rss SUKOLin blogi

31.8.2014 12.39

HS: Mikä riitti ennen, entä nyt?

Työelämän vaatimukset ja kiire ovat lisääntyneet.
Lehdessä käsitellään työelämän muutoksia. Mikä on totta, mikä tarua? Usein ajatellaan, että ihmiset voivat työelämässä huonommin kuin ennen. Tutkimusten mukaan väsymystä ja stressiä koettiin kuitenkin 1980-luvulla samaan tapaan kuin 2000-luvullakin. Korkeintaan univaikeudet ovat lisääntyneet. Usein myös väitetään, etteivät nuoret ole yhtä sitoutuneita työhönsä kuin aiemmat sukupolvet, mutta tutkimuksissa tälle ei ole löytynyt perusteita.

Pitkä koulutus ei ole enää niin varma investointi kuin aiemmin. Nykyään painotetaan osaamisen päivittämisen ja uudelleenkouluttautumisen tärkeyttä. Lehden mukaan korkeasti koulutetut sanovat pitävänsä työtä vähemmän tärkeänä kuin vähän koulutetut, mutta kyse saattaa olla puhetavasta. Juuri korkeasti koulutetut paiskivat erityisen paljon töitä, myös ilmaiseksi vapaa-ajallaan.

Lehden haastattelema lukion ruotsin lehtori Marjut Koivunen kertoo, että hänen työuransa aikana työvälineet ovat vaihtuneet mutta opetustyön tahti on pysynyt samana. Hän on ollut samassa koulussa kokopäiväisesti 1990-luvun alusta. Uusia työvälineitä ovat lehtihaastattelun mukaan muun muassa Fronter-oppimisympäristö, e-portfolio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Työn muutos näkyy myös niissä tavoissa, joilla opiskelijoista ja heidän koulutyöstään pidetään huolta: on pienryhmäohjauksia ja haastatteluja.

”Lukiossa työtä rytmittävät opiskelujaksot, koeviikot ja ylioppilaskirjoitukset. Siinä mielessä työ ei ole juuri muuttunut. Sen olen huomannut, että kollegoiden vapaa juttelu on jäänyt vähiin. Oppitunnit kestävät 75 minuuttia, ja tauolla mennään koneelle katsomaan Wilma-viestit”, Koivunen sanoo lehdessä. ”Jännitämme, miten sähköiset ylioppilaskirjoitukset sujuvat ja miten uudet oppimisympäristöt muuttavat työtä. Vähän surettaa, jos kasvotusten tapahtuva opetus vähenee, mutta tekniikka on myös helpottanut paljon. Joku voi kokea opettajan työn muutokset vaatimuksiksi, mutta itse koen ne rikkaudeksi.”

Diplomi-insinööri Lars Lindeman sanoo lehdessä, että 1970-luvulla työelämä oli yksinkertaisempaa. Hän kokee, että insinöörialoilla vaaditaan yhä enemmän sosiaalisia taitoja: ”Ei ennen vaadittu sosiaalisia valmiuksia. Vientiteollisuudessakin vain heitettiin kaveri hommiin, niin kyllä se aika äkkiä oppi vieraan kielen.”

2000-luvulla rakennusalallakin toimitaan palveluammatissa. ”Insinöörin koulutukseenkin voisi kuulua pikku pätkä Teatterikorkeakoulussa”, Lindeman toteaa lehdessä.

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje