rss Kannanotot, vetoomukset ja julkilausumat

Vetoomus opetusministeri Henna Virkkuselle 9.6.2009

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry vaatii välittömiä toimenpiteitä suomalaisten kielitaidon turvaamiseksi. Koulutoimen säästöt uhkaavat suomalaisen koulujärjestelmän kansainvälisesti arvostettua asemaa ja heikentävät oppimistuloksia. Nykyinen kehityssuuntaus vaarantaa monipuolisen kielenopetuksen ja asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan.

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry esittää seuraavia toimenpiteitä:

1. Kieltenopiskelun tilan tunnustaminen ja aktiiviset toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi

Useat kielitaitotarvekartoitukset ovat osoittaneet, että elinkeinoelämä ja suomalainen yhteiskunta tarvitsevat kielten osaajia. Erityisesti kaivataan hyvää kielitaitoa useammassa kuin yhdessä kielessä.

Hyvän kielitaidon hankkiminen edellyttää pitkäjänteistä työtä. Kuntien päätökset aloitusryhmäkokojen suurentamisesta ovat aiheuttaneet monissa kouluissa sen, että kieltenopetusta ei ole voitu aloittaa. Ruotsin, ranskan ja saksan kielissä alamäki on jatkunut useita vuosia.

Saksan opiskelu on vähentynyt kaikkein nopeimmin. Vuonna 1998 peruskoululaisista opiskeli saksaa noin 75000 oppilasta, kun vuonna 2006 määrä oli enää hieman alle 30000. Ranskaa opiskelevien määrä oli pienentynyt vuonna 2006 noin 15000 oppilaaseen, kun vuonna 1998 sitä opiskeli vielä noin 10000 oppilasta enemmän. Venäjän opiskelijoita oli vuonna 2006 pari tuhatta, ja heidänkin määränsä on ollut laskusuunnassa.

Alueelliset erot kieltenopiskelussa
Vapaaehtoista A-kieltä (A2) opiskelevien määrä on laskenut vuosien 1998 ja 2007 välillä 37 prosentista 25 prosenttiin.

Maakuntien väliset erot vapaaehtoisen A-kielen (A2) koulutustarjonnassa ovat suuria. Opiskelijamäärät ovat vähentyneet eniten Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa, joissa laskua on ollut yli 20 prosenttiyksikköä. Vapaaehtoista A-kieltä opiskellaan eniten kaupunkimaisissa kunnissa, joiden 5.-luokkalaisista 33,2 prosenttia opiskeli vapaaehtoista A-kieltä vuonna 2006. Maaseutumaisissa kunnissa vastaava osuus oli samaan aikaan vain 15,2 prosenttia.

Opetushallituksen tilastotietojen mukaan 90 prosenttia kunnista järjestää kaikille yhteisenä A-kielenä (A1) ainoastaan englannin opetusta. Vuonna 1999 vapaaehtoisen A-kielen (A2) opetusta järjesti 61,2 prosenttia kunnista. Vuonna 2006 osuus oli vähentynyt 41,4 prosenttiin. Vapaaehtoisen A-saksan opetuksen on lopettanut vuosina 2000–2005 yhteensä 115 kuntaa. Vapaaehtoisen A-ruotsin on lopettanut 52 kuntaa. Vapaaehtoisen A-ranskan on lopettanut 27 kuntaa ja A-venäjän 12 kuntaa.

Vapaaehtoisen A-kielen lakkauttamispäätöksiä tehtiin eniten vuosina 2003–2004, jolloin monissa kunnissa otettiin käyttöön uusi perusopetuksen opetussuunnitelma.

Esitys:
Opetusministeriön tulee ryhtyä toimenpiteisiin, joilla taataan monipuolinen A-kielten opetus. Kunnat tulee velvoittaa järjestämään myös muiden A-kielten kuin englannin opetusta. Tämä velvoite noudattaa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, joiden mukaan perusopetuksen avulla lisätään alueiden ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Tällä hetkellä oppilaat joutuvat eriarvoiseen asemaan asuinpaikkansa perusteella.

Kunnat tulee velvoittaa säilyttämään opetusryhmien koot sellaisina, että kieliryhmät eivät vaarannu. Kuntien kieliohjelmat on laadittava siten, että oppilaan kielipolku turvataan lukion päättövaiheeseen saakka. Kunnat tulee myös velvoittaa tiedottamaan asianmukaisesti kielitarjonnastaan kaikilla asteilla.

2. Kielten alemmuustilan korjaaminen perusopetuksen uudessa tuntijaossa

Perusopetuksen nykyisessä tuntijaossa valinnaisten aineiden tuntimäärää vähennettiin edellisen tuntijaon kahdestakymmenestä kolmeentoista. Suppea valinnaisaineiden tuntimäärä vähentää oppilaan mahdollisuuksia opiskella haluamiaan valinnaisaineita vuosiluokilla 7–9, jos hän opiskelee kahta A-kieltä.

Valinnaisaineiden tuntimäärä vaikuttaa myös valinnaisen B-kielen (B2) aloittamiseen. Tilastojen mukaan valinnaisen B-kielen opiskelu on vähentynyt huomattavasti. Vuonna 1998 valinnaista B-kieltä opiskeli 29,8 prosenttia koko maan 8.-luokkalaisista, mutta vuonna 2006 osuus oli laskenut vain 13,3 prosenttiin. Vuodesta 1998 vuoteen 2001 opiskelijamäärä lähes puolittui 40000 opiskelijasta runsaaseen 20000 opiskelijaan, ja määrä on laskenut yhä.

On joitakin kouluja, joissa oppilaille sallitaan ”ylimääräisiä” valinnaisaineita – toisin sanoen enemmän tunteja työjärjestykseen. Perusopetuksen tuntijaon liukuma 30-35 tuntia viikossa mahdollistaisi tämän menettelyn, mutta liukumaa käytetään vain harvoissa kouluissa. Tähän kaatuvat esimerkiksi neljän kielen opiskelusta haaveilevien oppilaiden toiveet.

Esitys:
Perusopetuksen tuntijaon uudistamisen yhteydessä tulee kaikille perusopetuksessa oleville taata tasa-arvoiset mahdollisuudet vieraiden kielten opiskeluun. Valinnaisaineiden tuntimäärää on uudessa tuntijaossa lisättävä. Kahden A-kielen opiskelu ei saa rajoittaa oppilaan mahdollisuutta opiskella valinnaisaineita.

Kunnat tulee myös velvoittaa tarjoamaan mahdollisuutta ylimääräisten valinnaisaineiden valintaan. Muutos vaikuttaisi positiivisesti vapaaehtoisen A-kielen ja valinnaisen B-kielen valintoihin.

3. Valinnaiskielten arvosanat päättötodistuksessa

Opetushallituksen määräys 4/011/99/19.3.1999 ja 16.1.2004 voimaan tulleet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet antavat oppilaalle mahdollisuuden jättää valinnaisen kielen arvosanan pois perusopetuksen päättötodistuksesta.

Esitys:
Jos oppilas opiskelee useampaa kuin yhtä vierasta kieltä, kunkin kielen arvosana merkitään päättötodistukseen, mutta yhteisvalinnassa arvosanat on otettava huomioon siten, että oppilaan kaikkien aineiden keskiarvo tai lukuaineiden keskiarvo ei heikkene hänen pyrkiessään toisen asteen opintoihin.

4. Pitkäjänteinen opiskelu ja koulutussuunnittelu kunniaan

Monipuolisen, jatko-opintojen ja työelämän kannalta hyödyllisen kielitaidon hankkiminen edellyttää pitkäjänteistä, usein jo perusopetuksessa aloitettua kielenopiskelua. Yleissivistävässä koulutuksessa toteutetaan edullista ja laadukasta kieltenopetusta.

Opetushallituksen tilastotietojen valossa myös lukiolaisten opiskelemien kielten määrä on vähenemässä. Vuonna 1998 lukion päättäneistä 29,6 prosenttia oli lukenut toista kotimaista ja vain yhtä vierasta kieltä, kun vuonna 2006 vastaava osuus oli jo 40,4 prosenttia.

Tilastotiedot osoittavat myös, että valinnaiskielissä yhä useampi lukiolainen suorittaa alle kuusi kurssia. Esimerkiksi vuonna 2004 valinnaisen B-saksan opiskelijoista joka kolmas suoritti alle kuusi kurssia. B-ranskasta alle kuusi kurssia suorittaneiden osuus oli 41 %.

Suuntauksella, jossa kieliopintoja suoritetaan muutama kurssi yhdestä kielestä ja muutama toisesta, on monia vaikutuksia. Oppilaitostasolla kurssitarjonnan suunnittelu vaikeutuu. Koska osallistuminen vieraiden kielten ylioppilaskokeisiin on vähentynyt, korkeakouluissa opiskelijat kuormittavat peruskursseja ja vievät resursseja jatkokurssien järjestämiseltä. Liiallinen valinnanvapaus lisää kustannuksia perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja korkeakouluissa, ja se myös pidentää korkea-asteen opiskeluaikoja. Lopputulos on se, että työnhakuvaiheessa opiskelijan kielitaito ei riitä työelämän tarpeisiin.

Esitys:
SUKOL vetoaa selvittämään eri ratkaisumahdollisuuksia kieltenopiskeluun sitouttamisessa. Lisäksi tulee selvittää kielten yhä vähenevän opiskelun kustannusvaikutukset korkea-asteella sekä työ- ja elinkeinoelämässä.

Helsingissä 9.6.2009

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry

Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje