rss SUKOLin blogi

14.9.2012 9.54

Suomen Kuvalehti: Suomalaisista on tulossa kielitaidoton kansa

Anna Halme

Kesällä hyväksytty uusi tuntijako saattaa johtaa siihen, että kielten asema heikkenee entisestään.
Peruskoulun kieltenopiskelu on vähentynyt ja yksipuolistunut lähes kahden vuosikymmenen ajan. Yhä useampi suomalainen osaa peruskoulun käytyään vain kahta kieltä: englantia ja toista kotimaista. Lukiossakin lähes puolet opiskelee vain kahta kieltä. Ammatillisessa koulutuksessa muita kieliä on tarjolla häviävän vähän.

Aikaistamisen seuraukset

Uuden tuntijaon oli tarkoitus parantaa kielten asemaa. Yksi avainsana on aikaistaminen: B1-kielen opetus alkaa tulevaisuudessa kuudennelta luokalta, ja myös A1-kielen tunteja siirrettiin lisää alakoulun puolelle.

Pätevien opettajien saatavuus herättää kysymyksiä. Lehti on haastatellut opetusneuvos Anna-Kaisa Mustapartaa, joka arvelee, että yläkoulun opettajille annetaan tunteja alakoulun puolelta. Isoissa kaupungeissa ja yhtenäiskouluissa asiat ratkennevat melko helposti, mutta pienissä ja harvaanasutuissa kunnissa tilanne on toinen.

Myös kieltenopiskelun jatkumon turvaaminen aiheuttaa huolta. Yläkoulun puolelle B1-kielen tunteja jää niin vähän, että niitä on vaikea venyttää kolmelle vuodelle. ”Voi käydä niin, että ysiluokalla ei ole ruotsia lainkaan”, havainnollistaa lehden haastattelema SUKOLin puheenjohtaja Kari Jukarainen. Tämä taas lisää kertaamisen tarvetta lukioissa.

Lehden mukaan jää kuntien päätettäväksi, opetetaanko ruotsia vain vaadittu minimimäärä vai annetaanko esimerkiksi yhdeksäsluokkalaisille yksi lisätunti viikossa.

Ylimääräisten kielten rahoitus

Kuntia kannustetaan myös tarjoamaan ylimääräisiä A2-kieliä ja B2-kieliä, joiden järjestämiseen on suunnattu valtionavustusta. Rahaa saisi vain siinä tapauksessa, että kunta järjestää opetuksen ylimääräisenä. Jos kieliä tarjotaan osana valinnaisia aineita, avustusta ei voi hakea.

Opetusneuvos Mustaparran mielestä päätöksen merkitys riippuu rahasta: ”Toteutuuko rahoitus ylipäätään? Onko se 65 prosenttia vai jotain muuta?” Rahoituksen käytännön järjestelyt jätettiin tuntijakopäätöksessä auki. Niistä on tarkoitus sopia ennen uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoa.

Suunnitteilla on myös kuntien velvoittaminen A2-kielen tarjoamiseen. Mustaparta pelkää, että tätä määräystä kierrettäisiin ryhmäkoolla. Jos ryhmäkoko jätetään kunnan harkittavaksi, kunta voi tarjota opetusta mutta vaatia niin isoa ryhmää, ettei sellaista koskaan synny.

Maailmankuva kapenee

”Englanniksi pystyy melkein kaikilla maailmankolkilla ostamaan lentolipun ja varaamaan hotellin. Mutta maailmankuva jää kyllä kapeaksi, jos voi kommunikoida vain niiden kanssa, jotka osaavat englantia”, Mustaparta sanoo lehden mukaan.

Suomalaisessa työelämässä on edelleen kysyntää monipuolisille kieliosaajille. EK on huolissaan kielitaidon kapenemisesta, ja Euroopan komission kyselyn mukaan kaikkien EU-maiden yrityksissä tarvitaan yhä kielitaitoisempaa väkeä.

Kari Jukarainen toteaa lehdessä, että nuoret haluavat saada nopeita tuloksia. Kielten opiskeleminen koetaan työlääksi. Toisaalta kieliopinnoilla on turhankin raskas maine. ”Opiskelussa ei tuijoteta virheisiin vaan kannustetaan käyttämään kieltä eri tilanteissa”, Jukarainen kertoo. Monissa tilanteissa voi tulla toimeen, vaikka kielitaito ei olisi lähelläkään täydellistä.

”Kieltenopiskelu koetaan vaikeaksi ja hankalaksi. Ennen ajateltiin, että se on pääomaa”, toteaa lehden haastattelema Teija Kangasvieri Kielikoulutuspolitiikan verkostosta. Tutkija Karita Mård-Miettinen suosittelee lehdessä, että ensimmäiseksi kieleksi pitäisi valita jokin muu kuin englanti. Se rohkaisisi lapsia opiskelemaan muitakin kieliä, ja se myös ehkäisisi ajatusta, että pelkällä englannilla pärjää. Englantia ehtii oppia myöhemminkin. ”Muut kielet eivät haittaa englannin oppimista. Sellainen käsitys on väärä.”

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje