rss Kannanotot, vetoomukset ja julkilausumat

Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle 14.2.2011

Pyydettynä lausuntona lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän ehdotuksista Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry esittää seuraavaa:

Yleistä
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry pitää hyvänä, että lukiokoulutusta kehitetään omana koulutusmuotonaan. Lukiokoulutus tulee säilyttää hyvän yleissivistyksen tarjoavana, korkea-asteen opintoihin valmentavana koulutusmuotona. Lukiokoulutusta tulee kehittää ja sen vetovoimaa lisätä.
Yleissivistyksestä
Suomalainen lukio on aina tarjonnut vahvan yleissivistyksen. Tästä syystä SUKOL pitää huolestuttavana, että kaikille yhteisiä pakollisia opintoja karsittaisiin. Tällä hetkellä lukion oppimäärästä huomattavan suuri osa on opiskelijan itsensä valittavissa. Liiallinen yhteisten opintojen karsiminen voi johtaa yleissivistyksen heikkenemiseen lukion päättövaiheessa. On olemassa vaara, että liian kapea-alaiset lukio-opinnot johtavat niin kutsuttuihin umpiperiin, jos lukiolaiset sulkevat omilla kapeilla valinnoillaan osan jatko-opintovaihtoehdoista pois.

Hyvään yleissivistykseen kuuluu myös hyvä, laaja ja monipuolinen kielitaito. Eurooppalaisen viitekehyksen avaintaitoihin kuuluu muun muassa viestintä vierailla kielillä, ja näihin taitoihin työryhmän muistiossakin viitataan. Lukiolaisten kielivalinnat ja osallistuminen ylioppilastutkinnon kielikokeisiin ovat vähentyneet radikaalisti viime vuosien aikana, etenkin erillisten reaaliaineiden kokeiden tulon jälkeen. On korkea aika pohtia keinoja, joilla lukiolaiset saadaan uudestaan kiinnostumaan toisesta kotimaisesta kielestä ja vieraista kielistä ja suorittamaan niissä ylioppilaskokeen. Erityisesti tulisi pohtia keinoja, joilla lukiolaiset saataisiin sitoutumaan kielivalintoihinsa, sillä vapaaehtoisten kielten opiskelun keskeyttäminen on nykyään liiankin yleistä. Nykyään monissa lukioissa opiskelijat joutuvat lukujärjestysteknisistä syistä tekemään valinnan, opiskelevatko he esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellisiä aineita vai vieraita kieliä. Lukioiden omat rakenteet eivät aina mahdollista kaikkien aineiden opiskelua.

Koulutusjärjestelmämme tulee kannustaa ja sitouttaa opiskelijoita valitsemaan ja opiskelemaan aineita, joita on perinteisesti pidetty työtä vaativina. Näihin aineisiin kuuluvat myös kieliaineet.

→ Vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen asema osana yleissivistystä on tunnustettava ja sitä on vahvistettava.
Pedagogisesta kehittämisestä ja opettajien täydennyskoulutuksesta
SUKOL pitää hyvänä, että lukioiden pedagogista toimintatapaa kehitetään. Erityisen positiivista on se, että mietinnössä todetaan, ettei uudenlainen pedagoginen ajattelu toimi nykyisen suuruisissa opetusryhmissä.

Uusien oppimisympäristöjen kehittäminen vaatii riittävän resursoinnin. Tällä hetkellä lukioiden valmiudet uusien oppimisympäristöjen hyödyntämiseen vaihtelevat suuresti. Myös etä-, monimuoto- ja verkko-opetuksen toteuttaminen vaatii opettajien täydennyskoulutusta. Lukioihin tulee taata riittävä tekninen ja pedagoginen tuki uuden tekniikan ja uusien oppimisympäristöjen hyödyntämiseen. Uusien oppimisympäristöjen hyödyntäminen voi olla mahdollisuus syventää lukioiden ja korkea-asteen oppilaitosten välistä yhteistyötä ennen kaikkea paikkakunnilla, joilla välimatkat ovat perinteisesti olleet yhteistyön este.

Koska tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa vaatii koulutuksen järjestäjiltä suuria taloudellisia panostuksia, on olemassa vaara, että opettajien täydennyskoulutusmäärärahat käytetään itse tekniikan opetteluun, jolloin aineenhallintaan liittyvä koulutus jää toissijaiseksi. Aineenhallintaa ei myöskään nosteta mietinnössä opettajien täydennyskoulutuksen painopistealueeksi.

Lukion kieltenopettajilta vaaditaan nykyään entistä monipuolisempaa ja syvempää oman aineensa hallintaa, mutta mahdollisuudet osallistua kielitaitoa ylläpitävään koulutukseen autenttisessa ympäristössä työnantajan kustannuksella ovat olemattomat.

→ Lukio-opintoja pitää tarjota nykyistä pienemmissä opetusryhmissä.
→ Lukion opettajille on taattava mahdollisuus osallistua uusien oppimisympäristöjen täydennyskoulutukseen.
→ Oman kielitaidon täydennyskoulutus on taattava kaikille lukion kieltenopettajille.
Alueellisesta tasa-arvosta
Kaikille Suomen lukiolaisille on taattava mahdollisuus osallistua laadukkaaseen lukiokoulutukseen asuinpaikasta riippumatta. Jokaisella on oltava tasavertaiset mahdollisuudet monipuolisiin kieliopintoihin. Ryhmäkokovaatimus ei saa olla esteenä opinnoille. Aloitetut kieliopinnot on saatava viedä valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien osalta loppuun saakka.

→ Lukiolaisille on taattava tasavertaiset mahdollisuudet monipuolisiin lukio-opintoihin.
→ Ryhmäkokovaatimus ei saa olla esteenä esimerkiksi valinnaisten kielten opetuksen järjestämiselle.
Lukiolaisen erityisestä tuesta
Lukion opiskelija-aines on muuttunut heterogeenisemmaksi, mikä on tuonut mukanaan tarpeen tukea opiskelijoita opinnoista entistä enemmän. Opettajien mahdollisuus yksilöllisiin tukitoimiin on luokattomassa lukiossa vaikeaa, sillä opetusryhmät ovat suuria ja monesti opettaja vaihtuu kurssien välillä. Jotta opiskelijoiden oikeus saada tukea oppimisvaikeuksiin toteutuisi, opetusta tulee järjestää pienemmissä opetusryhmissä. Aineenopettaja ei yleensä ole saanut erityisopettajan koulusta, joten lukioihin on ehdottomasti saatava erityisopettajat. Erityisopettajan toimenkuvaksi ei lukiokoulutuksessa kuitenkaan voi muodostua eri aineiden tukiopetus.

→ Riittävän oppimisen tuen takaamiseksi opetus on järjestettävä riittävän pienissä opetusryhmissä.
→ Lukiolaisille tulee taata mahdollisuus erityisopettajan palveluihin.
Opiskelijoiden asemasta
SUKOL kannattaa työryhmän esitystä, jonka mukaan lukiolaisten opintotukea tulee kehittää opintotuen rakenteen kehittämistä pohtineen työryhmän ehdotusten pohjalta.

→ Vanhempien tuloja ei pidä ottaa huomioon myönnettäessä täysi-ikäiselle toisen asteen opiskelijalle opintotukea varsinkaan, jos opiskelija ei asu vanhempiensa kanssa.
Ylioppilastutkinnosta
Ylioppilastutkinto tulee säilyttää lukion valtakunnallisena päättökokeena. Sen merkitystä jatko-opintoihin hakeuduttaessa tulee lisätä siten, että suoritetut ylioppilaskokeet otetaan yhä monipuolisemmin huomioon korkea-asteen opiskelijavalinnassa. Pakollisten ja vapaaehtoisten vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen ylioppilaskokeeseen osallistuminen tulee ottaa huomioon valintaprosessissa.

Suhtaudumme myönteisesti tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen ylioppilaskokeessa, vaikka se asettaa suuria haasteita sekä itse tekniikalle että oppisisältöjen kehittämiselle. Mahdollisuudet kehittää koetehtäviä lisääntyvät tietotekniikan myötä. Erityisen positiivista olisi myös mahdollisuus hyödyntää eri apuvälineitä (tietotekniikka, sanakirjat) tiedonhankinnassa ainakin jossain osassa ylioppilaskoetta. Tällöin kokeen taitoja ja kokonaisuuksien hallintaa mittaavaa luonnetta voidaan korostaa nykyistä paremmin.

Tietotekniikan hyödyntäminen ylioppilaskokeessa asteittain vuodesta 2014 on suuri haaste. Koulujen valmiudet ovat hyvin erilaiset. Miten turvataan opiskelijoille toimivat koneet ja riittävä virransaanti osin jo hyvinkin vanhanaikaisissa koetiloissa? Mielestämme tieto- ja viestintätekniikan entistä suurempi hyödyntäminen tulisi ensin sisällyttää lukion opetussuunnitelman perusteisiin ja vasta sen jälkeen tuoda päättökokeeseen varsinkin, jos tietokoneita ei tuoda ylioppilaskokeeseen pelkästään kirjoituskoneeksi. Vuonna 2014 ylioppilaaksi kirjoittavat pääsääntöisesti syksyllä 2011 lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat, jotka noudattavat edelleen vuonna 2005 käyttöön otettua opetussuunnitelmaa.

Suhteellinen arvostelu ylioppilaskokeessa ei sovellu vähemmin kirjoitettuihin aineisiin, joiden joukossa on erittäin paljon kieliaineiden kokeita: muut A-tason vieraan kielen kokeet kuin englanti ja lyhyiden oppimäärien kielikokeet. Näissä aineissa on useina vuosina laudaturin raja noussut suhteettoman korkealle, jolloin pienikin epäonnistuminen kokeessa on vienyt mahdollisuuden saada kokeesta laudatur-arvosana. Lukiolaisten keskuudessa liikkuu sitkeästi käsitys siitä, että näissä kokeissa normaalit koulutiedot eivät riitä parhaaseen arvosanaan, vaikka kokeen perustana ovat pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit. Tämä osaltaan vähentää innostusta osallistua kielten ylioppilaskokeisiin. SUKOLin mielestä kriteeripohjaisen arvioinnin käyttäminen niin sanotuissa harvinaisten kielten ylioppilaskokeissa on erittäin tervetullut ja pitkään odotettu uudistus. Halukkaille kokelaille tulisi myös tarjota mahdollisuus kahden pitkän oppimäärän vieraan kielen kokeen suorittamiseen samana päivänä pidennettyä koeaikaa hyödyntämällä. Pakottaminen hajauttamiseen saa aikaan sen, että kolmannen vuosikurssin syksynä kokeeseen osallistuvat eivät ole välttämättä ehtineet opiskella kirjoitettavasta kielestä valtakunnallisia syventäviä kursseja.

→ Ylioppilastutkinnon asema päättökokeena tulee säilyttää.
→ Kielten kokeiden suorittaminen tulee palkita jatko-opintoihin hakeuduttaessa.
→ Tieto- ja viestintätekniikan käyttö ylioppilaskokeessa avaa uusia mahdollisuuksia kokeiden kehittämiselle.
→ Tieto- ja viestintätekniikka tulee ensin sijoittaa opetussuunnitelman perusteisiin, vasta sitten ylioppilastutkintoon.
→ Suhteellisesta arvioinnista niin sanotuissa harvinaisten kielten ylioppilaskokeissa on luovuttava, ja tilalle on otettava kriteeripohjainen arviointi.
→ Kahden pitkän vieraan kielen ylioppilaskokeen suorittaminen samana päivänä on tehtävä mahdolliseksi hyödyntämällä pidennettyä vastausaikaa.
Helsingissä 14.2.2011
Kari Jukarainen
puheenjohtaja
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry

Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje