rss Kannanotot, vetoomukset ja julkilausumat

Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle 1.9.2010

Suomen kieltenopettajien liiton SUKOL ry:n lausunto perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuksen tuntijaon uudistamista valmistelevan työryhmän ehdotuksista.

Yleistä

SUKOL kannattaa perusopetuksen tuntijakotyöryhmän ehdotusta, joka velvoittaa koulutuksen järjestäjät tarjoamaan kolmea  vaihtoehtoa A1-kielenä sekä A2-kieltä. Tämä parantaa selkeästi A2-kielten asemaa tilanteessa, jossa moni kunta on lopettanut kokonaan A2-kielen tarjoamisen. SUKOL kannattaa myös kielten minimiryhmäkoon määrittämistä. Ehdotus opetuksen järjestämisestä vähintään 10 oppilaan ryhmälle on perusteltua, sillä monissa kunnissa ryhmien minimimäärää on nostettu säästösyistä epärealistisen korkeaksi. SUKOL kannattaa niinikään oppilaan kokonaistuntimäärän nostamista neljällä vuosiviikkotunnilla.

Huolimatta siitä, että esityksen tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa kieltenopiskelumahdollisuuksia, SUKOLin näkemyksen mukaan tuntijakoesitys sisältää useita ehdotuksia, jotka uhkaavat heikentää kielten asemaan entisestään.

Kieltenopiskelu vuosiluokilla 2–6

Esityksessä ehdotetaan A1-kielen aloitusajankohdan aikaistamista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vuosiluokilla 2–6 A1-kieltä opiskellaan kahden kouluvuoden aikana kaikille yhteisenä aineena yksi ainoa vuosiviikkotunti. Tämä määrä riittää jotenkuten saavutetun kielitaidon ylläpitämiseen, mutta ei uuden oppimiseen.

Työryhmä ehdottaa, että valinnaisen A2-kielen opinnoista leikataan kaksi vuosiviikkotuntia. Edellisessä tuntijaossa A2-kielen tunteja lisättiin, koska monissa kouluissa haluttiin yhdistää A1- ja A2-kielen ryhmiä seitsemännellä vuosiluokalla. Koska A2-kielen tunneista ollaan leikkaamassa peräti kolmasosa, SUKOLin mielestä yhdistämistä ei voida jatkossa tehdä. Opetussuunnitelman perusteissa A1- ja A2-kielten tavoitteet eivät voi enää olla samat.

B1-kieltä esitetään aikaistettavaksi siten, että sen kuudesta vuosiviikkotunnista kaksi sijoitetaan kuudennelle vuosiluokalle. Monelle oppilaalle kolmen vieraan kielen opiskelu vuosiluokilla 2–6 on liian raskasta, mikä voi vähentää A2-kielen valintoja entisestään.

Työryhmän esittämässä mallissa oppilas valitsee ensimmäisen vieraan kielensä käytännössä perusopetuksen ensimmäisellä vuosiluokalla joulun jälkeen, jolloin kaikki oppilaat eivät vielä osaa välttämättä edes lukea tai kirjoittaa. SUKOL katsoo, että kynnys valita jokin muu kieli kuin englanti A1-kieleksi nousee erittäin korkeaksi. Uudistus vahvistaa entisestään englannin jo erittäin vankkaa asemaa A1-kielenä.

Jos kieltenopetusta halutaan aikaistaa, SUKOL vaatii, että siihen on ehdottomasti annettava lisätunteja. Aikaistamisen muotoakin on syytä harkita. Yksi mahdollisuus olisi tarjota kunnan kieliohjelman mukaisia kielisuihkuja valittavissa olevissa kielissä toisella vuosiluokalla ennen varsinaista kielivalintaa. Valitun kielen opinnot alkaisivat kolmannella vuosiluokalla. Kielisuihkut on toteutettava erillisellä lisätunnilla, se ei saa olla pois A1-kielen kaikille yhteisistä opinnoista.  

SUKOL vaatii, että

  • kieliä ei opeteta yhden vuosiviikkotunnin laajuisissa osissa
  • kieltenopetusta aikaistetaan ainoastaan sillä ehdolla, että opetukseen annetaan lisätunteja
  • tuntijakoa annettaessa pitää tehdä ratkaisuja, jotka tukevat myös muiden kielten kuin englannin valitsemista A1-kieleksi.

Kielten opiskelu vuosiluokilla 7–9

Työryhmä esittää, että kaikille yhteisistä A1-kielen opinnoista vähennetään kaksi vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 7–9. Opiskeluajan pidentäminen yhdessä tuntimäärän leikkaamisen kanssa johtaa väistämättä osaamistason laskuun perusopetuksen päättövaiheessa. Koska tavoitteet on määriteltävä kaikille yhteisten opintojen perusteella, nykyisiä tavoitteita on laskettava.

B1-kieltä esitetään aikaistettavaksi siten, että sen oppimäärästä kaksi tuntia sijoitetaan kuudennelle vuosiluokalle. Tämä tarkoittaa sitä, että vuosiluokilla 7–9 opiskellaan B1-kieltä kahden kouluvuoden aikana vain yksi ainoa vuosiviikkotunti. Opiskeluajan piteneminen ja opetuksen toteuttaminen yhden vuosiviikkotunnin laajuisena johtaa siihen, että myös B1-kielessä osaamistaso perusopetuksen päättövaiheessa laskee.

Työryhmä esittää, että B2-kieltä opiskellaan valinnaisena aineena vuosiluokkien 8–9 aikana. Tähän varataan neljä vuosiviikkotuntia. Kuitenkin Kieli ja vuorovaikutus -oppiainekokonaisuuden valinnaisia tunteja on kolme vuosiviikkotuntia luokilla 7–9. Lisäksi yksi valinnaistunti on sijoitettu vuosiluokille 3–6. SUKOLin mielestä B2-kielen opetus on mahdotonta toteuttaa tuntijaon edellyttämässä laajuudessa ilman oppiainekokonaisuuden valinnaisten opintojen määrän lisäämistä. Puuttuvan tunnin saaminen muista oppiainekokonaisuuksista voi olla mahdotonta koulun tasolla.

SUKOL vaatii, että

  • A1-kielen kaikille yhteinen tuntimäärä on säilytettävä ennallaan
  • A1- ja B1-kielten opetuksen tavoitteet säilytetään vähintään nykyisellä tasollaan, ja että niiden saavuttaminen perusopetuksen aikana on mahdollista
  • Kieli ja vuorovaikutus -oppiainekokonaisuuden valinnaisten opintojen määrää nostetaan vähintään viiteen vuosiviikkotuntiin, jotta B2-kielen opiskelu olisi mahdollista
  • B2-kielelle taataan neljän vuosiviikkotunnin valinnaistuntimäärä tuntijaon sisällä
  • A1- ja A2-kielten opetus on taattava omina ryhminään vuosiluokilla 7–9.

Muita huomioita

SUKOLin mielestä työryhmä ei ole työssään ottanut riittävästi huomioon kieltenopetuksen aikaistamisesta aiheutuvia kustannuksia. SUKOLin mielestä perusopetuksen kieltenopetuksesta vastaa aineenopettaja. Jos opetusta aikaistetaan, tulee ottaa huomioon, että aineenopettajan siirtymisestä koulujen välillä työpäivän aikana aiheutuu kustannuksia. Jos opetuksesta vastaavat luokanopettajat, heidän täydennyskoulutuksestaan aiheutuu myös kustannuksia. Näiden kustannusten suuruus on selvitettävä.

Ennen tuntijaon antamista on myös selvitettävä, mitä aikaistaminen, monen kielen samanaikainen opiskelu ja pienet viikkotuntimäärät vaikuttavat erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kieltenopetukseen.

Kaikille yhteisten opintojen karsiminen vaikuttaa suoraan toisen asteen kieltenopetukseen. On arvioitava tarkasti, miten tavoitetason lasku vaikuttaa toisen asteen kieltenopetukseen ja sitä kautta edelleen korkea-asteelle.

Toinen kotimainen kieli, vieraat kielet sekä äidinkieli ja kirjallisuus on niputettu samaan Kieli ja vuorovaikutus -oppiainekokonaisuuteen, joka on kaikista kokonaisuuksista suurin ja sisältää kaikkein eniten aineita. SUKOL ei hyväksy sitä, että nämä aineet joutuvat taistelemaan samoista valinnaisista tunneista. SUKOLin mielestä suurin oppiainekokonaisuus Kieli ja vuorovaikutus tulee jakaa kahtia, jolloin äidinkieli ja kirjallisuus ja vieraat kielet olisivat omia oppiainekokonaisuuksiaan. Monipuolisen kielitaidon hallinnan lisäksi SUKOL pitää tärkeänä äidinkielen monipuolista suullista ja kirjallista hallintaa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opintojen karsiminen alkuopetuksesta vaikuttaa suoraan kykyyn oppia vieraita kieliä.

Draamaa esitetään omaksi oppiaineekseen. SUKOL näkee perusopetuksessa draaman merkityksen ennen kaikkea välineenä useiden eri oppiaineiden (kuten esim. kielten) opiskelussa, ei niinkään itsenäisenä oppiaineena. SUKOL ei voi hyväksyä draaman tuomista uutena oppiaineena perusopetukseen. Draaman tunnit tulee siirtää Kieli ja vuorovaikutus -oppiainekokonaisuuteen tai vaihtoehtoisesti osa äidinkielen ja osa kielten oppiainekokonaisuuksiin. Tällä voidaan turvata B2-kielen tarvitsevat neljä vuosiviikkotuntia.

Yksi nykyaikaisen kielitaidon osa-alueista on kyky käyttää kommunikaatioteknologiaa. Siksi SUKOL on huolissaan siitä, että tieto- ja viestintätekniikkaa ei työryhmän esityksessä nosteta esiin. Kaikkien aineiden oppiminen edellyttää nykyaikana hyvää tieto- ja viestintätekniikan hallintaa ja käyttötaitoa.

Esityksen kohdassa 7.1.2 selvitetään, miten Kieli ja vuorovaikutus -oppiainekokonaisuuden valinnaiset tunnit käytetään. Siellä todetaan seuraavaa: ”Niille oppilaille, jotka eivät ota vapaaehtoisia kieliä, valinnaistunnit tarjoavat mahdollisuuden syventää A1- tai B2-kielen opintoja.” Kyseessä on ilmeisesti ajatusvirhe, sillä B2-kieli on valinnainen kieli. Tässä kohdassa pitäisi mitä ilmeisimmin puhua B1-kielestä.

Lisäksi olisi selvitettävä, miten kieliopinnot muodostuvat, jos oppilas ottaa A1-kieleksi ruotsin ja A2-kieleksi englannin. Tuleeko hänen valita vielä pakollinen B1-kieli, vai riittääkö hänelle A1-ja A2-kielet kuten nykyisessä tuntijaossa? Selvityksen kohdassa 6.6.3 todetaan, että opetuksen järjestäjän on tarjottava B1-kielenä toista kotimaista kieltä ja vähintään yhtä vierasta kieltä.

SUKOL vaatii, että
  • kieltenopetuksen aikaistamisesta aiheutuvat kustannukset selvitetään
  • draamasta omana oppiaineena luovutaan ja siihen esitetyt tunnit siirretään Kieli ja vuorovaikutus -oppiainekokonaisuuteen, jotta voidaan taata mm. B2-kielen opetuksen toteutuminen
  • Kieli ja vuorovaikutus -oppiainekokonaisuus tulee jakaa kahtia, jolloin äidinkieli ja kirjallisuus ja vieraat kielet ovat omia oppiainekokonaisuuksiaan.

Lopuksi

SUKOLin mielestä työryhmä ei ole ottanut työssään riittävästi huomioon Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelman tavoitteita, joiden mukaan kouluissa pitäisi vahvistaa taito- ja taideaineiden asemaa ja edistää monipuolisten kieliohjelmien syntymistä. Lisäksi toisen kotimaisen kielen opetusta ei voi vahvistaa pelkästään aikaistamalla sen aloitusajankohtaa tai velvoittamalla tarjoamaan sitä A1-kielenä.

SUKOLin näkemyksen mukaan työryhmän tuntijakoesitys muuttaa kieltenopetuksen erittäin hajanaiseksi. Se asettaa myös suuria haasteita kuntien kieliohjelmille, joissa tulee taata oppilaan mahdollisuudet opiskella valitsemiaan kieliä toisen asteen päättövaiheeseen saakka. Esityksessä mainitaan, että aikaistaminen saattaa lisätä motivaatiota. SUKOLin mielestä pelkästään aikaistaminen ei lisää motivaatiota. SUKOL katsoo, että ennen kaikkea selkeä kieliohjelma lisää sekä oppilaiden että opettajien motivaatiota. Kieltenopiskelu on elinikäinen prosessi, jossa jo opitun aineksen toisto on tärkeää. Tähän suppeat yhden vuosiviikkotunnin laajuiset kieliopinnot ja perusopetuksessakin toteutettava jaksoluku sopivat huonosti.

Lausunnon keskeinen sisältö

SUKOL vaatii, että

  • kieliä ei opeteta yhden vuosiviikkotunnin laajuisissa osissa
  • kieltenopetusta aikaistetaan ainoastaan sillä ehdolla, että opetukseen annetaan lisätunteja
  • tuntijakoa annettaessa on tähdättävä ratkaisuihin, jotka tukevat myös muiden kielten kuin englannin valitsemista A1-kieleksi
  • A1-kielen kaikille yhteinen tuntimäärä on säilytettävä ennallaan
  • A1- ja B1-kielten opetuksen tavoitteet säilytetään vähintään nykyisellä tasollaan, ja että niiden saavuttaminen perusopetuksen aikana on mahdollista
  • Kieli ja vuorovaikutus -oppiainekokonaisuuden valinnaisten opintojen määrää nostetaan vähintään viiteen vuosiviikkotuntiin, jotta B2-kielen opiskelu olisi mahdollista
  • B2-kielelle taataan neljän vuosiviikkotunnin valinnaistuntimäärä tuntijaon sisällä
  • A1- ja A2-kielten opetus on taattava omina ryhminään vuosiluokilla 7–9
  • kieltenopetuksen aikaistamisesta aiheutuvat kustannukset selvitetään
  • draamasta omana oppiaineena luovutaan ja siihen esitetyt tunnit siirretään Kieli ja vuorovaikutus -oppiainekokonaisuuteen, jotta voidaan taata mm. B2-kielen opetuksen toteutuminen
  • Kieli ja vuorovaikutus -oppiainekokonaisuus tulee jakaa kahtia, jolloin äidinkieli ja kirjallisuus ja vieraat kielet ovat omia oppiainekokonaisuuksiaan.
Helsingissä 1.9.2010

Kari Jukarainen
puheenjohtaja
Suomen kieltenopettajien liiton SUKOL ry

Sari Saarinen
toiminnanjohtaja
Suomen kieltenopettajien liiton SUKOL ry

Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje