rss SUKOLin blogi

23.10.2017 14.06

Kielitaito on menestyksen avain

Toimitusjohtaja Juhani Hintikka, Comptel Oyj

Puhe SUKOLin 60-vuotisseminaarissa 7.10.2017

Hyvät kuulijat,

Kun aloitin työt Nokian palveluksessa vuonna 1999, meille näytettiin tulevaisuutta maalaileva lyhyt video. Siinä liikemies matkusti Aasiaan asiakastapaamiseen ja nosti pöydälle nykyisiä matkapuhelimia hieman kookkaamman laitteen. Kun hän alkoi puhua, laite (siis matkapuhelin) käänsi puheen simultaanisesti vastapuolella istuvalle asiakkaalle. Lisäksi laitteen yläpuolelle nousi hologrammi, jonka avulla teknistä neuvottelua koneenkappaleesta käytiin sitä ilmassa pyörittämällä. 

Tämä varsin futuristiselta tuntuva visio on nyt, 18 vuotta myöhemmin, lähes todellisuutta.

Helsingin Sanomat kertoi tällä viikolla teknologiayritys Googlen julkistaneen Pixel Bud -nimisen langattoman kuulokkeen, joka tulkkaa puhetta kielestä toiseen suoraan korvassa. Laitteen on tarkoitus toimia 40 eri kielellä. Se kääntää myös käyttäjän omaa puhetta halutulle kielelle, käännetty puhe tulee puhelimen kaiuttimesta.   

Mikä sitten on kielitaidon merkitys enää, liike-elämässä ja muutenkin? Hoitavatko koneet käännöstyön lisäksi simultaanitulkkauksen, eikä kieliä enää tarvitse oppia? 

Should the study of languages be only about getting things agreed between people the natural choice would be English. English is, more than ever, the dominant lingua franca and especially the language of business. 

One could argue that the number of native Spanish speakers is already at par – but a more meaningful metric is the number of people speaking English as their first foreign language – altogether almost 1.5 billion people. That makes English as the uncontested global language of today.   

Kieli on – tietysti –  tapa hoitaa asioita ihmisten välillä. Tämän transaktionaalisen tehtävän lisäksi kieli on paljon muutakin. Se on tapa viestiä ja luoda emotionaalinen yhteys ihmisten välille. Kieli on myös ilmeitä, tapoja ja eleitä. Tästä syystä tärkein kieli on minusta jokaisen oma äidinkieli. Sitä kutsutaan syystäkin äidinkieleksi – se on väline, jonka avulla äiti luo yhteyden lapsiinsa. Se mahdollistaa täydellisen ilmaisun. Vasta sen jälkeen tulevat vieraat kielet. 

Muistan edelleen lämmöllä äidinkielenopettajaani, hiljattain edemennyttä Kirsti Mäkistä, joka inspiroi ja kannusti meitä äidinkielen saralla. Soitin Kirstille vielä diplomityötä kirjoittaessa kysyäkseni jonkun kielioppiasian – toki vaimoni teki suurimman työn oikolukiessaan työni. Pidin tärkeänä että kieliasu on oikea. 

Se, mitä vieraita kieliä sitten pitäisi oppia, on pitkälti henkilökohtainen mutta myös käytännöllinen valinta. Kielten oppimisen motivaatioon vaikuttaa toki kiinnostus kyseisen maan ihmisiä kohtaan – tunnustan, etten itse koskaan saanut saksaa täysin haltuun, koska saksankieliset maat eivät suuremmin kiinnostaneet. 

Ich habe die Deutsche sprache nie in der Schule gehabt. Aber es ist wirklich ganz einfach, ein bißchen zu diskutieren, und das hilft sehr viel auch. 

Äitini on eläkeellä oleva kieltenopettaja, ja edesmennyt isäni asioi sujuvasti suomen lisäksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi. Jo isäni isoisän perheessä puhuttiin ranskaa ja venäjää kotona. Tämä tausta on varmasti vaikuttanut myönteiseen suhtautumiseeni kielten oppimiseen yleensäkin.

Jos haluaa valmistautua tulevaisuuten, pitäisi varmaan lukea kiinaa ja espanjaa. Kiinan kielen opiskelua on helppo perustella numeroilla. Kiinaa puhuu äidinkielenään yli miljardi ihmistä, ja luku on kasvussa. Lisäksi kiinan kieli muodostaa Aasiassa selkeän pohjalla olevan kulttuurin monessa maassa. 

Pääministeri Sipilän kesäkuisella Kiinan-vierailulla kuultiin myös yksi kiinankielinen puhe suomalaisilta – Risto Siilasmaa luki suoraan kiinalaisilla kirjainmerkeillä kirjoitetun puheen yleisön yllätykseksi. Tämä teki vaikutuksen ja viestitti isännille arvostuksesta ja kiinnostuksesta.

Espanjaa puhuu jo 360 miljoonaa ihmistä, suurin piirtein sama määrä kuin englantia. Espanjan merkitys kasvaa kehittyvien maiden kautta ja myös lisääntyvänä väestöryhmänä Yhdysvalloissa.

Entä sitten naapurimme?

Här mötar vi finländare språkets betydelse som en del av kultur. Finland var en del av Sverige tills 1809 och det svenska spräkets betydelse som någonting som enar oss med Väst och förstås Skandinavien är fortfarande stor. Man behöver inte studera minoritetsspråk Finska i skolan i Sverige – men jag tror att vi behöver Sverige mer än de behöver oss.  

Venäjän suhteen – samoin argumentein – väittäisin, ettei aivan samankaltaista kulttuuriyhteyttä ole – venäjän lukemisen tulisikin olla enemmän käytännön sanelema vaihtoehto kuin mikään muu.  

Olen itse lukenut koulussa suomen ja ruotsin lisäksi englantia, ranskaa ja venäjää. Lukion jälkeen opiskelin saksaa kolmena kesänä sekä lisäksi korkeakoulussa italiaa ja espanjaa. 

En voi rehellisesti väittää osaavani näistä kotimaisten lisäksi sujuvasti kuin englantia ja ranskaa. Mutta välillä vähäisestäkin kielitaidosta on paljon iloa. Ja usein vähäinenkin kielitaito riittää yhteyden luomiseen ja ymmärretyksi tulemiseen. Ja joskus sanojen lainailu ja yhdistely muutamista eri kielistä auttaa. ”They have been at a great feast of languages, and stol'n the scraps”, sanoivat jo Shakepearen näytelmässä. 

Olen lisäksi havainnut, että mitä useamman kielen on oppinut, sitä helpompi on oppia uusia. Aivojen kehittymiseen liittyvä asia, luin jostain. 

Valmistuttuani Teknillisestä Korkeakoulusta 1993 olin vuoden Suomessa töissä, mutta sen jälkeen muutimme vaimoni kanssa Ranskaan. Siellä odotti täysin ranskankielinen työympäristö seuraavan neljän vuoden ajan. Johdin viimeiset pari vuotta tehdasta, jossa valtaosa työntekijöistä puhui ainoastaan ranskaa. Englannilla olisi varmaan saanut asiat hoidettua – mutta johtaminen on myös yhteyden luomista ihmisiin organisaatiossa. Sitä kautta syntyy jaetun merkityksen kokemuksia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. En ollut mielestäni tuolloin kovin ihmeellinen liikkeenjohtaja, mutta tilanne olisi kyllä ollut merkittävästi huonompi ilman ranskan kielen taitoa. 

Olen sittemmin työskennellyt koko työurani kansainvälisissä tehtävissä. Ulkomaan matkapäiviä on kertynyt noin 130 per vuosi, ja toiminta-alueena on ollut koko maailma. Englanti on toki ollut jatkuvasti pääkieli, etenkin kun olen toiminut teknologia-alalla. Englannin käyttäminen on sitä paitsi ollut usein taktisesti viisasta, kun se useimmille on ollut myös vieras kieli. Tämä on laittanut ihmiset neuvottelupöydän ympärillä samaan asemaan.  

Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että useamman kielen osaaminen on auttanut minua luomaan paremman yhteyden ihmisten kanssa, ja se osaltaan on tehnyt minusta menestyneemmän johtajan. 

Kielitaito on kulttuuritaitoa, ja siitä on meille kaikille hyötyä, erityisesti pienen maan liike-elämässä toimiville. 

Hyvät kuulijat – Suomi on pieni maa ja elää ulkomaankaupasta. Tehkäämme kielitaidosta asia, joka erottaa suomalaiset maailmalla. Meille kansainvälinen kauppa on elinehto, ei vaihtoehto. 

Mesdames et messieurs – ç’a m’a fait un grand plaisir de pouvoir vous adresser aujourd’hui. J’espère que l’avenir soit bonne pour l’étude de langues, finnois et autres.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje