rss Ajankohtaista

Millä eväillä ruotsia opetetaan?

B1-ruotsin opiskelun aloitus on siirtynyt seitsemänneltä kuudennelle luokalle. Karvi tutki, ketkä opettavat ruotsia ja millaisen koulutuksen he ovat saaneet. Opettajien koulutustaustan erot ja tarjottavien oppituntien määrän vaihtelu asettavat oppilaat eriarvoiseen asemaan eri kunnissa. Ruotsinopettajat kertovat, että ruotsin taidot heikentyvät edelleen, vaikka kuudesluokkalaisten todetaankin aloittaneen ruotsin opiskelun mielellään.

Mitä arvioitiin?

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi arvioi vuosina 2016–2017 ruotsin kielen opettamisen kelpoisuuden tuottavia opettajankoulutuksia. Arvioinnin kohteina olivat ruotsin kielen aineenopettajien koulutus, ruotsin oppiaineen opetus yliopistoissa, kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma, luokanopettajakoulutus sekä ammatillinen opettajankoulutus. Kohdejoukkoon kuuluivat yhtä korkeakoulua lukuun ottamatta kaikki kelpoisuutta tuottavat koulutukset: yhdeksän yliopistoa ja viisi ammattikorkeakoulua ja näiden yliopistokoulutusten opiskelijat.

Arvioinnin tavoitteena oli selvittää, millaiset valmiudet opettajankoulutus antaa ruotsin kielen opettamiseen erityisesti alakoulussa. Tietoa hankittiin myös opettajien täydennyskoulutustarpeista.

Kolmasosa koulutuksen järjestäjistä satsaa päteviin opettajiin

Karvin selvityksen mukaan useimmissa kunnissa 6. luokan ruotsia opettivat sekä ruotsin aineenopettajat että luokanopettajat. Tutkimus tehtiin 41 kunnassa. Noin kolmasosassa kuntia B1-ruotsia opettivat ruotsin opettamiseen pätevöityneet opettajat. Vain kahdessa kunnassa ja yhdessä kaupungissa alkavaa B1-ruotsia opettivat ainoastaan luokanopettajat. 

36 prosenttia opetuksen järjestäjistä on linjannut, että jatkossa opettajiksi valitaan ensisijaisesti muodollisen kelpoisuuden lisäksi myös ruotsin opettamiseen pätevyyden hankkineita opettajia: joko ruotsin aineenopettajia tai kaksoiskelpoisia luokanopettajia, joilla on ruotsin oppiaineesta vähintään sivuaineopinnot. Tämä menettely parantaa oppilaiden yhdenvertaisuutta oppimisessa.

Luokanopettajaopiskelijat: tyydyttävä kielitaito riittää opettamiseen

Karvin tiedotteen mukaan luokanopettajaopiskelijoista 64 prosenttia arvioi ruotsin kielen taitonsa korkeintaan tyydyttäväksi. Opiskelijat eivät katsoneet tutkintoonsa kuuluvien pakollisten ruotsin opintojen (2–3 op) riittävän kielitaitonsa kohentamiseen, saati ruotsin kielen opettamiseen. Missään yliopistossa luokanopettajaopintoihin ei sisälly erityisesti ruotsin kielen opettamiseen liittyviä kursseja. 

Myös koulutuksen edustajat ovat sitä mieltä, että luokanopettajakoulutus valmistaa opiskelijoita ruotsin opettamiseen huonosti, vaikka antaakin jonkin verran eväitä yleisesti kielten opettamiseen.

Yllättävästi yli puolet luokanopettajaopiskelijoista (58 prosenttia) luottaa kuitenkin pystyvänsä opettamaan ruotsia alakoulussa. He pitävät alaluokkien opetussisältöjä yksinkertaisina eivätkä näe kielen alkeiden opettamisen vaativan kovinkaan paljon kielen tai sen didaktiikan osaamista. Arviointiryhmän puheenjohtaja, pohjoismaisen filologian professori Paula Rossi Oulun yliopistosta huomauttaa Karvin tiedotteessa, että myös alakoulussa tarvitaan hyvää kielitaitoa: 

”Luokanopettajaopiskelijoista aika moni luulee, että he selviävät sillä heikommallakin ruotsin kielen taidolla. Eihän se näin itse asiassa ole, kun alakoulussahan pitäisi olla todella hyvä kielitaito. Siellä pitäisi osata ääntää, koska sieltähän se lähtee se malli ja oppiminen. Ja kun siellä leikitään ja lauletaan, niin ei sitä kovin huonolla kielitaidolla pysty tekemään.”

Aineenopettajankoulutuksen edustajat arvioivat, että koulutus tarjoaa tuleville ruotsin opettajille valmiudet opettaa kieltä myös alakoulussa, vaikka ainakin toistaiseksi alakoulun opetusta on koulutuksessa käsitelty niukasti. Arvioinnissa mukana olleista opiskelijoista vain runsas puolet (53 %) ajattelee saaneensa valmiudet opettaa ruotsia alakoulussa. Lähes puolella opiskelijoista (49 %) ei ole ollut mahdollisuutta pitää harjoitustunteja alakoulun puolella lainkaan. Harjoitustuntien kokonaismäärä myös vaihtelee yliopistoittain paljon. Koulutuksen edustajat pitävät harjoitustuntien määrää riittävänä, mutta opiskelijoista runsas puolet (52 %) toivoo enemmän harjoittelua.

Ruotsin kielen opiskelijoiden kiinnostus opiskella aineenopettajiksi on arvioinnin perusteella ainakin jossain määrin vähentynyt. Karvin arvion mukaan motivaatiota opettajaopintoihin voidaan lisätä järjestämällä kielen oppimiseen ja opettamiseen liittyviä kursseja tai linjoja ruotsin oppiaineen opinnoissa.

Täydennyskoulutusta alakoulun ruotsinopetukseen on toistaiseksi järjestetty opettajille vain vähän. Pääsyynä tähän on resurssien niukkuus. Ruotsia opettavien opettajien täydennyskoulutustarpeet liittyvät tällä hetkellä eniten uusien oppimisympäristöjen ja uusien opetusmenetelmien omaksumiseen sekä erityistukea tarvitsevien oppilaiden tarpeiden huomioon ottamiseen.

Ruotsinopettajat uskovat ruotsin taitojen heikentyvän edelleen

Karvin haastattelemien ruotsinopettajien mukaan kuudesluokkalaiset ovat aloittaneet ruotsin opiskelun mielellään. Opettajat pitävät kuitenkin ongelmallisena sitä, että suurimmassa osassa Suomea B1-ruotsia opetetaan minimitunneilla: 6. luokalla kaksi vuosiviikkotuntia ja yläkoulussa yhteensä neljä vuosiviikkotuntia kolmen vuoden aikana. Joissain kunnissa ruotsia ei opeteta yhdellä vuosiluokalla lainkaan. Kielitaidon kehittymiseksi kieltä pitäisi opettaa vähintään kaksi vuosiviikkotuntia joka vuosi. Oppituntien vähyydestä ja opetukseen syntyvistä pitkistäkin tauoista seuraa väistämättä, että opitut asiat unohtuvat. Jotkut perusopetuksen järjestäjät ovatkin päättäneet lisätä ruotsin tarjontaa yläkoulussa kuuteen vuosiviikkotuntiin. 

Oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa sen mukaan, kuinka monta tuntia ruotsia kunta tarjoaa. Eriarvoisuutta lisää myös se, että alaluokilla ruotsia opettavat sekä ruotsin aineenopettajat että luokanopettajat. Karvin kyselyn vastaajien mukaan jälkimmäisten opetuksessa olleet tarvinnevat yläkoulussa paljon kertaamista ja jopa virheiden poisopettamista. 

Karvin tiedotteen mukaan edellä mainitut epäkohdat heikentävät ruotsin kielen osaamista maassamme edelleen ja näkyvät syksyllä 2020, kun oppilaat pyrkivät toisen asteen koulutukseen hyvin erilaisilla taidoilla.

Arviointiraportti Kuka opettaa ruotsia? – Ruotsin kielen opettamiseen kelpoisuuden tuottavien koulutusten arviointi julkaistaan keskiviikkona 31.5.2017 klo 12.15, ja se on luettavissa osoitteessa http://karvi.fi/


Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje