit olivat tarpeeksi haastavia.
Rakenne- ja sanastotehtävän toivottiin olevan jatkossa laajempi.
B2-saksa
B2-saksan tuloksia palautettiin niin vähän, ettei pisteitä ole mahdollista analysoida.
A-finska
Provet i A-finska
Redovisningen för resultaten i provet i A-finska baserar sig på poängtalen för 419 elever.
Poänguppgifter har influtit från sammanlagt 12 skolor.
Provets medelvärde för hela landet var 65,25. (61,4 år 2007). Medelvärdet i hela landet var 67,47 för flickornas del och 62,95 för pojkarnas del. Skillnaden mellan flickor och pojkar är 4,52 poäng. På landsnivå deltog sammanlagt 213 flickor och 206 pojkar i provet.
Spridningen av provresultaten i hela landet var 19,66. Standardavvikelsen var 18,08 för flickorna och 20,97 för pojkarna. Gränsen för tiondedelen i toppen av skalan var 87 poäng (83 år 2007). Här var skillnaden mellan flickor och pojkar en poäng (88 och 87). Den övre gränsen för den svagaste tiondedelen var 38 poäng (36 år 2007). Skillnaden mellan flickor (43) och pojkar (31) var till och med 12 poäng.
Provet i Mofi
Redovisningen för resultaten i provet i Mofi baserar sig på poängtalen för 285 elever.
Poänguppgifter har influtit från sammanlagt sju skolor. I Mofi prov fick eleverna två olika vitsord. Ett i läsförståelse och språkkännedom delen (senare första delen) och andra av den skriftliga delen (senare andra delen). Den skriftliga delen bedömdes enligt färdighetsnivåer. Totalpoäng av den första delen var 89. Provets medelvärde av den första delen för hela landet var 57,91. Medelvärdet i hela landet för flickornas del var 59,54 och för pojkarnas del 55,87. Skillnaden mellan flickor och pojkar är 3,67 poäng. På landsnivå deltog sammanlagt 163 flickor och 122 pojkar i provet.
Standardavvikelsen av den första delen var bara 8,77 för flickorna och 9,84 för pojkarna. Gränsen för tiondedelen i toppen av skalan var 69 poäng. Här var skillnaden mellan flickor och pojkar två poäng (flickor 70 och pojkar 68). Den övre gränsen för den svagaste tiondedelen var 44 poäng. Skillnaden mellan flickor och pojkar var 2 poäng. (flickor 48 och pojkar 41).
Resultaten av den andra delen visas i tabellen. Här är resultaten från hela landet:
Flickor Pojkar
285 163 122
A1
A1.1
A1.2
A1.3 2
A2 12
A2.1 5 11
A2.2 6
B1 23
B1.1 12 16
B1.2 21
B2
B2.1 57 28
B2.2 38 23
C1
C1.1 24 7
Arvioinnista
Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit erottelevat opintojen aikana suoritetun arvioinnin ja päättöarvioinnin. Päättöarvioinnin tehtävänä on antaa monipuolinen ja luotettava kuva oppilaan osaamisesta suhteutettuna perusopetuksen tavoitteisiin. Arviointi antaa myös tietoa oppilaan menestymisestä oppiaineen tavoitteiden saavuttamisessa. SUKOLin koetta voidaan käyttää oppilasarvioinnissa, kun mitataan oppimistuloksia. Vaikka koe järjestetään peruskoulun päättövaiheessa, ei kyseessä ole päättökoe. Vuoden 2011 valtakunnallisten kokeiden tulokset kertovat, miten kokeet onnistuivat mittaamaan oppimistuloksia.
Kokeen toteutus
Kokeiden laadinnasta vastasivat kokeneet perusopetuksen kieltenopettajat. Laadinnassa kiinnitettiin huomiota sisältöön, vaikeusasteeseen ja aihepiirien soveltuvuuteen 9. luokan oppilaille. Laadinnassa otettiin huomioon lainsäädäntö, opetussuunnitelman tavoitteet ja Opetushallituksen päättöarvioinnin kriteerit. Valtakunnalliset kokeet pidettiin 7.4.–27.4.2011. Koeaika oli 90 minuuttia. Kokeet sisälsivät seuraavat osiot: kuullun ja luetun ymmärtäminen, reagointi, kulttuurintuntemus, rakenne- ja sanastotehtävä ja kirjoitelma. Kokeet sisälsivät myös ylimääräisen suullista kielitaitoa mittaavan osion. Suullisen osion pistemäärä ei kuulunut kokonaispistemäärään, ja opettajilla oli mahdollisuus pitää osio joko kokeena tai harjoituksena.Opettajat saivat kokeen yhteydessä pistelomakkeen, jossa kysyttiin taustamuuttujina kielen ja oppimäärän laajuuden (A1, A2, B1, B2) lisäksi koulun sijaintia (aluehallintoviraston toimialuetta). Opettajat korjasivat kokeet korjausohjeiden mukaisesti ja merkitsivät oppilaiden saamat kokonaispistemäärät (0–100 pistettä) pistelomakkeeseen. Poikien ja tyttöjen pistemäärät merkittiin eri sarakkeisiin. Lomakkeiden palautusmäärät vaihtelivat eri kokeissa. Lomakkeiden palautusmääriä ja kokeeseen osallistuneiden oppilaiden määriä on tarkasteltu edellä kielikohtaisten tulosten yhteydessä.
9. luokan valtakunnallisten kokeiden tulokset 2010
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry on vuosikymmenten ajan tuottanut valtakunnallisia kokeita opettajien työn tueksi. Tänä keväänä järjestettiin kokeet perusopetuksen 9. luokan oppilaille englannin, ruotsin, saksan ja ranskan kielissä. Tekstin luettavuuden vuoksi käytämme tulosten esittelyssä kaikille yhteisistä A-kielistä A1-merkintää, vapaaehtoisista A-kielistä A2-merkintää ja kaikille yhteisestä B-kielestä B1-merkintää ja valinnaisista B-kielistä B2-merkintää.
A-englannin sekä B2-saksan ja -ranskan kokeet tuotettiin myös ruotsinkielisinä.
Esittelemme alla pistetiedot ja opettajapalautteen.
Pistekoosteessa tuloksia on tarkasteltu lääneittäin. SUKOLin valtakunnallisten kokeiden tavoitteista ja toteutuksesta kerrotaan koekohtaisten tulosten jälkeen.
Yhteenvetoa tuloksista
Vuoden 2010 kokeiden keskiarvot laskivat edellisestä vuodesta. Pistelomakkeita palautettiin 11 % enemmän kuin vuonna 2009, mutta oppilasmäärä oli hieman aikaisempaa pienempi.
A1-englannin koe oli tulosten ja saadun palautteen perusteella edellistä vuotta vaikeampi. Poikien tulokset ovat olleet kahtena viimeisenä vuonna tyttöjen tuloksia paremmat. Tänä vuonna tytöt kuitenkin menestyivät kokeessa paremmin kuin pojat. Myös heikoimmin menestyneissä tytöt saivat poikia parempia tuloksia. Alueellisesti parhaat tulokset A1-englannin kokeesta saavutettiin jälleen Etelä-Suomessa.
A2-englannin tulokset ovat kymmenestä Etelä-Suomen oppilaitoksesta. A2-englannin kokeen keskiarvo on 1,6 pistettä parempi kuin A1-kokeen suorittaneiden.
Ruotsinkielellä tuotetuista kokeista olemme analysoineet A-englannin koetulokset. Ruotsinkielisten B2-saksan ja -ranskan kokeiden koetuloksia emme ole analysoineet pistelomakkeiden vähäisen määrän vuoksi.
B1-ruotsin kokeen keskiarvo putosi alle 60 pisteen. Tyttöjen ja poikien välinen ero on pysynyt lähes samana kuin vuonna 2009. Ero on edelleen yli kymmenen pistettä tyttöjen eduksi. Sukupuolten välinen ero oli pienin Länsi-Suomen läänissä ja suurin Oulun läänissä. Alueellisesti parhaat tulokset saavutettiin Etelä-Suomen läänissä.
A1-ruotsin, A1-ranskan ja A1-saksan keskimääräiset pisteet ovat tänä vuonna paremmat kuin A1-englannin. A1-ruotsin keskiarvo on edellisvuotta alhaisempi. A1-ruotsia opiskelleiden tyttöjen ja poikien välinen keskiarvoero oli lähes 15 pistettä, kun ero A2-ruotsissa oli alle 10 pistettä. Myös A1-ranskan keskimääräiset pisteet ovat hieman edellistä vuotta alhaisemmat. Tyttöjen ja poikien välinen ero on muihin kieliin verrattuna pieni – alle 3 pistettä tyttöjen eduksi. A1-saksassa tulos jäi muutaman pisteen päähän edellisen vuoden keskiarvosta. Ero tyttöjen ja poikien välillä on kasvanut edellisestä vuodesta lähes yhdeksään pisteeseen.
B2-ranskan kokeen keskimääräinen pistemäärä on edellisvuotta parempi. Palautettujen pistetietolomakkeiden määrä oli B2-ranskassa aikaisempia vuosia pienempi, mikä vaikuttaa tulosten luotettavuuteen.
Vuonna 2007 pojat saivat tyttöjä paremman tuloksen B2-saksan kokeessa. Vuonna 2008 tyttöjen tulos oli niukasti poikien keskimääräistä tulosta parempi. Vuonna 2009 tyttöjen ja poikien välinen ero kasvoi merkittävästi ja tyttöjen keskimääräinen tulos oli 13 pistettä poikien tulosta korkeampi. Tänä vuonna ero tasaantui edellisestä vuodesta ja tytöt saivat vajaat kolme pistettä paremman keskiarvon kuin pojat.
Englannin kokeet
A1-englanti
A1-englannin kokeiden tulokset ovat 6 773 oppilaalta.Kokeen keskiarvo koko maassa oli 65,46 (73,52 pistettä vuonna 2009). Tyttöjen ja poikien välinen ero oli 1,71 pistettä (tytöt 66,31 ja pojat 64,60). Tytöt menestyivät poikia paremmin, toisin kuin vuonna 2009.
Koetulosten keskihajonta oli koko maassa 18,66 (17,38 pistettä vuonna 2009). Tyttöjen tulokset olivat tasaisemmin jakautuneita kuin poikien (keskihajonta tytöt 18,23 ja pojat 19,06).
Parhaaseen kymmenennekseen pääsi saamalla kokeesta vähintään 87 pistettä. Viime vuonna raja oli 92 pistettä. Parhaassa kymmenenneksessä oli yhden pisteen ero tyttöjen ja poikien välillä (tytöt 88 ja pojat 87). Alimmassa kymmenenneksessä eroa oli neljä pistettä. Tytöistä heikoimmin suoriutunut kymmenesosa sai korkeintaan 40 pistettä (48 pistettä vuonna 2009). Pojista heikoin kymmenesosa sai korkeintaan 36 pistettä (47 pistettä vuonna 2009).
Erityispiirteitä lääneittäin:
Lappi (lomakkeita 4 kpl, tulokset 213 oppilaalta)
Lapissa kaikkien oppilaiden keskiarvo oli 66,45 pistettä, joka oli toiseksi paras alueellinen tulos Etelä-Suomen jälkeen. Lapin alueella tyttöjen keskiarvo oli 66,48 pistettä. Poikien keskiarvo oli lähes kaksi pistettä parempi kuin valtakunnallinen poikien keskiarvo. Poikien keskimääräinen tulos oli lähes sama kuin tyttöjen (tytöt 66,48 ja pojat 66,40). Esim. vuonna 2004 ero oli 9,5 tyttöjen hyväksi. Keskihajonta Lapissa oli 16,5 (tytöt 18,05 ja pojat 14,27). Tyttöjen ja poikien välillä on suuri hajontaero. Poikien tulokset ovat jakautuneet tasaisemmin.
Oulu (lomakkeita 10 kpl, tulokset 781 oppilaalta)
Tytöt menestyivät Oulussa poikia paremmin. Tyttöjen keskiarvo oli 5,35 pistettä parempi kuin poikien keskimääräinen tulos (tytöt 64,73 ja pojat 59,38). Oulun läänin tuloksissa oli melko paljon hajontaa (tytöt 19,48 ja pojat 22,37).
Itä-Suomi (lomakkeita 18 kpl, tulokset 744 oppilaalta)
Itä-Suomen tyttöjen ja poikien keskimääräinen tulos oli 64,31 pistettä. Tyttöjen keskiarvo oli 65,91 pistettä ja poikien 62,85 pistettä. Pisteiden hajonta oli 18,38. Tyttöjen tulosten hajonta oli 17,66 ja poikien 18,92).
Etelä-Suomi (lomakkeita 47 kpl, tulokset 2 384 oppilaalta)
Parhaimmat tulokset saavutettiin jälleen Etelä-Suomessa (keskiarvo 67,78). Eteläsuomalaiset tytöt menestyivät kokeessa keskimäärin 1,2 pistettä poikia paremmin. Sekä poikien että tyttöjen keskimääräinen tulos oli Etelä-Suomessa valtakunnallista tasoa korkeampi (tytöt 68,36 ja pojat 67,16). Keskihajonta oli 17,82 (tytöt 17,83 ja pojat 17,79).
Länsi-Suomi (lomakkeita 46 kpl, tulokset 2 651 oppilaalta)
Länsi-Suomessa tyttöjen ja poikien keskiarvo oli 64,62 pistettä. Tyttöjen keskiarvo oli 0,7 pistettä poikien tulosta parempi. Tyttöjen keskiarvo oli 64,98 ja poikien 64,28 pistettä. Keskihajonta oli 18,64 (tytöt 18,24 ja pojat 19,03).
Opettajapalautetta A1-englannin kokeesta (59 palautelomaketta)
Koetta pidettiin monipuolisena ja onnistuneena. Se testasi keskeisiä oppisisältöjä ja erotteli edellisen vuoden koetta paremmin. Kokeen pituuteen oltiin myös tyytyväisiä.
Kuullun ymmärtämisen aiheet olivat ajankohtaisia ja nuoria lähellä. Ne olivat myös sopivia vaikeustasoltaan. Jatkossa toivottiin, että kuullunymmärtäminen alkaisi helpomalla osiolla.Vastaustaukoja pidettiin myös liian lyhyinä.
Reagointitehtäviä pidettiin onnistuneina. Erilaiset aksentit koettiin hyviksi. Vastausvälit ja tehtävänohjaus eivät onnistuneet kaikilta osin tässä tehtävässä. Palautteessa puututtiin myös osiosta saatavaan pistemäärään, joka koettiin liian suureksi.
Kulttuuritaidonosiota pidettiin onnistuneena. Se oli sopivan yleisluontoinen.
Luetun ymmärtämisen tekstien kysymykset olivat hyviä ja osiossa oli sopivasti vaikeamman ja helpomman tekstin vuorottelua. Osa vastaajista piti tekstejä vaikeina sanastollisesti. Osio oli myös liian pitkä.
Rakenne ja sanastotehtävä -osio onnistui edellisvuotta paremmin. Osioon kaivattiin lisää monipuolisuutta ja perusrakenteiden testaamista. Osa piti osiota helppona. Myös korjausohjeisiin toivottiin tarkennuksia.
Kirjoitelmatehtävän aiheet olivat onnistuneita ja oppilaita kiinnostavia. Toisaalta niihin toivottiin haastavampia aiheita.
Ruotsinkielinen A1-englanti
Ruotsinkielisen A1-englannin kokeen tulokset ovat 404 oppilaalta.
Ruotsinkielisenä tuotetun A-englannin kokeen tuloksia oli käytettävissä yhteensä kuudesta eri koulusta. Pistetiedot ovat Etelä-Suomen läänistä (2), Länsi-Suomen läänistä (3), Oulun läänistä (1) sekä Ahvenanmaalta (1).
Kokeen keskiarvo oli koko maassa 70,66. Tytöt pärjäsivät myös ruotsinkielisessä englannin kokeessa poikia paremmin. Koko maassa kokeen keskiarvo oli tytöillä 71,82 ja pojilla 69,19. Ero tyttöjen ja poikien välillä on 2,63 pistettä. Tyttöjä osallistui kokeeseen koko maassa yhteensä 226 ja poikia 178.
Koetulosten hajonta koko maassa oli suomenkielistä puolta alhaisempi. Tyttöjen tulosten keskihajonta oli 14,62 ja poikien 14,84. Parhaaseen kymmenennekseen pääsi saamalla kokeesta vähintään 88 pistettä. Ero tyttöjen ja poikien välillä oli kolme pistettä (89 ja 86). Heikoimmin suoriutunut kymmenes sai puolestaan korkeintaan 51 pistettä. Tyttöjen (53) ja poikien (50) välillä oli eroa kolme pistettä.
Provet i engelska, svenskspråkig version
Redovisningen för resultaten i provet i A-engelska baserar sig på poängtalen för 404 elever.
Poänguppgifter har influtit från sammanlagt sju skolor, vilka fördelar sig enligt följande: Södra Finlands län (2), Västra Finlands län (3), Uleåborgs län (1) och landskapet Åland (1).
Provets medelvärde för hela landet var 70,66. För de finskspråkiga skolornas del kan ett avvikande resultat nämnas. I A-engelska har flickornas prestation varit betydligt bättre än pojkarnas. Medelvärdet i hela landet var 71,82 för flickornas del och 69,19 för pojkarnas del. Skillnaden mellan flickor och pojkar är 2,63 poäng. På landsnivå deltog sammanlagt 226 flickor och 178 pojkar i provet.
Spridningen av provresultaten i hela landet var jämförelsevis liten. Standardavvikelsen var 14,62 för flickorna och 14,84 för pojkarna. Gränsen för tiondedelen i toppen av skalan var 88 poäng. Här var skillnaden mellan flickor och pojkar tre poäng (89 och 86). Den övre gränsen för den svagaste tiondedelen var 51 poäng. Skillnaden mellan flickor (53) och pojkar (50) var 3 poäng.
Vi har inte analyserat provresultaten för B-tyska och B-franska, eftersom så få poänglistor skickats in.
A2-englanti
Vuoden 2010 A2-englannin tulokset ovat oppilaitoksesta 257 oppilaalta Etelä-Suomen (4 oppilaitosta) ja Länsi-Suomen (1) lääneistä. Kokeen keskiarvo koko maassa oli 67,07 pistettä. Poikien keskimääräinen tulos oli 2,41 pistettä parempi kuin tyttöjen (pojat 68,42 ja tytöt 66,01). Keskihajonta oli 18,87 (pojat 18,14 ja tytöt 19,42).
Ruotsin kokeet
B1-ruotsi
Vuoden 2010 B1-ruotsin tulokset ovat 4 535 oppilaalta. Kokeen keskiarvo koko maassa oli 59,15 pistettä (vuonna 2009 63,3), joka on 7,71 pistettä vähemmän kuin vuonna 2008. Erot tyttöjen ja poikien välillä olivat edelleen suuret. Tyttöjen keskimääräinen tulos oli 10,82 pistettä parempi kuin poikien keskiarvo (tytöt 64,54 ja pojat 53,72). Vuonna 2009 ero oli 10,6 pistettä, eli ero on pysynyt samana.
Ero tyttöjen ja poikien välillä korostui heikoimmin suoriutuneiden oppilaiden tuloksissa. Heikoimmin suoriutunut kymmenesosa pojista sai korkeintaan 30 pistettä (35 pistettä vuonna 2009), kun heikoimmin suoriutunut kymmenes tyttöoppilaista sai puolestaan korkeintaan 41 pistettä (44). Parhaassa kymmenenneksessä erot tyttöjen ja poikien välillä olivat kasvaneet edellisestä vuodesta (tytöt 87 ja pojat 78). Viime vuonna vastaavat raja oli tytöillä 89 ja pojilla 82 pistettä.
Erityispiirteitä lääneittäin:
Lappi (lomakkeita 11 kpl, tulokset 700 oppilaalta)
Kaikkien oppilaiden keskiarvo Lapissa oli 57,53 pistettä (58,84 vuonna 2009). Tyttöoppilaiden keskimääräinen tulos (63,14) oli 12,05 pistettä parempi kuin poikien tulosten keskiarvo (51,09). Lapissa poikien keskiarvo oli maan heikoin. Keskihajonta oli 17,91 (tytöt 16,47 ja pojat 17,34).
Oulu (lomakkeita 6 kpl, tulokset 445 oppilaalta)
Oulun läänissä sukupuolten välisen ero on kasvanut edellisestä vuodesta. Tyttöjen keskimääräinen tulos on 12,2 pistettä poikien vastaavaa tulosta parempi. Kuluvana vuonna tyttöjen keskiarvo oli 64,93 pistettä ja poikien 52,73 pistettä. Oulun läänin tulosten keskihajonta oli 19,85 (tytöt 18,26 ja pojat 19,55).
Itä-Suomi (lomakkeita 14 kpl, tulokset 674 oppilaalta)
Itä-Suomessa tyttöjen keskiarvo (64,35) oli 11,31 pistettä korkeampi kuin poikien (53,04). Tyttöjen ja poikien tulokset jäivät myös tänä vuonna valtakunnallisista keskimääräisistä tuloksista, kun ne vuonna 2008 olivat sekä tyttöjen että poikien osalta valtakunnallista keskiarvoa paremmat. Keskihajonta oli 18,92 (tytöt 17,55 ja pojat 18,53).
Etelä-Suomi (lomakkeita 19 kpl, tulokset 1 033 oppilaalta)
Tulokset Etelä-Suomessa tulokset olivat maan parhaimmat. Kaikkien oppilaiden keskiarvo oli 62,65 pistettä (vuonna 2009 keskiarvo oli 64,94 pistettä). Ero tyttöjen ja poikien välillä on kasvanut 10,12 pisteeseen, kun se vuonna 2009 oli 6,95 pistettä. Tyttöjen keskiarvo oli 67,43 pistettä ja poikien 57,31 pistettä ja sekä tyttöjen ja poikien tulokset olivat päälle koko maan keskiarvon. Keskihajonta oli 18,43 (tytöt 16,73 ja pojat 18,79).
Länsi-Suomi (lomakkeita 37 kpl, tulokset 1 683 oppilaalta)
Länsi-Suomessa kaikkien oppilaiden keskiarvo 58,01 jää koko maan keskiarvon alle. Tyttöjen keskiarvo on 63,20 ja poikien 53,23. Tyttöjen ja poikien välinen piste-ero on maan alhaisin 9,97 pistettä. Keskihajonta on 17,62 (tytöt 16,06 ja pojat 17,66).
Opettajapalautetta B-ruotsin kokeesta (43 palautelomaketta)
Kokeen aiheita pidettiin mielenkiintoisina ja ajankohtaisina. Tehtävätyyppejä pidettiin monipuolisina. Vaikeustaso oli sopiva – helpohkoa ja vaativampaa, mikä mittasi hyvin osaamista. Koe oli myös nopea korjata.
Kuullun ymmärtämistä pidettiin onnistuneena. Siinä oli myös tarpeeksi aikaa kirjoittaa vastaus. Tekstien tasot olivat sopivan mittaiset ja tasoiset. Kuunteluosion aloituksen toivottiin olevan selvempi, myös puherytmi tulisi olla hitaampi. Tehtävänantoja toivotaan vielä parannettavan.
Reagointitehtävää pidettiin yhtenäisenä kokonaisuutena. Se oli sopivan tasoinen – heikommatkin oppilaat jaksoivat keskittyä. Osion tauot olivat liian lyhyet. Osa piti osiota liian helppona.
Rakenne- ja sanastotehtävää pidettiin monipuolisena, mutta myös liian suppeana ja helppona.
Ruotsin A-oppimäärät
Ruotsin A1- ja A2-oppimäärän suorittaneiden tuloksia oli käytettävissä 26 oppilaitoksesta yhteensä 647 oppilaalta. A1-kokeen suoritti 122 oppilasta ja A2-kokeen 525 oppilasta. Pistetiedot ovat Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Länsi-Suomen ja Lapin läänien kouluista.
Tarkasteltaessa A1- ja A2-oppimäärän suorittaneiden pistetuloksia yhdessä, on havaittavissa, että ero tyttöjen ja poikien keskimääräisen tuloksen välillä oli 9,16 pistettä tyttöjen hyväksi (tytöt 72,35 ja pojat 63,19). Ero on 2,74 pistettä pienempi kuin edellisenä vuonna. Koko maan keskiarvo on 10,34 pistettä alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Tulosten keskihajonta oli 17,53.
A1-oppimäärän suorittaneiden keskimääräinen pistetulos oli 71,2 (78,49 pistettä vuonna 2009) ja A2-oppimäärän suorittaneiden 67,44 (65,02 pistettä vuonna 2009).
Paras kymmenes A2-oppimäärän suorittaneista sai vähintään 90 pistettä, kun A1-oppimäärän suorittaneista paras kymmenes sai 91 pistettä. Heikoimmin pärjännyt kymmenes sai A2-oppimäärän suorittaneista 43 pistettä, kun A1-oppimäärän suorittaneilla pistemäärä oli 46.
Hajonta A1-oppimäärän suorittaneiden tuloksissa oli 16,90 ja A2-oppimäärän suorittaneilla 17,62.
Pistelomakkeita palautettiin niin vähän, että tuloksia ei ole syytä tarkastella lääneittäin.
Opettajapalautetta A-ruotsin kokeesta (11 palautelomaketta)
Koetta pidettiin kokonaisuutena onnistuneena, se oli ajankohtainen ja siinä oli mielenkiintoiset aiheet. Monivalintatehtävät ovat opettajaystävällisiä.
Kuullun ymmärtämistä mittaavaa tehtävää pidettiin hyvänä, koska siinä oli mielenkiintoiset aiheet. Osioon kaivattiin lisää monipuolisuutta, ei pelkästään yhtä teemaa. Tuottamisosioihin toivottiin pidempiä taukoja.
Reagointitehtävää pidettiin myönteisen humoristisena. Vastausaikaa toivottiin lisää. Osa piti tehtävää myös liian helppona.
Rakenne- ja sanastotehtävään toivottiin lisää haastetta.
Ranskan kokeet
A1- ja A2-ranska
A1- ja A2-ranskan pistetiedot on laskettu yhteen ja niitä käsitellään nimikkeellä
A-ranskan koe. A-ranskan tulokset ovat 184 oppilaalta ja ne koostuvat Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen läänin tuloksista.
A-ranskan koko maan keskiarvo on 68,66 pistettä (72,76 pistettä vuonna 2009). Tyttöjen keskimääräinen tulos on 7,27 pistettä enemmän kuin poikien vastaava tulos, kun ero tyttöjen ja poikien välillä oli vuonna 2008 peräti 11,49 pistettä. Tyttöjen keskimääräinen tulos oli tänä vuonna 71,51 pistettä ja poikien 64,24 pistettä. Keskihajonta on kuluvana vuonna alhainen 14,69 pistettä (tytöt 13,41 ja pojat 15,57).
Parhaaseen kymmenykseen pääsi saamalla kokeesta vähintään 86 pistettä. Vuonna 2009 raja oli 93 pistettä. Heikoin kymmenes jäi alle 49 pisteen, kun vuonna 2009 raja oli 50 pistettä.
Pistelomakkeita palautettiin niin vähän, että tuloksia ei ole syytä tarkastella lääneittäin. A-ranskan pistelomakkeita palautettiin Etelä-Suomen 12 (tulokset ovat 177 oppilaalta) ja Länsi-Suomen lääneistä 1 (7).
Opettajapalautetta A-ranskan kokeesta ( 9 palautelomaketta)
Kokonaisuutena kokeen aihepiirejä pidettiin laajana ja kohderyhmälle sopivina.
Koe mittasi hyvin käytännön kielitaitoa ja tulokset vastasivat melko hyvin oppilaiden aikaisempia koenumeroita.
Kuuntelutehtävä oli vaikeustasoltaan sopiva ja aihe oli hyvä. Tosin osiota pidettiin liian vaikeana. Tauot olisivat saaneet olla pidempiä.
Reagointiosiota pidettiin hieman vaikeana ja kysymysten esittämistahti olisi saanut olla hitaampi. Au téléphone -tehtävä sai kehuja.
Kulttuurintuntemusosiota pidettiin sopivan tasoisena ja onnistuneena. Se olisi myös voinut olla vaikeampi, jolloin se olisi erotellut paremmin.
B2-ranska
B2-ranskan kokeen tulokset ovat vain 65 oppilaalta, mikä on otettava huomioon tulosten luotettavuutta arvioitaessa. Kokeen keskiarvo oli 72,22 pistettä, kun se vuonna 2009 oli 69,7 pistettä. Tyttöjen keskiarvo on 71,85 ja poikien 74,00. Hajonta kokeen tuloksissa oli vähäistä (14,63).
Parhaaseen kymmenykseen pääsi saamalla kokeesta vähintään 89 pistettä. Vuonna 2009 raja oli 86 pistettä. Heikoin kymmenes jäi tänä vuonna alle 52 pisteen, kun vuonna 2009 raja oli 49 pistettä.
Pistelomakkeita palautettiin niin vähän, että tuloksia ei ole syytä tarkastella lääneittäin. B-ranskan pistelomakkeita palautettiin Etelä-Suomesta 2 (tulokset ovat 24 oppilaalta), Länsi-Suomesta 2 (33) ja Lapin läänistä 1 (8).
Opettajapalautetta B2-ranskan kokeesta (5 palautelomaketta)
Yleisesti koetta pidettiin monipuolisena ja kiinnostavana. Oppilaiden mielestä koe oli hyvä, sillä sitä tehdessä koki osaamisen tunteita. Tekstit olivat sopivia sisällöiltään ja pituudeltaan.
Myös ranskan kokeissa puututtiin taukoihin, jotka koettiin liian lyhyiksi.
A1- ja A2-saksan kokeet
A1- ja A2-saksan pistetiedot on laskettu yhteen ja niistä käytetään myöhemmin nimeä A-saksan koe. A-saksan tulokset ovat 405 oppilaalta.
A-saksan koko maan pistekeskiarvo oli 70,81 (72,2 pistettä vuonna 2009). Tyttöjen keskimääräinen tulos (74,67) on 8,64 pistettä korkeampi kuin poikien (66,03). Ero on kasvanut 6,4 pistettä vuodesta 2009. Hajonta kokeiden tuloksissa 17,21 (tytöt 15,57 ja pojat 17,96).
Parhaaseen kymmenykseen pääsi saamalla kokeesta vähintään 90 pistettä, joka oli pisteen vähemmän kuin vuonna 2009. Heikoin kymmenes jäi alle 47 pisteen, kun vuonna 2009 raja oli 48 pistettä.
A-saksan tulokset koostuvat Etelä-Suomen, Länsi-Suomen ja Itä-Suomen läänin tuloksista.
Erityispiirteitä lääneittäin:
Etelä-Suomi (lomakkeita 19 kpl, tulokset 294 oppilaalta)
Eteläsuomalaisten tulokset olivat kuluvana vuonna koko maan parhaat (keskiarvo 73,27). Tytöt menestyivät kokeessa poikia paremmin. Tyttöjen keskiarvo oli 77,48 pistettä ja poikien 68,10 pistettä. Keskihajonta oli 15,83 (tytöt 13,12 ja pojat 17,33).
Itä-Suomi (lomakkeita 2 kpl, tulokset 57 oppilaalta)
Itä-Suomen tyttöjen ja poikien keskiarvo oli 65,47 pistettä. Tyttöjen keskiarvo oli 66,53 pistettä ja poikien 63,91 pistettä. Kokeen keskihajonta oli 16,09 (tytöt 17,88 ja pojat 13,24).
Länsi-Suomi (lomakkeita 5 kpl, tulokset 54 oppilaalta)
Länsi-Suomessa tyttöjen ja poikien keskiarvo oli 63,06. Tyttöjen keskiarvo oli 68,29 ja poikien 57,42. Keskihajonta oli korkea 21,72 (tytöt 20,32 ja pojat 22,14).
Opettajapalautetta A-saksan kokeesta (15 palautelomaketta)
Kokeen aiheet olivat mielenkiintoisia, käytännönläheisiä ja ajankohtaisia. Koe oli monipuolinen ja siinä oli selkeät tehtävät. Kokeeseen kaivattiin lisäksi haastavampia tehtäviä.
Kuullun ymmärtämisen tehtäviä pidettiin tasoltaan sopivina.
Luetun ymmärtämisen osiota pidettiin helpohkona – oppilaille positiivinen osio.
Rakenne- ja sanastotehtävään pidettiin onnistuneena. Se erotteli hyvin. Hyvä oppilaat olisivat kaivanneet enemmän haastetta.
B2-saksa
B2-saksan tulokset ovat 220 oppilaalta. Vuoden 2010 B2-saksan kokeen keskiarvo oli 72,82 (71,42 pistettä vuonna 2009). Tyttöjen keskiarvo (74,02) oli 2,77 pistettä parempi kuin poikien (71,25), kun se viime vuonna oli jopa 13 pistettä tyttöjen eduksi. Keskihajonta vuonna 2010 oli 14,14 (tytöt 13,94 ja pojat 14,32).
Parhaaseen kymmenykseen pääsi saamalla kokeesta vähintään 90 pistettä. Vuosina 2007–2009 raja on ollut myös 90 pistettä. Heikoin kymmenes jäi alle 55 pisteen, kun pistemäärä vuonna 2009 oli 44 pistettä.
Lomakkeita palautettiin Länsi-Suomesta 6 (tulokset 75 oppilaalta), Itä-Suomesta 5 (61), Etelä-Suomesta 3 (70) ja Lapista 1 (14). Korkein keskiarvo oli Länsi-Suomen oppilailla 74,15. Pojat menestyivät Länsi-Suomessa tyttöjä paremmin (pojat 75,97 ja tytöt 72,46). Tasaisin hajonta tulosten välillä oli Itä-Suomessa, jossa keskihajonta oli 11,88.
Opettajapalautetta B2-saksan kokeesta (7 palautelomaketta)
Koe oli sopivan tasoinen ja mittasi olennaisia asioita. Oli mukava tunne, kun koe meni useilta hyvin.
Kuullun ymmärtämistä pidettiin sopivan mittaisena ja monipuolisena. Reagointitehtävää pidettiin hyvänä. Luetun ymmärtämisen jotkut sanat olivat vaikeahkoja, toisaalta ne myös erottelivat. Kulttuurintuntemusta pidettiin vaikeana ja osioon toivottiinkin monipuolisempaa kulttuuriosaamisen testausta.
Yleisesti kaivattiin tarkempia ohjeita pisteitykseen.
Arvioinnista
Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit erottelevat opintojen aikana suoritetun arvioinnin ja päättöarvioinnin. Päättöarvioinnin tehtävänä on antaa monipuolinen ja luotettava kuva oppilaan osaamisesta suhteutettuna perusopetuksen tavoitteisiin. Arviointi antaa myös tietoa oppilaan menestymisestä oppiaineen tavoitteiden saavuttamisessa. SUKOLin koetta voidaan käyttää oppilasarvioinnissa, kun mitataan oppimistuloksia. Vaikka koe järjestetään peruskoulun päättövaiheessa, ei kyseessä ole päättökoe. Vuoden 2010 valtakunnallisten kokeiden tulokset kertovat, miten kokeet onnistuivat mittaamaan oppimistuloksia.
Kokeen toteutus
Kokeiden laadinnasta vastasivat kokeneet perusopetuksen kieltenopettajat. Laadinnassa kiinnitettiin huomiota sisältöön, vaikeusasteeseen ja aihepiirien soveltuvuuteen 9. luokan oppilaille. Laadinnassa otettiin huomioon lainsäädäntö, opetussuunnitelman tavoitteet ja Opetushallituksen päättöarvioinnin kriteerit. Valtakunnalliset kokeet pidettiin 8.4.–27.4.2010. Koeaika oli 2 x 45 minuuttia. Kokeet sisälsivät seuraavat osiot: kuullun ja luetun ymmärtäminen, reagointi, kulttuurintuntemus, rakenne- ja sanastotehtävä ja kirjoitelma. Kokeet sisälsivät myös ylimääräisen suullista kielitaitoa mittaavan osion. Suullisen osion pistemäärä ei kuulunut kokonaispistemäärään, ja opettajilla oli mahdollisuus pitää osio joko kokeena tai harjoituksena.
Opettajat saivat kokeen yhteydessä pistelomakkeen, jossa kysyttiin taustamuuttujina kielen ja oppimäärän laajuuden (A1, A2, B1, B2) lisäksi koulun sijaintia (lääneittäin). Opettajat korjasivat kokeet korjausohjeiden mukaisesti ja merkitsivät oppilaiden saamat kokonaispistemäärät (0–100 pistettä) pistelomakkeeseen. Poikien ja tyttöjen pistemäärät merkittiin eri sarakkeisiin. Lomakkeiden palautusmäärät vaihtelivat eri kokeissa. Lomakkeiden palautusmääriä ja kokeeseen osallistuneiden oppilaiden määriä on tarkasteltu edellä kielikohtaisten tulosten yhteydessä.