rss Ajankohtaista

Yo-arvosanojen vertailtavuutta parannettiin

Kevään 2014 ylioppilastutkinnossa otettiin käyttöön uudenlainen menettelytapa arvosanojen pisterajojen määrittelyssä. Menettely koskee tässä vaiheessa kieliaineista saksaa, ranskaa, lyhyttä italiaa sekä espanjan ja suomen pitkää oppimäärää. Näissä aineissa hyviä arvosanoja oli nyt mahdollista saada suhteessa enemmän kuin aikaisemmin.

Pisterajojen määrittelyssä käytetään standardoitujen yhteispisteiden keskiarvoa (SYK). SYK:sta saadaan vertailukelpoinen indikaattori jokaiselle kokeelle ja jokaiselle tutkintokerralle. Arvosanat  jaetaan edelleen normaalijakauman mukaisesti, mutta normaalijakaumaa käytetään koko vuoden kirjoittajapopulaatiossa, ei yksittäisissä kokeissa.

Suhteessa eniten laudatur-arvosanoja annettiin ranskan ja saksan pitkissä oppimäärissä sekä venäjän pitkässä ja lyhyessä oppimäärässä, kaikissa yli 10 % annetuista arvosanoista. Arvosanojen keskiarvo oli korkein venäjän pitkässä oppimäärässä, 5,3 (laudatur=7, approbatur=1).

Uuden menettelytavan mukaista arviointia sovellettiin myös fysiikassa, kemiassa ja pitkässä matematiikassa.

Tarkemmat arvosanajakaumat löytyvät osoitteesta www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tilastot Arvosanajakaumat-taulukosta.

Normaalijakauma ei toimi nykyisessä tutkintomallissa
Tähän asti arvosanojen pisterajat on määritelty normaalijakauman mukaan. Menettelytapa toimi hyvin silloin, kun kaikki suorittivat samat kokeet ja tutkinto suoritettiin kerralla. Laajaan valinnaisuuteen ja hajauttamiseen perustuvassa tutkintomallissa normaalijakauman mukainen suhteellinen arviointi ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla, koska siinä ei oteta huomioon sitä, että eri aineita kirjoittavat hyvinkin erilaiset kokelasjoukot. Tästä syystä eri aineiden ylioppilaskokeiden arvosanat eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia.

Arvosanojen tasokorjaus toteutetaan kahdessa vaiheessa siten, että ensin korjataan arvosanatasoltaan ”ylivaativat” aineet kolmen kirjoituskerran aikana. Vuodesta 2016 alkaen korjataan vastaavasti arvosanatasoltaan vähenmmän vaativiksi koetut aineet.

Arvosanojen vertailtavuuden parantaminen mahdollistaa niiden tehokkaamman hyödyntämisen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa.

Tulostietoja

Kevään 2014 kokeisiin osallistui yhteensä 29673 kokelasta. Hyväksyttyjen suoritusten lukumäärä oli 27811. Tutkinnon hyväksytysti suorittaneista 25742:lla (eli 92,5 %:lla) oli opetuskielenä suomi ja 2069:llä ruotsi. Naisia oli hyväksytyistä 16044 (57,7 %) ja miehiä 11767 (42,3 %). Hylätyn arvosanan sai 1862 kokelasta eli 6,3 % kaikista kokeisiin osallistuneista. Keväällä järjestettyihin kokeisiin oli ilmoittautunut yhteensä 42007 kokelasta. Kokeeseen ilmoittautuneiden määrä sisältää myös kokelaat, jotka uusivat aiemmin suoritettuja kokeita, täydentävät valmista tutkintoa tai aloittavat tutkinnon suorittamisen osallistumalla yksittäiseen kokeeseen.

1593 kokelasta suoritti koko tutkinnon yhdellä tutkintokerralla. Suosituinta oli tutkinnon hajauttaminen kahteen tutkintokertaan. Näin teki 20705 hyväksytyn koesuorituksen saanutta kokelasta. Kolmelle tutkintokerralle hajauttaneita oli 5269 ja tätä useammalle 244. Tutkintosuorituksia neljällä tai useammalla kerralla tehneiden joukko koostuu mm. hylätyn pakollisen tai ylimääräisen kokeen uusijoista sekä hyväksytyn kokeen uusijoista.

Lisätietoja: www.ylioppilastutkinto.fi

Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje