rss SUKOLin blogi

3.6.2016 12.19

Intohimosta kieliin

Sampo Heikkinen, Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oikeastaan niin pitkälle kuin oma muistini riittää, kielet ovat olleet hyvin tärkeitä minulle. Juuri puhumaan oppineena taaperona muistan ihmetelleeni, kun vanhempani opettivat minulle ensimmäiset sanat toisella kielellä: numerot yhdestä kolmeen englanniksi. Olin siis jo varhain lapsuudessani kosketuksissa englannin kanssa, vaikkakin omalla vähäpätöisellä tavallani. Se oli ehkä virallisesti ensimmäinen kosketukseni vieraaseen kieleen. Jo tuolloin tunsin samaa jännitystä ja kihelmöintiä, jota tunnen nykyäänkin opiskellessani jotain uutta kieltä.

Minulle on aina uskomattoman innostavaa oppia vieraiden sanojen takana piilevä viesti. Heti tilaisuuden tullen aloitin myös saksan opiskelun, sillä halusin tuntea saman hätkähdyksen uudelleen. Toinen kerta oli heti vähintään yhtä jännittävä ja mieltä avartava kokemus: tuntui, kuin opettelisin puhumaan ja ajattelemaan jälleen aivan uudelleen ja samalla tapani katsoa maailmaa muuttui toisenlaiseksi. Pian uusien sanojen oppimisesta ja kielitaitoni kartuttamisesta tuli minulle suorastaan intohimo, vaikken sitä tajunnutkaan ennen yläluokkien viimeistä luokkaa.  Huomasin jotain aivan uutta: minä oikeasti aloin nauttia opiskelusta. Tämän ymmärrettyäni aloin todella kiinnittää huomiota kaikkeen uuteen, jota opin eri kielistä. Ensimmäistä kertaa sain hyviä tuloksia englannin lisäksi myös saksasta ja ruotsista. Silloin tiesin, että haluaisin myös lukiossa opiskella mahdollisimman monta kieltä.

Mikään ei ole tuonut yhtä paljon selkeyttä ja tasapainoa elämääni kuin oman intohimoni ymmärtäminen. Kun tiesin, mitä haluan opiskella, ei päämäärääni enää hämärtänyt mikään ylimääräinen este tai sivuraide. Kun tietää, mitä rakastaa, ei pidä missään tapauksessa antaa muiden ihmisten tulla tämän intohimon väliin. Esimerkiksi opinto-ohjaajani patisti minut lukiossa opiskelemaan pitkää matematiikkaa, vaikka tiesin opiskelevani mieluummin kieliä. Jokaisen matematiikan kurssin lipuessa ohi pidin kuitenkin omat haluni ja päämääräni kiinteästi mielessä. Päätin inttää ja vääntää opinto-ohjaajieni ja matematiikan opettajieni kanssa niin kauan, kunnes he hyväksyivät minun vaihtavan lyhyeen. Se oli yksi elämäni parhaita päätöksiä. Muuten en olisi voinut opiskella esimerkiksi lyhyttä venäjää lainkaan; aika ei olisi yksinkertaisesti riittänyt. Omia puolia on joskus pidettävä itsepintaisesti ja viimeiseen asti, kun tietää, mitä haluaa omalta elämältään.

Minulla kävi onneksi hyvin, sillä uskalsin pitää pintani ja priorisoida kieliä muiden kouluaineiden yli. Valitettavasti en voi sanoa samaa lukuisista kielitaitoisista ystävistäni. Tuntuu siltä, että joka vuosi törmään uusiin ihmisiin, jotka olisivat kiinnostuneita kielistä ja jotka aina olisivat halunneet opiskella niitä. Heille kävi kuitenkin samalla tavalla kuin minulle: joku ulkopuolinen painosti heidät kohdistamaan energiansa johonkin ”hyödyllisempään aineeseen”. Joka käänteessä ulkopuoliset yrittävät kääntää opiskelijan katseen poispäin heidän omista mielenkiinnon kohteistaan. Kaikkien pitäisi opiskella matikkaa ja muita oppiaineita, joista on ”enemmän hyötyä”. Meistä halutaan tuottaa hyviä kansalaisia, valmiina korkeaan koulutukseen ja suureen palkkaan. Oppilaat nähdään enemmän sijoituksina ihmisten sijaan. 

Mutta tosiasiassa se ajatus, ettei kielistä olisi mitään hyötyä, ei voisi olla kauempana totuudesta. On totta, että hyvällä tuloksella pitkän matematiikan ylioppilaskokeista pääsee helpommin jatko-opiskelemaan. Mutta voiko matematiikan kielellä kirjoittaa työhakemuksen ja päästä heti töihin sen perusteella? Esimerkiksi venäjän kielitaidon avulla Suomessa pääsee moneen matkailualan yritykseen lähes automaattisesti töihin. Ja oikein uskalias opiskelija voisi suorittaa vaikkapa saksan kielidiplomin, jolla pääsee hyvällä tuloksella lähes automaattisesti mihin tahansa saksalaiseen huippuyliopistoon. Entäpä voidaanko espanjan kieltä osaavan vaihto-opiskelijan kokemuksia vuoden aikana Väli-Amerikassa edes mitata rahassa? Saati kaikkia niitä ihmisiä, joihin en itse olisi koskaan tutustunut ilman omaa venäjän kielitaitoani?

Nykyisessä koulutuspolitiikassa tuntuu vallitsevan käsittämätön ristiriita, johon ei kiinnitetä läheskään tarpeeksi huomiota. Samalla kun Suomesta kaavaillaan kilpailukykyisempää ja suomalaisista nuorista suoriutuvia, kansainvälistyneitä yrittäjiä, karsitaan lukujärjestyksestä vieraiden kielten kursseja pois. Kieroutunutta on, että englannin kielen asemaa korostetaan kansainvälistymisen nimissä muiden kielten kustannuksella. Kuitenkin samaan aikaan englanninkielisessä maailmassa ollaan viimein heräämässä tällaisen ajattelun vaaroihin. Kun globaaleille markkinoille ilmestyy tarvetta uusien kielten osaamiselle, on brittiläisiin ja amerikkalaisiin kouluihin yhtäkkiä putkahtanut lukematon määrä kielikursseja. Nykyään opiskellaankin esimerkiksi kiinaa ja arabiaa, jotta saataisiin mahdollisimman monille valttikortti kansainväliseen bisnesmaailmaan. Miksi Suomessa on tultu aivan päinvastaiseen johtopäätökseen? Miten paljon tehokkaita yrittäjiä olisi minunkin lukioni voinut tuottaa, jos kurssitarjottimesta olisi löytynyt yksikin mandariinikiinan kurssi?

Uuden kielen oppiminen on kuin avaisi verhot uuteen ikkunaan, jonka toisesta puolesta ei aiemmin ollut mitään tietoa. Jokaisen verhon takaa avautuu uusi, ennennäkemätön ja henkeäsalpaavan kaunis maisema. Se avaa portit uusiin mahdollisuuksiin ja antaa vapaan pääsyn teille, joilla vain harva on rohjennut kulkea. Mitä enemmän kieliä oppii, sitä useammalle polulle voit poiketa. Jos ymmärrät uutta kieltä ja todella tiedät, mistä sen oudot ilmaukset ja erikoiset sanat juontuvat, ymmärrät myös jotain uutta ihmisistä. Kielet ovat tärkeä avain myös itsemme, ihmisrodun käsittämiseen. 

Kielet rikkovat muureja ja epäluuloja. Kielen avulla voi suvaita, ymmärtää sekä saada aikaan keskustelua. Tässä vuorovaikutuksessa molemmat osapuolet kehittyvät. Ihmisajattelu toimii oman kielen rajoissa ja avulla. Laajentamalla sanavarastoamme ja käsitysmaailmaamme voimme siis samalla kehittyä ihmisinä ja ajattelijoina. Suomessa opiskelijoita kannustetaan avoimuuteen ja globaaliin ajatteluun, mutta samalla mahdollisuudet avata verhot kielten maailmalle estetään jatkuvasti ja ilman armoa.

Sampo Heikkinen on Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion kolmannen vuoden opiskelija, joka täydentää jo valmiiksi tullutta ylioppilastutkintoaan ja päättää lukio-opiskelunsa syksyllä 2016. Syksyllä hän antaa vielä lisänäytteitä kielitaidoistaan osallistumalla espanjan ylioppilaskokeeseen ja suorittamalla saksan kielidiplomin. Sampo on aloittanut ylioppilastutkintonsa seuraavasti: historia L; äidinkieli L; saksa, pitkä ylimääräinen E; englanti, pitkä pakollinen L; ruotsi, keskipitkä pakollinen L; venäjä, lyhyt ylimääräinen L.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje