rss Kannanotot, vetoomukset ja julkilausumat

16.12.2014

Opetushallituksen kommentointipyyntö lukion opetussuunnitelman perusteista

Lukion opetussuunnitelman perusteissa tulee nostaa esiin samat kielikasvatusta ja monilukutaitoa koskevat asiat, jotka on tuotu perusopetuksen uuteen opetussuunnitelmaan.

Vieraat kielet ja toinen kotimainen kieli

Lukion opetussuunnitelman perusteluonnoksen yleinen osa kuvailee kattavasti vieraan kielen opetuksen tehtävää. Taitotasokuvaukset ja niihin perustuva arviointi ovat olleet hyvä uudistus. Tavoiteltavat taitotasovaatimukset ovat pääosin sopivia. Teemat ovat selkeitä ja hyvin rajattuja mutta jättävät opettajalle mahdollisuuden laajentaa aiheita ryhmän tarpeen ja kykyjen mukaan. Mielekästä on myös se, että opiskeltavia rakenteita ei ole määritelty perusteissa. 

Suullisen kielitaidon kurssi on hyvä säilyttää toistaiseksi valtakunnallisena syventävänä kurssina, mutta jos ylioppilastutkintoon saadaan suullista kielitaitoa mittaava kurssi, erillistä suullisen kielitaidon kurssia ei siinä vaiheessa enää tarvita. Ei ole järkevää pitää kahta rinnakkaista järjestelmää suullisen testaamiseen. Mahdollisen yo-uudistuksen myötä suullisen kurssin sisältö on mietittävä uudelleen. 

Koska perusopetuksessa englanti erotetaan muista pitkistä kielistä, se on järkevää tehdä myös lukiossa. Englannin taitotasovaatimukset ovat erilaiset kuin muissa pitkissä kielissä.

Sähköisen viestinnän erityispiirteet on otettava huomioon kielissä. 

Opetussuunnitelman perusteet on jatkossakin kirjoitettava riittävän väljästi. Niitä ei saa ahtaa täyteen kaikkea mahdollista. Olisi myös hyvä käydä läpi, missä vaiheessa mitäkin teemoja käsitellään. Esimerkiksi työelämä ja jatko-opinnot toimivat parhaiten lukion loppupään kursseilla. 

Opiskelijan arviointi

Koska perusopetuksen kieliä koskevaa arviointia uudistetaan, lukiossa arviointi tulee yhdenmukaistaa samaan linjaan perusopetuksen kanssa. 

Arvioinnissa opiskelijan itsearvioinnin merkityksen korostaminen ja arvostaminen on tuotava selkeästi esiin. Itsearviointiin on tuotettava työkaluja. On myös pohdittava, arvioidaanko karttuvan kielitaidon lisäksi lukiossakin kielenopiskelu- ja vuorovaikutustaitoja kuten perusopetuksessa. 

Päättöarvioinnin osalta nykylukion kehitys on huolestuttavaa, koska kolmasosa pakollisista ja valtakunnallista syventävistä kurssisuorituksista saa olla hylättyjä. Opiskelijat ovat oppineet taktikoimaan ja lopettamaan työnteon varsinkin sellaisissa aineissa, joita ei tarvitse kirjoittaa. Jos opiskelija on saanut suoritettua ruotsista kurssit 1–4 arvosanalla 5, hän voi roikkua viitoskurssilla sen verran, että saa nelosen, ja oppimäärä on suoritettu. Englannissa ja lyhyessä matematiikassa hylättyjä arvosanoja saa olla 2, ja niissä vastaavaa voi tehdä kahdella viimeisellä kurssilla. Pahimmillaan tämä haittaa kaikkien kurssiin osallistuvien opiskelua. 

Muuta

Suomalainen lukiokoulutus olisi ansainnut parempaa kuin hätäisen opetussuunnitelman päivittämisen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita valmisteltiin kaksi vuotta, mutta lukio on tarkoitus saada valmiiksi muutamassa viikossa. Kommentoinnin aikataulu oli kaiken kaikkiaan epäinhimillinen: alle kaksi viikkoa joulunalusviikoilla.

Helsingissä 16.12.2014
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry

Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje