rss Kannanotot, vetoomukset ja julkilausumat

6.5.2015

Lausunto lukion opetussuunnitelman perusteista

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n lausunto lukion opetussuunnitelman perusteiden päivittämiseksi Opetushallituksessa laaditusta luonnoksesta

Pyydettynä lausuntona luonnoksesta lukion opetussuunnitelman perusteiksi Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry esittää seuraavaa:
Aluksi
Lukion opetussuunnitelman perusteiden päivittämisessä on kuunneltu pedagogisia opettajajärjestöjä, mitä pidämme hyvänä. On myös hyvä, että oppimiskäsityksessä on otettu huomioon opiskelijan oma aktiivinen rooli oman oppimisensa kehittäjänä. 

Tässä lausunnossa luonnoksesta lukion opetussuunnitelman perusteiksi keskitytään erityisesti luonnoksen lukuihin 3, 5 ja 6. Perusteiden ainekohtaisista osioista pyydämme Opetushallitusta ottamaan huomioon myös Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:hyn kuuluvien kieliyhdistysten lausunnot. 
3. Opetuksen toteuttaminen
3.2 Opiskeluympäristöt ja -menetelmät
Opiskeluympäristöä koskevassa kappaleessa huomiota herättää seuraava virke: 
Opiskelijoiden omia tietoteknisiä laitteita voidaan käyttää oppimisen tukena opiskelijoiden ja huoltajien kanssa sovittavilla tavoilla. Samanaikaisesti huolehditaan siitä, että kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus tieto- ja viestintätekniikan käyttöön. 
SUKOL kannattaa ehdottomasti tasa-arvoista lukiota, jossa kaikille opiskelijoille järjestetään samanarvoiset mahdollisuudet oppimiseen ja eri oppimisympäristöjen hyödyntämiseen koulutuksenjärjestäjästä riippumatta. Edellä mainittu maininta siitä, että opiskelijoiden omia laitteita voidaan hyödyntää opiskelijoiden ja huoltajien kanssa sovittavilla tavoilla, on huolestuttava. Sähköistyvää ylioppilastutkintoa on kehitetty siitä lähtökohdasta, että koe suoritetaan opiskelijoiden omilla päätelaitteilla. Opetussuunnitelman toteamus kuitenkin velvoittaa selvästi koulutuksenjärjestäjät päätelaitteiden hankintavastuuseen, mikä voi tarkoittaa käytännössä sitä, että laitehankintoja ryhdytään tekemään opetuksen kustannuksella. Jo nyt monissa lukioissa valinnaisten kielten kursseista ei makseta opettajille täyttä palkkaa pienten opiskelijamäärien vuoksi, joten on olemassa todellinen vaara siitä, että muun muassa kieltenopetuksesta ollaan tekemässä laitehankintojen maksumiestä.  
3.3 ja 5.1 Kielellinen moninaisuus
Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus -kohdassa (luku 3.3) todetaan, että lukiossa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Myös Opetuksen yleiset  tavoitteet -kohdassa (luku 5.1) todetaan, että lukio-opetuksessa arvostetaan ja tuodaan näkyväksi kieliä monipuolisesti. Opiskelija harjaantuu toimimaan sekä molemmilla kotimaisilla että vierailla kielillä. Kuitenkaan lukion tavoitteet, tuntijako tai opetussuunnitelman perusteet eivät tue millään tavalla kieltenopiskelua eivätkä kannusta valinnaisten kielten aseman vahvistamiseen. 
Opetussuunnitelmaluonnoksen tavoitteet ovat korkealentoisia ja vaativia. Niissä pitäisi ottaa paremmin huomioon erilaiset lähtötasot ja ryhmäkoot. 

Esitetyssä muodossa lukiokoulutus tulee jatkamaan samaa linjaa perusopetuksen kanssa: kielivalinnat vähenevät entisestään, ja yhä useampi lukiolainen tulee opiskelemaan vain englantia ja ruotsia. Kehitys noudattelee OPH:n kuukauden verkkouutista http://oph.fi/ajankohtaista/verkkouutiset/101/0/kuukauden_tilasto_valtaosa_peruskoululaisista_opiskelee_vain_pakollisia_kielia.

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry pitää positiivisena kielitietoisuuden esille nostamista. Näkemyksemme mukaan eri toimijoiden osuutta kielitietoisuuden kehittämisessä tulee selkiyttää perusteissa. SUKOL pitää tärkeänä, että kielikasvatus ei jää vain kieltenopetuksen tehtäväksi. Siksi kielikasvatus tulisi kirjata selkeämmin opetussuunnitelman perusteisiin, kuten on tehty perusopetuksen opetussuunnitelmassa. 

Kieltenopetuksen rooli kielikasvatuksessa ja kielitietoisuuden kehittämisessä tuodaan perusteissa selvästi esiin. 
5.4.1.3 Ruotsi, B3-oppimäärä
SUKOL suhtautuu positiivisesti siihen, että B3-ruotsille saadaan oma opetussuunnitelma. 
5.5 Vieraat kielet 
Perusopetuksessa kieltenopetuksen painopiste siirtyy 1.8.2016 alkaen selvästi alakouluun, kun kaksi vuosiviikkotuntia B1-kielestä ja yksi vuosiviikkotunti A1-kielestä siirtyy vuosiluokille 1–6. Arvoimme, että muutos tulee madaltamaan osaamistasoa perusopetuksen päättövaiheessa. Osaamisen tason laskeminen perusopetuksessa vaikuttaa siihen, mitä lukioon siirryttäessä osataan. Erityisen huolissamme olemme toisen kotimaisen kielen osaamistasosta. Opetussuunnitelman perusteista on vaikea lukea, onko tämä otettu riittävästi huomioon perusteita laadittaessa. Arvioimme, että esimerkiksi B1-ruotsissa on lähes mahdotonta päästä tasolta A1.3 tasolle B1 viiden kurssin aikana. A-kielissä tavoitetasot ovat mielestämme realistisemmat.

Kieltenopetuksen tavoitteet on tuotu selkeästi esille. Arviointi on monipuolista ja pohjautuu kielitaidon ja kieltenopiskelutaitojen kehittämiseen. On hyvä, että englanti ja muut A-kielet on erotettu toisistaan tavoitteiden osalta. 

Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kurssikuvaukset on kirjoitettu melko ympäripyöreästi, joten ne jättävät runsaasti tilaa kurssin vapaalle toteuttamiselle ja opettajan pedagogiselle vapaudelle. 

Yleisen osion kohtaan 5.5. on kirjattu: Opetuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden tarve edetä yksilöllisesti ja saada tukea oppimiselleen. Opetuksessa voidaan tarjota myös nopeammin eteneville tai kieltä entuudestaan osaaville mahdollisuuksia edistyä.
SUKOL on huolissaan siitä, toteutuuko tavoite isoissa opetusryhmissä, koska kuntien talous on kireällä ja ryhmäkokoja suurennetaan jatkuvasti taloudellisista syistä. 

A-oppimäärän syventävän kurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 suorituksen arvioinnista sanotaan luonnoksessa edelleen, että suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus lukion päättötodistuksen liitteenä
Luonnoksen tekstimuoto asettaa ammatillista perustutkintoa ja ylioppilastutkintoa suorittavat opiskelijat eriarvoiseen asemaan, koska he eivät yleensä suorita lukion oppimäärää ja siten eivät saa lukion päättötodistusta. Tällä hetkellä kahta tutkintoa suorittavat opiskelijat eivät siis saa erillistä todistusta todistuksensa liitteeksi.

Esitämme, että perusteita muutetaan siten, että todistus suullisesta kielitaidosta voidaan antaa joko lukion päättötodistuksen tai kahden tutkinnon suorittajan osalta ammatillisen tutkintotodistuksen liitteenä. 
5.5.2 Vieraat kielet, A-oppimäärä
A-kielten perinteisesti toisella vuosikurssilla suoritettavat kurssit ovat sisällöltään haastavat verrattuna nykyiseen opetussuunnitelmaan. Ero kursseihin 1–2 vain korostuu. 

Kulttuurikurssin siirto viitoskurssista kolmoskurssiksi ja ensimmäisellä vuosikurssilla opiskeltavaksi lisää toisen vuosikurssin haastavuutta. Kursseilla 4–6 korostuvat yhteiskuntaan ja luonnontieteisiin painottuvat aiheet, mikä voi tehdä toisen vuosikurssin kieliopinnoista haastavaa ja raskasta joillekin opiskelijoille.  

Opiskelijan kannalta on valitettavaa, että työelämä ja jatko-opinnot tulevat vasta kurssilla 6, jolloin moni opiskelija on jo saattanut lopettaa A-kielen opiskelun. On myös hyvä muistaa, että joissain lukiossa myöhäisempien kurssien opetusta ei järjestetä pienten ryhmäkokojen takia lähiopetuksena vaan ne suoritetaan osittain itsenäisesti tai verkkokursseina. 

Kysymme, onko kaikkien A-kielten kurssisisältöjen oltava samanlaiset, sillä luonnoksessa A-englanti on jo nyt erotettu muista A-kielistä. Eri kielillä on omia erityistarpeitaan.

A- ja B1-kielten kurssisisällöissä on kuvattu melko tarkasti, minkä oppiaineiden kanssa kurssit ovat integroitavissa. Olisi ehkä vielä hyvä pohtia, onko näin tarkka määrittely opetussuunnitelman perusteissa tarpeen, sillä aito oppiaineiden integraatio syntyy monesti koulun sisällä eri opettajien välillä ja siihen vaikuttavat paljon myös lukujärjestystekniset seikat. 
5.5.4–5.5.5 Vieraat kielet B2- ja B3-kielet
B2- ja B3-kielten kohdalla oppiaineiden välisestä integraatiosta on todettu pelkästään, että oppiainerajat ylittävää opetusta voidaan toteuttaa eri kursseilla. Tämä olisi riittävä myös muiden kieliaineiden kohdalla. Teemaopinnot vaativat tarkkaa suunnittelua esimerkiksi neljän oppiaineen integroinnissa. Pidämme integrointia hyvänä asiana, mutta siinä tulee muistaa, että käytössä on rajallinen tuntimäärä. Kysymme myös, toteutuuko se maanlaajuisesti, jos integrointia edellytetään kursseilla kaikissa kielissä. Muistutamme, että integrointi vaatii tarkkaa etukäteissuunnittelua rehtoreiden ja opettajien kesken.
6. Opiskelijan oppimisen arviointi
Oppiaineen oppimäärän arviointikohtaan ei ole kirjattu muutoksia hylättyjen kurssien määrän osalta edelliseen opetussuunnitelmaan verrattuna. Mielestämme vaatimus viimeisen pakollisen kurssin hyväksytysti suorittamisesta olisi joissain tapauksessa ollut hyvä opintojen ryhdistäjä. SUKOL on myös aiemmin esittänyt lyhyen vieraan kielen opiskelun pakollisuutta lyhyen matematiikan oppimäärän valinneille. Opintojen laajuus olisi ollut vähintään neljä kurssia.  
6.2.2 Itsenäisesti suoritettu kurssi
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n mielestä on tärkeää selvittää, onko opiskelijalla edellytyksiä itsenäiseen opiskeluun. Mielestämme on suuri vaara, että taloudellisista syistä suositaan yhä enemmän itsenäisesti tehtäviä kursseja, vaikka opiskelijalla ei olisi siihen edellytyksiä.

Helsingissä 6.5.2015
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry
Kari Jukarainen, puheenjohtaja

Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje