Tilastotietoa kielivalinnoista

Perusopetuksessa on vuosiluokilla 1–6 kielen opetusta kaikille yhteisenä aineena. Yhteisten opintojen lisäksi oppilas voi opiskella toista kieltä vapaaehtoisena aineena. Vuosiluokilla 7–9 opiskellaan yhteisinä aineina kahta kieltä, minkä lisäksi oppilas voi valita valinnaisia kieliopintoja. Lukion kieliohjelmaan voi kuulua myös lukiossa alkavia kieliä.

A1-kielestä B3-kieleen

Vieraan kielen opiskelu aloitetaan yleisimmin A1-kielen opinnoilla 3. vuosiluokalla.  Vuonna 2012 ensimmäisellä luokalla A1-kielen opiskelun aloitti 6,9 prosenttia (muutos edelliseen vuoteen +0,1 prosenttiyksikköä). Toisella luokalla A1-kieltä opiskeli 12,5% oppilaista vuonna 2012.

Valinnaisen A2-kielen opiskelu alkaa yleisimmin 5. vuosiluokalta, mutta valinnaista A2-kieltä opiskellaan kouluissa jo alemmillakin luokka-asteilla, usein 4. luokalta lähtien.

B1-kieli on vuosiluokilla 7–9 alkava yhteinen toinen kotimainen kieli tai englanti. B2 on peruskoulun vuosiluokilla 7–9 alkava valinnainen kieli. B3 on lukiossa alkava valinnainen kieli.

Kielivalinnat vuosiluokilla 1–6

A1-kielten valinnat
Yleisin A1-kieli on edelleen englanti. Vuonna 2012 oppilaista lähes 90,5 prosenttia valitsi ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen englannin. Seuraavaksi suosituimpia kieliä ovat suomi (5,3%) saksa (1,2%), ruotsi (1,0%), ranska (0,9%), venäjä (0,3%), espanja (0,1) ja muu kieli (0,1%). Oppilasmäärät (3. vuosiluokka) ovat seuraavat: englanti 52463, suomi 3101, saksa 712, ruotsi 579, ranska 538, venäjä 184, espanja 70, muu kieli 41 ja saame 1. Yhteensä 57619 oppilasta.

Valintoja esitellään taulukossa 1.

Taulukko 1: A1-kieliä 3. luokalla opiskelleet vuonna 2012

Kieli% (suluissa muutos vuoteen 2010 verrattuna)*
Englanti90,5 (0,0)
Suomi5,3 (+0,1)
Saksa1,2 (-0,1)
Ruotsi1,0 (0,0)
Ranska0,9 (-0,1)
Venäjä0,3 (+0,1)
   
* %-osuudet laskettu 3. vuosiluokan oppilasmäärästä.
Lähde: Opetushallitus: Koulutuksen tilastollinen vuosikirja 2014
Valinnaiset A2-kielet
Vuonna 2012 alakoulun 5. luokan oppilaista 26,6 prosenttia opiskeli jotain A2-kieltä. Vuoden 2012 opiskelijamäärät (5. luokka) ovat seuraavat: ruotsi 4223, englanti 4529, saksa 3568, ranska 1607, suomi 414, venäjä 459, espanja 398, muu kieli 4 ja saame 29 opiskelijaa. Yhteensä 15227 oppilasta. Vuoteen 2010 verrattuna A2-kielen opiskelijoita oli 500 enemmän vuonna 2012. Prosenttiosuudet kokonaisopiskelijamäärästä olivat 25,3 % vuonna 2010 ja 26,6, % vuonna 2012.

Taulukko 2: A2-kieliä 5. luokalla opiskelleet vuonna 2012


Kieli % (suluissa muutos vuoteen 2010 verrattuna)*
Saksa6,2 (+0,7)
Englanti7,9 (+0,3)
Ruotsi7,4 (-0,1)
Ranska2,8 (0,0)
Venäjä0,8 (+0,2)
Suomi0,7 (-0,1)
Saame
0,1 (0,0)
Espanja0,7 (sis. muihin kieliin vuonna 2010)
  
* %-osuudet laskettu 5. vuosiluokan oppilasmäärästä
Lähde: Opetushallitus: Koulutuksen tilastollinen vuosikirja 2014

Kielivalinnat vuosiluokilla 7–9

Vuonna 2012 lähes kaikki vuosiluokkien 7–9 oppilaat opiskelivat englantia. Valinnaista B2-kieltä opiskelleiden suhteellinen osuus laski A2-kielen opiskelun vuoksi 2000-luvun puolivälissä. Alimmillaan opiskelijamäärä oli vuonna 2007, jolloin 13 % vuosiluokkien 7–9 oppilaista opiskeli B2-kieltä. B2-kielen valinnat ovat kääntyneet viime vuosina nousuun. Vuonna 2012 osuus oli noussut 17,2 prosenttiin. B2-kielen kasvu saattaa joutua Kielitivoli-hankkeesta.

Vuonna 2012 saksa oli suosituin B2-kieli. 8–9 luokan oppilaista opiskeli B2-saksaa 7,7 prosenttia, B2-ranskaa 4,8 prosenttia ja B2-venäjää 1,9 prosenttia. Venäjän muutos edellisestä vuodesta oli +0,2 prosenttiyksikköä.

Oppilasmäärät B2-kielissä olivat vuonna 2012 seuraavat: saksa 9148, ranska 5748, espanja 2585, venäjä 2302, latina 474, muu kieli 82, italia 67, englanti 49, suomi 8, saame 13 ja ruotsi 2. Yhteensä 20478 oppilasta.

Kielivalinnat lukiossa

Lukion tilastotiedot ovat vuodelta 2013.

Vuonna 2001 lukion opiskelijoista 48,0 prosenttia opiskeli kolmea kieltä. Vastaava luku vuonna 2013 oli 39,8 prosenttia. Kolmen kielen opiskelu on siis vähentynyt 8,2 prosenttiyksikköä vuodesta 2001 vuoteen 2013. Vastaavasti kahta kieltä opiskelleiden osuus on kasvanut samassa ajassa 12,6 prosenttiyksikköä.

Lähes kaikki lukion oppimäärän suorittaneet ovat opiskelleet englantia A-kielenä. Kun tarkastellaan lukion oppimäärän suorittaneita* opiskeltujen A-kielten mukaan vuonna 2013, voidaan todeta että 4,3 prosenttia opiskelijoista suoritti A-saksan (muutos -2,1 prosenttiyksikköä vuodesta 2009). A-ruotsin suoritti 7,6 (-1) prosenttia  ja A-ranskan 1,9 (-0,6) prosenttia opiskelijoista. A-venäjän suoritti 0,8 (0) prosenttia opiskelijoista.

Vuonna 2013 B2- ja B3-kielistä yleisin on saksa. Lukion oppimäärän vuonna 2013 suorittaneista 8,3 (-2,6) prosenttia suoritti B2/B3-saksan opinnot. Ranskan opinnot suoritti 6,4 (-1,1) prosenttia opiskelijoista ( %-osuus lukion oppimäärän suorittaneista). Kolmanneksi yleisin oli espanja, jonka suorittaneita oli 6,1 (+1,5) prosenttia opiskelijoista. Venäjän suoritti 2,5 (+0,3) prosenttia ja italian 0,7 (-0,2) prosenttia opiskelijoista.

Lähde: Opetushallitus: Koulutuksen tilastollinen vuosikirja 2014


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje