rss SUKOLin blogi

25.4.2014 11.44

Tuntijakoon tulee siirtymäaika

Anna Halme

Perusopetuksen uudessa tuntijaossa A-kielen ja toisen kotimaisen kielen tuntimäärät ja tuntien sijoittelu eri luokka-asteille muuttuvat nykyisestä. Yhtäaikainen siirtyminen uuteen tuntijakoon vaarantaisi useamman luokka-asteen oppilaiden oikeuden saada heille kuuluvaa kieltenopetusta. Tuntijakoon ollaan saamassa siirtymäaika, jonka puolesta SUKOL on ollut yhteydessä eri tahoihin.
Kansanedustaja Sari Sarkomaa on tehnyt aiheesta kirjallisen kysymyksen, johon opetusministeri Krista Kiuru on vastannut 22.4.2014. Ministerin vastauksen mukaan lukuvuonna 2016–2017 uuteen tuntijakoon ja uuden perusopetuksen opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen siirtyvät vuosiluokat 1–6 mutta perusopetuksen vuosiluokat 7–9 jatkavat vanhan tuntijaon mukaista opiskelua. Lukuvuonna 2016–2017 B1-kieli alkaa sekä 6. vuosiluokalla että 7. vuosiluokalla. Uuteen tuntijakoon siirrytään vaiheittain siten, että vasta lukuvuoden 2019 alkaessa kaikki perusopetuksen oppilaat (vuosiluokat 1–9) opiskelevat uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaan.

Kirjallinen kysymys ja ministerin vastaus on julkaistu kokonaisuudessaan alla. Tekstit on lainattu eduskunnan sivuilta osoitteesta www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_223_2014_p.shtml 25.4.2014.

Kirjallinen kysymys kuuluu kokonaisuudessaan näin:
Kieltenopetuksen tasa-arvoisuus perusopetuksen uuteen tuntijakoon siirryttäessä

Eduskunnan puhemiehelle
Valtioneuvoston 28.6.2012 antamassa asetuksessa perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta on kirjattu, että Opetushallituksen tulee hyväksyä opetussuunnitelman perusteet niin, että asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan viimeistenkin vuosiluokkien osalta käyttöön viimeistään 1. päivänä elokuuta 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön 28.6.2012 antaman tiedotteen mukaan asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla 1.8.2016.

Perusopetuksen uudessa tuntijaossa A-kielen ja toisen kotimaisen kielen tuntimäärät ja tuntien sijoittelu eri luokka-asteille muuttuvat nykyisestä. Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n mukaan yhtäaikainen siirtyminen uuteen tuntijakoon vaarantaa useamman luokka-asteen oppilaiden oikeuden saada heille kuuluvaa kieltenopetusta. Muutos koskee yli 250 000:ta oppilasta, jotka ovat jo aloittaneet koulunkäynnin.

Erityisen ongelmallinen tilanne on SUKOLin mukaan niiden oppilaiden osalta, jotka ovat tällä hetkellä 4. vuosiluokalla ja siirtyvät 8. vuosiluokalle vuonna 2016. Mikäli ei luoda valtakunnallisesti yhtenäisiä siirtymävaiheen erityisjärjestelyjä, heiltä jää suorittamatta kaksi (2) vuosiviikkotuntia toisen kotimaisen kielen opinnoista (33 % oppimäärästä) ja yksi (1) vuosiviikkotunti A-kielen oppimäärästä.

Kielenopetuksessa päästään hyviin tuloksiin, kun opetettavaa kieltä on vähintään kolme tuntia viikossa. Kaksi vuosiviikkotuntia riittää, jos kieltä opiskellaan useampana vuotena peräkkäin kahdella vuosiviikkotunnilla. Yksi vuosiviikkotunti ei riitä edes ylläpitämään saavutettua kielitaitoa.

Oppilailla ja heidän vanhemmillaan on oikeus tietää, miten kieltenopetus tullaan järjestämään siirtymävaiheessa.

Valtioneuvosto on päättänyt, että ruotsin kielen opinnot alkavat 6. luokalla kahdella vuosiviikkotunnilla. Siirtyminen yhtäaikaisesti vuonna 2016 uuteen opetussuunnitelmaan vaikuttaa myös toisen kotimaisen kielen opettajatilanteeseen alakoulun vuosiluokilla 1-6, joilla ei pääsääntöisesti ole päteviä ruotsin kielen opettajia. Aineenopettajien siirtymistä vaikeuttavat koulujen etäisyydet. Pienimmillä paikkakunnilla he saattavat opettaa tällä hetkellä sekä yläkoulussa että lukiossa. Moni kielten opettaja on ilmaissut huolensa siitä, onko alakoulun yhdistäminen tähän mahdollista ja kuinka monella yläkoulun aineenopettajalla on mahdollisuus siirtyä alakouluun opettamaan. Esille on myös noussut huoli siitä, että tuntijakouudistus saattaa vaikuttaa vähemmän luettujen kielten opiskelun vähenemiseen, jolloin näiden kielten opettajien täydennyskoulutus tulee ajankohtaiseksi.

Valtioneuvosto hyväksyi tuntijakopäätöksen yhteydessä lausuman siitä, että valinnaisiin oppiaineisiin kohdistettavasta kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä vähimmäistuntimäärään on tarkoitus päättää keväällä 2013.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta oppilaille turvataan tasa-arvoinen oikeus saada heille kuuluvaa kieltenopetusta siirryttäessä perusopetuksen uuteen tuntijakoon,
miten toisen kotimaisen kielen opetuksen järjestämisessä vuosiluokille 6-9 sekä opettajien täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioidaan uuden tuntijaon tuomat haasteet ja
mitä vaikutuksia tuntijaon toteutumiseen on sillä, että päätöstä valtioneuvoston lausuman mukaisesta kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä vähimmäistuntimäärään ei ole tehty?

Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2014
Sari Sarkomaa /kok

Opetusministeri Krista Kiurun vastaus
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarkomaan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 223/2014 vp:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta oppilaille turvataan tasa-arvoinen oikeus saada heille kuuluvaa kieltenopetusta siirryttäessä perusopetuksen uuteen tuntijakoon,
miten toisen kotimaisen kielen opetuksen järjestämisessä vuosiluokille 6-9 sekä opettajien täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioidaan uuden tuntijaon tuomat haasteet ja
mitä vaikutuksia tuntijaon toteutumiseen on sillä, että päätöstä valtioneuvoston lausuman mukaisesta kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä vähimmäistuntimäärään ei ole tehty?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelmien mukaan lukuvuonna 2016–2017 uuteen tuntijakoon (2012) ja uuden perusopetuksen opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen siirtyvät vuosiluokat 1–6, mutta perusopetuksen vuosiluokat 7–9 jatkavat vanhan tuntijaon (2001) ja vuoden 2004 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sekä sen sisältämien oppiainekohtaisten päättöarviointikriteereiden mukaan.

Lukuvuonna 2016–2017 B1-kieli alkaa sekä 6. vuosiluokalla että 7. vuosiluokalla, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että kyseisenä lukuvuonna on enemmän B1-kielten opetusryhmiä.

Lukuvuonna 2017–2018 uuden tuntijaon ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan opiskelevat vuosiluokat 1.–7. ja perusopetuksen vuosiluokat 8.–9. jatkaisivat vanhan tuntijaon (2001) ja vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sekä sen sisältämien oppiainekohtaisten päättöarvioinnin kriteerien mukaan. Lukuvuonna 2018–2019 uuden tuntijaon ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan opiskelevat vuosiluokat 1.–8. ja perusopetuksen 9. vuosiluokka jatkaisi vanhan tuntijaon (2001) ja vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sekä sen sisältämien oppiainekohtaisten päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Lukuvuoden 2019 alkaessa kaikki perusopetuksen oppilaat (vuosiluokat 1–9) opiskelisivat uuden tuntijaon ja uuden perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan.

Edellä kuvattu siirtymävaihe vanhasta tuntijaosta ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista uuteen tuntijakoon (2012) ja uuteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin on tarkoitus toteuttaa ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Opetuksen järjestäjä voi halutessaan jakaa oppiaineiden oppimääriä nivelkohtien osoittamissa rajoissa ja siten ottaa ennakoivalla suunnittelulla huomioon uuden tuntijaon ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden voimaantulon porrastus siirtymävaiheessa. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että uuden tuntijakoasetuksen 6 §:n mukaisen taulukon esittämä, eri oppiaineiden vähimmäistuntimäärä, toteutuu oppiaineittain taulukossa esitetyissä nivelväleissä.

Siirtymävaihe toteutetaan edellä esitetyllä tavalla porrastetusti, koska näin voidaan taata perusopetuksen oppilaiden oikeudenmukainen ja valtakunnallisesti yhdenvertainen päättöarviointi tilanteessa, jossa uusi tuntijako ja uudistettu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet muuttavat kesken perusopetuksen opiskeltavien oppiaineiden oppimäärää; sen laajuutta, opinaineen tavoitteita, sisältöjä sekä päättöarviointikriteereitä.

Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutuksen on tarkoitus edistää koulutusjärjestelmän toimivuutta sekä tukea koulutuspoliittisten uudistusten toimeenpanoa. Opetushallitus järjestää esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistustyöhön liittyviä, osallistujille maksuttomia koulutustilaisuuksia vuonna 2014 erillisen suunnitelman mukaisesti.

Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2014
Opetus- ja viestintäministeri  Krista  Kiuru

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje