rss SUKOLin blogi

9.4.2018 14.07

Kieltenopetuksen varhentamisen matka jatkuu

Anu Halvari

Kieltenopetus on saanut viimeisen vuoden aikana paljon julkista huomiota. Puhuttanut on varhentaminen, toisen kotimaisen kielen kokeilu ja kieltenopetus yleisestikin.

Hallituksen kärkihanke (Uusi peruskoulu 1) on tehnyt mahdolliseksi avustusten jaon myötä kieltenopetuksen kehittämisen perusopetuksessa eri puolilla Suomea. Vuonna 2017 avustusta jaettiin kieltenopetuksen ”varhentamiseen, kehittämiseen ja lisäämiseen” noin 3,8 miljoonaa euroa. Hankkeita käynnistyi 95. Lisätietoa viime vuoden hankkeista saa esimerkiksi Opetushallituksen nettisivuilta (http://www.oph.fi/kehittamishankkeet/kieltenkarkihanke/varhentaminen).

Suurin osa hankkeista valitsi varhentamisen tien, jopa yhteistyössä esikoulun tai varhaiskasvatuksen kanssa. Kokemukset ovat olleet positiivisia. Paikallisesti on aidosti lähdetty kehittämään omaa toimintaa, joko niin, että jo aikaisemmin alkanut kehittäminen on saanut vauhtia, tai niin, että on alettu tyhjältä pöydältä.

Opetushallitukseen kantautuneet viestit ovat olleet myönteisiä. Yhtäällä on esimerkiksi opettajille pystytty tarjoamaan kortilla olevaa yhteistä suunnitteluaikaa, toisaalla on kehittäminen laittanut liikeelle laajemmankin yhteisön pedagogisen nahanluonnin, kolmannella suunnalla on pyritty herättelemään muutamia vuosia uinuineita kieltenopetusryhmiä. Monissa paikoissa on tehty kohderyhmille, myös vanhemmille, erilaisia kyselyitä kehittämistoiminnan tueksi. Tämä kaikki siis ensimmäisen puolen vuoden aikana lukuvuonna 2017–2018.

Myös haasteista on kuultu. Jossakin opettajat kokevat, että heidät on vastuutettu opettamiseen, johon heillä ei ole pedagogiikkaa tai substanssia, toisaalla on väliaikainen tuntijaon muutos saattanut herättää keskustelua eri opettajaryhmien välillä, kolmannella suunnalla taistellaan ikuisten oppimateriaaliongelmien tai suunnitteluajanpuutteen kanssa.

Lasten rooli on kuitenkin noussut arvoon ansaittuun. Lukuisista eri suunnista tulee viestiä innostuneista oppilaista, jotka herkistyvät eri kielille, imevät oppia, leikittelevät uusilla sanoilla. Vanhemmat ovat olleet ilmeisen tyytyväisiä hekin: monen haave kieltenopetuksen varhentamisesta tai uusien kielten oppimismahdollisuuksien lisääntymisestä on toteutunut.

Alku on ollut työntäyteinen mutta ilmeisen antoisa. Mutta mitä jatkossa, sitä emme tiedä. Kun avustuksia on jaettu hankkeille, on päämäärätietoisesti pyritty ohjaamaan toimintaan, jolla on kestävyyttä. Hankehumppa, arvonsa toki silläkin väliaikaisena tuulettajana, on vuosien kokemuksen valossa saanut huonon maineen kaivoon kannettuna vetenä.

Itse en näe tilannetta niin pahana. Kaikesta toiminnasta, jolla on saatu liikettä, on seurauksia paikalliseen arkeen, vaikka rahat loppuvat ja hankesivustot suljetaan. Se, mitä hankehumpalla on vaikeampi saavuttaa, on rakenteellinen muutos, mutta mahdotonta ei ole sekään. Muutokset ovat vain hitaampia ja vaativat erilaista pitkäjänteisyyttä.

Hallituksen kärkihankkeen mahdollistama kehittäminen päättyy tulevan lukuvuoden jälkeen. Toinen, tällä erää viimeinen, avustuserä jaetaan huhtikuun aikana. Jaossa on reilut neljä miljoonaa euroa. Hakemuksia tuli reippaasti enemmän kuin viime vuonna.

Lukuvuonna 2018–2019 tapahtuu varmaan vähintään yhtä paljon kuin kuluvana lukuvuonna. Kuulemme lisää kokemuksia, opimme onnistumisista ja virheistä. On aika erilaisille tilinpäätöksille.

Kaksi asiaa on jo varmaa. 21.9. järjestetään hieno seminaaripäivä varhentamisen kärkihankkeen tiimoilta Helsingin yliopistolla. Järjestäjinä ovat kaikki tänä vuonna kärkihankeavustuksin varhentamisen täydennyskoulutuksia tarjonneet korkeakoulujen kouluttajatahot (lisätietoa koulutuksista mm. täältä: http://www.oph.fi/kehittamishankkeet/kieltenkarkihanke/varhentaminen/taydennyskoulutus). Kutsu seuraa perästä, ensisijaisesti hanketoiminnassa mukana oleville, mutta yleisemminkin, mikäli tilaa jää. Olkaa siis kuulolla – ilmoittautuminen käynnistyy jo kevään puolella.

Ja se toinen varma asia on se, että ei maailmaa vielä valmiiksi saatu. Mutta optimisti on sitä mieltä, että matka on vähintään yhtä tärkeä kuin päämäärä.

Kirjoittaja: Anu Halvari, opetusneuvos, Opetushallitus, lukiokoulutus ja taiteen perusopetus -yksikkö, twitter @athalvari
Siirtymässä sivummalle varhentamisen kärkihankkeen vetovastuusta. Varhentamista luotsaa jatkossa opetusneuvos Annamari Kajasto. Mukana on myös muu kieltenopetuksen tiimimme, opetusneuvokset Paula Mattila, Yvonne Nummela (sv) sekä Terhi Seinä.
Jos olet Facebookissa, klikkaa Kielihankkeet-sivustolle.



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje