25-vuotias ITK kokosi jälleen kävijät Aulangolle

Järvelän mukaan oppimisen suunnittelun haasteena on oppijan sitouttaminen opiskeluun, kiinnostuksen herättäminen ja taitojen ja tahdon vahvistaminen. Avainkysymys on, miten luodaan oppimistilanteita, jotka syventävät ja ylläpitävät sitoutumista. Järvelän mukaan yksilöiden ja ryhmien oppimista tulee vahvistaa opettamalla oppimisen säätelytaitoja. Tiivistäen kyse on taidon ja tahdon sparrauksesta teknologian tukemana.

Lauri Järvilehto Filosofian akatemiasta puhui Hauskan oppimisen vallankumouksesta. Järvilehto muistutti, että emme tiedä, millaista on tulevaisuuden oppiminen. Hauska oppiminen ei ole laulua ja leikkiä vaan totaalista heittäytymistä, itsensä likoon laittamista. Järvilehto korosti, että oppiminen on huikeimpia kokemuksia, mitä ihminen voi kokea. Hänen mukaansa oppimispelien laatiminen vaatii sen, että niiden tekijät suhtautuvat palavasti tekemiseensä. Hän korosti huipputason substanssiosaajien merkitystä. Pelisuunnittelija ja opettaja substanssiosaajana muodostavat kokoonpanon, jonka tekemisestä syntyy se jokin.

Järvilehdon mukaan tehtävänämme on synnyttää kulttuuri, jossa ihmiset oppivat oppimaan. Emme voi opettaa tulevaisuuden taitoja ja tietoja, vaan koulutusjärjestelmän tulee synnyttää ja ohjata oppimista. Järvilehto arvioi, että kolmessa vuodessa tapahtuu murros, jonka myötä kuka tahansa voi oppia mitä tahansa. Hänen mielestään oppimisen tapa tulee radikalisoitumaan. Tämä tarjoaa huikeat mahdollisuudet uudistaa opetusta ja oppimista.

Case Kauniaisten lukiosta esitteli lukion valmistautumista sähköiseen YO-tutkintoon. Ilpo Ahlholmin mukaan sähköinen yo-tutkinto uudistaa lukion pedagogiikkaa nopeammin kuin opetussuunnitelmauudistus. Hänen mukaansa toimiva verkko on tärkeä osa uudistusta, kuten myös opiskelijan tukipalvelut. Jouni Lintu Opinsys Oy:stä korosti, että langattoman verkon tulee kasvaa koulun käytön mukana ja verkon mitoituksessa tulee ottaa huomioon, että lukiolaisilla on useita laitteita. Ahlholmin mukaan tietokoneita on käytettävä koko ajan, jotta niiden käytöstä tulee luontevaa. Lisäksi tietohallinnon notkeus on osoittautunut tärkeäksi asiaksi uudistuksessa. Sanna Wahlman Kauniaisten lukiosta totesi, että tietokoneista on tullut työvälineitä, joita käytetään silloin kun niistä on hyötyä, ja niillä saadaan opetukseen lisäarvoa. Sähköisten kokeiden etuina on, että tehtävät ovat monipuolisempia, arviointi monipuolistuu ja ne tarjoavat mahdollisuuden jatkaa oppimista kokeessa. Haasteita löytyy esimerkiksi  mahdollisesta lunttaamisesta, jota opettajat pyrkivät kontrolloimaan luokan takaosan valvonnalla.

Päivän päätteeksi Heidi Lehtosaari Savonlinnan aikuislukiosta esitteli, miten hän on käyttänyt videoita ja pelillisyyttä verkko-opetuksessa. Lehtosaari on käyttänyt etäopetuksessa alustana Moodlea. Hän on luonut muun muassa espanjan opetukseen videoita Screencast-O-Matic- ja IMovie-ohjelmilla. Hän on yhdistänyt Youtubeen ladattuihin videoihin tehtäviä, joiden luomiseen hän on käyttänyt Quizlet- ja Kahoot-työkaluja. Sähköisten tehtävien etuna on, että opettaja pystyy seuraamaan hyvin, miten opiskelijat ovat suorittaneet tehtäviä. Myös tehtävien tarkistamiseen käytettävä aika on vähentynyt. Työkalujen käytön opettelun myötä uusien tehtävien laatiminen on nykyään helpompaa ja nopeampaa. Lisäksi opiskelijoita saatu palaute ollut erittäin hyvää.

ITK-konferenssi täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Konferenssin johtaja Jarmo Vitelin ideoima tapahtuma keräsi ensimmäisellä kerralla muutamia kymmeniä osallistujia. Vuodesta 1990 tapahtuma on kasvanut niin suureksi, että Aulangon tilat tuntuvat vuosi vuodelta ahtaammilta. Vitelin sanoin: Olemme oppineet, ettei teknologia ole ratkaisu ihmisenä kasvamiseen ja uuden oppimiseen, vaan niissä tarvitaan toisia ihmisiä, kanssakulkijoita. Teknologia avaa meille
kuitenkin yhä uusia näkymiä oppimisen tukemiseen, luovuuden kehittämiseen ja yhteiseen tekemiseen. SUKOL onnittelee 25-vuotiasta ITK:ta!