rss SUKOLin blogi

9.4.2015 14.48

Kieliparlamentti: Kielikoulutus on investointi, ei kulu

Sari Saarinen

Kuudes valtakunnallinen Kieliparlamentti järjestettiin torstaina 26.3.2015 Helsingissä. Parlamentin teemana oli kielikoulutus ja talous.

Alustuspuheenvuoron pitäjistä professori Roope Uusitalo muistutti, että kielitaito on selkeä esimerkki inhimillisestä pääomasta, sillä siitä saatu hyöty on pitkäaikaista. Uusitalon mukaan investointi kielitaitoon vaatii kuitenkin aikaa. Hän pureutui esityksessään vieraiden kielten taitovertailuihin eri maiden väillä, kielten käyttöön työelämässä sekä kielitaidon vaikutukseen palkkauksessa.

Kommenttipuheenvuoroista ensimmäisen piti maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hän toi esille, että kotoutuminen on prosessi, joka on vuorovaikutteista sekä monikielistä ja -kulttuurista. Kotoutumisen keskeisinä välineinä ovat kieli, osaaminen ja työ. Stenman kertoi, että jokaisen maahanmuuttajan kotoutumiskoulutukseen pääsyn nopeuttaminen kuukaudella vähentäisi työmarkkinatuen tarvetta yhdeksällä miljoonalla vuodessa. Jono kotouttamiskoulutukseen on Uudellamaalla jopa 6–7 kuukautta. Stenman muistutti myös, että maahanmuuttajan kielitaito ja hänen kulttuuriosaamisensa on resurssi suomalaiselle yhteiskunnalle. Kysymys kuuluu, miten tämä voitaisiin ottaa huomioon paremmin pohdittaessa Suomen kielivarantoa?

Koulutuksen näkökulman esitteli Espoon vs. opetustoimenjohtaja Harri Rinta-aho, jonka mukaan kieltenopetuksen muutospaineet kohdistustuvat kieliohjelman riittävään monipuolisuuteen. Hän nosti esille myös uusien kielten (espanja, japani, kiina) opetuksen. Rinta-aho piti ongelmallisena toisen kotimaisen kielen aloittamista 6. luokalla. Hän oli myös huolissaan osaamisen todellisesta tasosta peruskoulusta lukioon siirryttäessä. Esimerkkinä hän toi esille A-kielen opiskelijoiden lähtötason. Lopuksi hän muistutti talouden asettamista reunaehdoista, jotka kiristyvät koko ajan.

Yritysmaailman näkökulman keskusteluun toi johtaja Anne Berner, jonka mukaan yritykset tarvitsevat monipuolisesti kielitaitoisia työntekijöitä.

Kieliparlamenttilaiset jakautuivat neljään ryhmään työstämään päivän teemaa. Ryhmätyöskentelyn pohjalta laadittiin kielikoulutusvaatimukset ja -lupaukset tulevalle eduskunnalle.

Parlamentti vaatii kielikoulutuksen tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua kieltenopetukseen. Tasa-arvon edistämiseksi tarvitaan kansallinen kielistrategia. Maahanmuuttajien kielivarannon tunnustamiseksi ja tunnistamiseksi tulee kehittää yhteiset välineet ja dokumentointitavat. Myös kotouttamiskoulutusten jatkuvuus tulee turvata. Maahanmuuttajien oman äidinkielen opettajien pätevöitymiseen tulee tehdä joustavia väyliä. Varhaiskasvatuksen oman äidinkielen opetukseen tulee voida hakea valtionavustusta. Kielitietoisuutta tulee lisätä kaikilla koulutusasteilla ja koulutusmuodoissa varhaiskasvatuksesta lähtien. Parlamentti kaipasi myös vieraskielisiin tutkintoihin johtaviin koulutuksiin lisää suomen kielen opetusta. Tutustu vaatimuksiin ja lupauksiin: www.kieliverkosto.fi.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje