rss SUKOLin blogi

24.8.2015 14.10

Arvokas kielitaito

Anna Halme

Kielten opiskelu vähenee – kapeneeko kielitaito?
Tämä kysymys esitetään Kanava-lehden numerossa 5/2015. Kirjoittajat Lotta Lehti ja Minna Seppänen ovat huolissaan kielitaidon yksipuolistumisesta. Heidän mielestään kielet tulisi nähdä ymmärryksen ja ajattelun kehittäjinä, joilla on muutakin kuin käyttöarvoa.

Tilastot osoittavat, että suomalaiset nuoret opiskelevat huomattavasti vähemmän valinnaiskieliä nykyään kuin vaikkapa 20 vuotta sitten. Lehti ja Seppänen esittävät kolme ilmeisintä syytä tähän. Ensinnäkin ylioppilastutkintoa on uudistettu niin, että kieliä ei enää tarvitse kirjoittaa siinä määrin kuin aikaisemmin. Mitä ei testata, sitä ei myöskään opiskella. Toiseksi englannin kielen taidosta on tullut kansalaistaito ja moni kokee, että muita kieliä ei tarvita. Kolmanneksi kuntien kiristyvä talous uhkaa kieltenopetusta. Esimerkiksi ryhmäkokovaatimukset ovat monessa kunnassa niin suuret, että käytännössä ryhmiä ei voi syntyä.
Miksi kieliä?
Keskustelu kielikoulutuksesta kiihtyy helposti, koska kielivalinnat ovat ideologisia. Monen kielen taitajat hakeutuvat työtehtäviin ja tilanteisiin, joissa kielitaidosta on hyötyä. Jos taas kieliä ei osaa, niitä ei voi käyttääkään. Molempien ryhmien edustajat osallistuvat keskusteluun omien kokemustensa pohjalta.

Lehti ja Seppänen pahoittelevat sitä, että kielikoulutuskeskustelu takertuu ruotsin kielen pakollisuuteen. Jos ruotsi muuttuisi vapaaehtoiseksi, monen nuoren tie työelämässä vaikeutuisi ruotsin taitamattomuuden takia. Lehti ja Seppänen kirjoittavat:
Jo nyt ruotsin kurssien suuri kysyntä kuormittaa esimerkiksi yliopistojen kielikeskuksia. [--] Tehoton ruotsin opiskelu onkin siis itse asiassa osa kielivalikoiman suppenemiskehitystä.

Työelämän tarpeet ovat kuitenkin vain yksi perustelu kielten opiskelun hyödyllisyydelle. Lehti ja Seppänen muistuttavat, että kielten opiskelu on aivovoimistelua parhaimmillaan. Kielten opiskelu lisää kaikenikäisten aivojen muovautuvuutta, ja se voi jopa ehkäistä Alzheimerin taudin ja dementian puhkeamista. Lehti ja Seppänen vertaavat kahden tai useamman kielen pyörittelyä aivoissa liikuntasuoritukseen: ”Mitä kovemmin harjoittelee, sitä paremmassa kunnossa on.”
Monikielisyyttä ja uutta kulttuurienvälisyyttä
Artikkelissa kannustetaan uuteen kulttuurienvälisyyteen. Uusi kulttuurienvälisyys tarkoittaa sitä, että erotetaan toisistaan ihminen ja hänen kansalaisuutensa. Lehti ja Seppänen kirjoittavat:
Kielten opetuksessa tulisi korostaa, että onnistunut viestintä, oli se sitten erikielisten tai samankielisten välistä, vaatii ennen kaikkea keskustelukumppanin monimuotoisuuden ymmärtämistä, itsetuntemusta ja epävarmuuden sietokykyä. Oli äidinkieli mikä tahansa, keskustelujat käyttäytyvät viestintätilanteen vaatimusten, oman luonteensa ja elämäntilanteensa mukaan. Tämän ymmärtäminen on tärkeämpää kuin jonkin maan tapakulttuurin yksityiskohtien tunteminen.

Ratkaisuiksi kapenevan kielitaidon ongelmaan Lehti ja Seppänen ehdottavat myös luontaista oppimista ja monikielisyyden hyödyntämistä. ”Vierasta kieltä voi oppia tehokkaimmin, kun sitä ei varta vasten opeteta”, he sanovat ja viittaavat tällä vieraskieliseen opetukseen (CLIL eli Content and Language Integrated Learning). Mitä enemmän kieli on läsnä oppijan arjessa, sitä tehokkaampaa sen oppiminen on. Läsnäolon ei tarvitse olla fyysistä: tutkimukset osoittavat esimerkiksi, että tietokonepelit ja Internet voivat edistää englannin kielen oppimista. 

Sen lisäksi että monikielisiä ympäristöjä voisi paremmin käyttää hyödyksi opiskelussa, monikielisyys pitäisi asettaa koko opiskelun tavoitteeksi. Jokaista kieltä ei tarvitse osata lähimainkaan täydellisesti. Lehti ja Seppänen kuvailevat:
Osaamme keskustella jollakin kielellä, toisella kielellä taas pystymme kirjoittamaan ja kolmannella juuri ja juuri lukemaan. Kielet eivät ole toisistaan erillisiä, vaan niitä voi käyttää toisiaan täydentävästi.

Jyväskylän yliopiston kielikeskuksessa on jo aloitettu Viestintä- ja kieliopintojen uudet rakenteet -kokeilu, jossa tulevat fyysikot suorittavat viestintä- ja kieliosaamisen opintokokonaisuuden monikielisesti. Opinnot rakentuvat osaamistavoitteiden ympärille. Laboratoriotyöskentelyä, esitelmöintä ja tieteellisten tekstien lukemista ja kirjoittamista harjoitellaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, mutta kieliä ei opiskella erikseen vaan ne kulkevat käsi kädessä.

Kuten Lehti ja Seppänen toteavat, kukaan ei tiedä, minkä kielen taitajia Suomessa tarvitaan 30 vuoden päästä. Monipuolinen koulutus on kuitenkin maamme tärkein luonnonvara, johon kannattaa panostaa.
Aiheesta muualla
Samaa aihetta on käsitelty myös Opettaja-lehden numeron 18/2015 jutussa ”Minne menet, kieltenopetus”. Kielten opiskelun yksipuolistuminen uhkaa koulutuksellista tasa-arvoa: vapaavalintaisia vieraita kieliä tarjotaan etupäässä Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa. OAJ vaatii, että kielten opetusta laajennetaan ja aikaistetaan. Juttu on luettavissa opettaja.fi-verkkosivuilla.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje