rss Kannanotot, vetoomukset ja julkilausumat

Perusopetuksen tuntijakoesitys ulkoistaa kieltenopetuksen

SUKOLin lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle Tulevaisuuden perusopetus – valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako -työryhmän esitykseen (OKM 2012:6) 22.3.2012.

Perusopetuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijaon uudistamista valmistellut virkamiestyöryhmä luovutti esityksensä opetusministeri Jukka Gustafssonille 24.2.2012.

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry arvostaa sitä, että tuntijakoesityksessä ehdotetaan konkreettisia toimenpiteitä kielten aseman parantamiseksi. Esityksen mukaan kieliohjelmaa monipuolistetaan kohdentamalla A2- ja B2-kielten opetuksen järjestämiseen valtion erityisavustusta. Valtion erityisavustus antaa kunnille mahdollisuuden järjestää opetusta myös vähemmän luetuissa kielissä. Esityksessä on kuitenkin joitakin kohtia, joihin haluamme vielä kiinnittää huomiota.

A1 ja A2 tuntimäärät

Esityksessä A1-kielen yksi tunti siirretään vuosiluokilta 7–9 vuosiluokille 3–6 ja A2-kielen tuntimäärää vähennetään kahdella tunnilla. SUKOLin mielestä on kestämätön ratkaisu, että oppimäärät eriytetään toisistaan näin suuressa määrin. Tämä johtaa siihen, että A1- ja A2-kielet täytyy opettaa erillisinä oppimäärinä koko perusopetuksen ajan, mikä aiheuttaa lisäkuluja yläkoulussa ja hankaloittaa työjärjestyksen laatimista. Se, että ryhmiä ei voida yhdistää, vaikeuttaa myös niiden oppilaiden asemaa, jotka muuttavat tai vaihtavat koulua perusopetuksen aikana. Tällä hetkellä A1- ja A2-ryhmät yhdistetään useissa kunnissa vuosiluokan 7 alussa.

Jos A1- ja A2-oppimäärät eriytetään toisistaan, kuten tuntijakoesityksessä ehdotetaan, eri oppimäärissä ei voida saavuttaa samaa tavoitetasoa. A1-kieleen esitetään 16 vuosiviikkotuntia ja A2-kieleen 10 vuosiviikkotuntia. Oppimäärien ero on niin suuri, että ryhmiä ei voida yhdistää edes toisella asteella eivätkä A2-kielen opiskelijat todennäköisesti pysty osallistumaan pitkän kielen ylioppilaskokeeseen. Kyseessä ei enää ole pitkä oppimäärä, mutta ei myöskään keskipitkä oppimäärä, jonka opetus alkaa seitsemännellä vuosiluokalla. A2-kielen oppimäärä on jotain siltä väliltä.

A1-kielen yhden tunnin siirto yläkoulusta alakouluun ei ole pelkästään tekninen ratkaisu. Yläluokkien oppisisältöjä ei voida käsitellä alaluokilla, mikä johtaa siihen, että tulevaisuudessa perusopetuksen päättövaiheessa A1-kieltä osataan vähemmän kuin nykyisin. SUKOL esittää, että A1-kielen tuntia ei siirretä vuosiluokille 3–6 vaan se säilytetään vuosiluokilla 7–9.

Erityisavustusta kaikkiin A2-kieliin, jotta turvataan harvinaisten A1-kielten opiskelu

Ehdotukseen sisältyy vaara, että koulutuksen järjestäjät vaihtavat nykyisiä A1-kieliä (ranska, saksa, venäjä, espanja)  A2-kieliksi, jotta ne voivat hakea valtion erityisavustusta kyseisten kielten opetuksen järjestämiseen. Vuonna 2009 muun A1-kielen kuin englannin opinnot aloitti 1900 kolmasluokkalaista oppilasta. Kuten edellä todettiin, A2-kielessä ei pienemmän tuntimäärän takia voi saavuttaa samaa osaamisen tasoa kuin A1-kielessä. Jos jatkossa A1-kielenä tarjotaan sataprosenttisesti vain englantia, kielivarantomme köyhtyy olemattomiin.

SUKOLin mielestä yksi ratkaisumahdollisuus on, että valtion erityisavustusta voisi hakea myös A2-englannin opetukseen. Tällöin koulutuksen järjestäjät voivat jatkossakin tarjota vähemmän luettuja kieliä A1-kielinä.

Toisen kotimaisen kielen tulevaisuus A2-kielenä on esityksessä muita kieliä heikompi, koska siihen ei voi saada valtion erityisavustusta. Toinen kotimainen on kuitenkin ollut suurimpia A2-kieliä (2009 opiskelijoita 5. luokalla 4724), ja joillakin alueilla se on erittäin tärkeä osa kieliohjelmaa. Koska esitys vahvistaa englannin asemaa A1-kielenä, toisen kotimaisen asema A1-kielenäkin heikkenee. SUKOLin mielestä valtion erityisavustusta pitäisikin voida hakea myös toisen kotimaisen opettamiseen A2-kielenä. 

Esitys vähentää useampaa kieltä opiskelevien määrää

Esityksellä halutaan lisätä vapaaehtoisen A2-kielen ja valinnaisen B2-kielen opiskelijamääriä. On vaarana, että tavoite jää saavuttamatta, mikäli kieltenopetus siirtyy normaalien koulupäivien ulkopuolelle. SUKOL pelkää, että esityksen mukainen malli vähentää niiden oppilaiden määrää, jotka haluaisivat valita sekä A2- että B2-kielen, sillä valtion erityisavustuksen turvin järjestettävä opetus ei sisälly oppilaan vähimmäistuntimäärään. Mikäli kummankin oppimäärän (A2 ja B2) opetus järjestetään koulussa valtion erityisrahoituksella, kielet valinneen oppilaan kokonaistuntimäärä koko peruskoulun ajalta tulee olemaan 236 tuntia (vrt. vähimmäistuntimäärä 222). Tämä tekee oppilaan päivistä pitkiä ja raskaita. Tuntien sijoittaminen lukujärjestykseen tulee myös olemaan haasteellista.

Koska tavoitteena on, että kaikenlaiset oppilaat hakeutuisivat kieliopintoihin, valinnaiskielten tuntien ei pitäisi pidentää oppilaiden koulupäiviä suhteettoman paljon. On myös huomattava, että joillakin alueilla maassamme on paljon kuljetusoppilaita, joiden koulupäivän alkamis- ja loppumisajankohtaa ei voida pidentää, jotta he ehtivät koulukuljetuksiin. SUKOL esittää, että oppilaan tulee voida käyttää valinnaistunteja A2- tai B2-kielen opiskeluun, vaikka näitä kieliä tarjottaisiinkin valtion eritysavustuksella.

Jotta oppilaalla olisi mahdollisuus valita monipuolisesti kieliä ja muita valinnaisaineita, valinnaisaineiden tuntimäärää tulisi lisätä.

SUKOL pitää hyvänä sitä, että A2- ja B2-kielten opetus tulee sijoittaa oppilaiden työjärjestykseen ja järjestää työpäivän aikana. SUKOL pitää tärkeänä myös sitä, että arvosanat merkitään päättötodistukseen yhtäläisin perustein. SUKOL esittää, että arvosanaa ei oteta huomioon, mikäli se laskee oppilaan keskiarvoa jatko-opintoihin pyrittäessä. Tämä vähentää kielen keskeyttämisiä viimeisillä vuosiluokilla.

SUKOL on myös huolissaan esityksen vaikutuksista toisen asteen kieltenopetukseen. Vaikutukset tulee selvittää ennen tuntijaon vahvistamista.

Edellisessä tuntijakoesityksessä (2010) otettiin kantaa opetuksen järjestäjien velvollisuuteen tarjota valinnaisia kieliopintoja. Kantaa otettiin myös aloitusryhmäkoon minimin puolesta. Tästä esityksestä nämä on jätetty pois. Koulutuksen järjestäjä voi edelleen olla tarjoamatta A2- tai B2-kieliä säästösyihin vedoten tai jättää ryhmiä perustamatta epärealistisen korkeiden ryhmäkokovaatimusten vuoksi.

Kaksikielisen maan haasteet

Englannin ja kotimaisten kielten rajaaminen valtion erityisavustuksen ulkopuolelle syrjii ruotsinkielisiä koulujamme, joissa opiskelijat opiskelevat A1-kielenä finskaa ja A2-kielenä englantia. Suomen ja englannin kielen osaaminen on perusedellytys maassamme, myös ruotsinkielisille tarkoitetuissa jatko-opinnoissa. Tuntijakopäätös ei saa asettaa kieliryhmiämme eriarvoiseen asemaan keskenään.

Siirtymäkausi

Koska uusi tuntijako on tarkoitus ottaa käyttöön ilman siirtymäkautta, on huolehdittava siitä, että ei synny väliinputoajajoukkoa, joka olisi saanut muita vähemmän opetusta esimerkiksi A1-kielessä.

Lisääkö esitys tasa-arvoa?

Kielitaidon merkitys ja huoli kielitaitoisen työvoiman saatavuudesta on otettu huomioon esityksessä, jossa valtion eritysavustusta perustellaan poikkeuksellisilla koulutus- ja yhteiskuntapoliittisilla syillä. Ratkaisevaa esityksen onnistumisessa on se, tarttuvatko koulutuksen järjestäjät mahdollisuuteen hakea valtion erityisavustusta kieltenopetuksen järjestämiseen. Tässä esityksessä kielivarannon monipuolistuminen edellyttää myös sitä, että opiskelijat ovat valmiita opiskelemaan kieliä vähimmäistuntimäärän ylittävillä tunneilla.

SUKOL painottaa, että uuden tuntijaon tulee vahvistaa alueellista tasa-arvoa ja lisätä oppilaiden kiinnostusta kieltenopiskeluun vanhempien koulutustaustasta riippumatta. Ei ole aivan varmaa, toteutuvatko nämä tavoitteet, jos uudesta tuntijaosta tulee nyt esitetyn mukainen.

Mikäli kieltenopetuksen rahoittamisessa päädytään valtion erityisavustukseen, on taattava, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan säästöt eivät kohdennu näihin rahoihin.

Lausunnon keskeinen sisältö

Esitys on kädenojennus kieltenopetuksen kehittämiseksi, mutta siihen liittyy ratkaisemattomia yksityiskohtia, jotka SUKOL näkee tällä hetkellä pikemmin uhkina kuin mahdollisuuksina. Perusopetuksen uuden tuntijaon oli määrä vahvistaa kieltenopiskelua. Jos esitys hyväksyttäisiin tällaisenaan, se tarkoittaisi, että englantia opiskellaan A1-kielenä ja ruotsia B1-kielenä ja muiden kielten opiskelu vähenee entisestään.

SUKOL edellyttää, että esitykseen liittyviin ongelmiin etsitään ratkaisuja ennen lopullisen asetuksen käsittelyä ja hyväksymistä.
  • SUKOL vaatii, että A1-kielen yksi viikkotunti palautetaan vuosiluokille 7–9.
  • SUKOL vaatii, että esityksessä otetaan kantaa siihen, miten A1- ja A2-oppimäärien opetus on tarkoitus toteuttaa vuosiluokilla 7–9 ja toisella asteella, kun oppimäärät on täysin eriytetty toisistaan ja ryhmiä ei voida enää yhdistää.
  • SUKOL vaatii, että valtion erityisavustusta pitää voida hakea kaikkiin A2-kieliin, myös englantiin ja toiseen kotimaiseen. Näin turvataan mahdollisuus opiskella A1-kielenä muutakin kuin englantia.
  • SUKOL vaatii, että tuntijakoratkaisu ei saa asettaa suomen- ja ruotsinkielisiä kouluja keskenään eriarvoiseen asemaan.
  • SUKOL vaatii, että tuntijaossa on taattava mahdollisuus opiskella sekä pitkää että lyhyttä vierasta kieltä perusopetuksen aikana. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus opiskella vuosiluokilla 7–9 sekä A2- että B2-kieltä ilman, että hänen tuntimääränsä kasvaa kohtuuttoman suureksi.
  • SUKOL vaatii, että oppilaalla tulee olla oikeus käyttää valinnaisaineiden tunteja A2- ja B2-kielen opintoihin.  
  • SUKOL vaatii, että B2-kielen arvosana merkitään päättötodistukseen mutta sitä ei oteta huomioon, mikäli se laskee oppilaan keskiarvoa jatko-opintoihin pyrittäessä.
Helsingissä 22.3.2012
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry

Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje