rss Kannanotot, vetoomukset ja julkilausumat

10.6.2014

Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa

Ammatillisen peruskoulutuksen uudistus herättää monia kysymyksiä. Niistä ehkä keskeisin on: millä tavalla taataan yhteiskunnassa välttämätön kieliosaamisen taso aikana, jolloin työelämän kielitaitotarpeet ja koulutuksella saavutettu osaaminen ovat yhä räikeämmin ristiriidassa?

Lausuntopyyntö 62/421/2014 10.6.2014

Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

On hyvä, että kaikkea viestintä- ja vuorovaikutusosaamista tarkastellaan yhtenäisenä osaamisena. Kaikkien kielten osaaminen tukee tätä työelämän arvostamaa ja edellyttämää laajaa osaamista. Osaamiselle tulisi kuitenkin olla myös yhteiset tavoitteet ja arvioinnin kohteet ja kriteerit, jotta arviointi olisi millään tavalla yhteismitallista.

Koska yhteisiä tavoitteita, arvioinninkohteita ja -kriteereitä ei ole laadittu, erilaajuisten osa-alueiden ja osaamistavoitteiden arviointi yhdellä arvosanalla päättövaiheessa  ”tasapäistää” osaamisen. Tämän lopputuloksena on valtaosalle arvosana kaksi. Kertooko tämä oikeasta osaamisesta?

Keskimääräisyys myös vaikuttaa suoraan opiskelijoiden motivaatioon. Miksi panostaa esimerkiksi vieraan kielen opintoihin, jos toisen kotimaisen kielen tai äidinkielen opinnot eivät suju? Arvosanaksi tullee joka tapauksessa jotain muuta kuin vieraan kielen osaamisen osoittama taso.

Miten kokonaisarvosana ylipäätään voidaan antaa, ellei Opetushallitus anna tarkempia ohjeita kokonaisarvioinnin toteuttamiseksi? Miten pakolliset ja valinnaiset opinnot vaikuttavat kokonaisarvosanan muodostumisessa? Jos opiskelija haluaa korottaa saamaansa tutkinnon osan arvosanaa, miten se tapahtuu? Jos opiskelija suorittaa pakollisina opintoina (2 osp) englantia ja valinnaisina opintoina (3 osp) vaikkapa saksaa, vaikuttaa kokonaisuuteen vielä yksi osa-alue lisää.

Se, että ko. osa-alueet arvioidaan opintosuoritusotteeseen erillisinä arviointeina, ei riitä. Miten esimerkiksi taataan se, että jatko-opintoihin hakeuduttaessa opintosuoritusotteen arvosanat otetaan huomioon? Mikä funktio tutkintotodistuksella silloin on, jos osaamisen arvosanat kaivetaan opintosuoritusotteesta?

Pakollisten osa-alueiden laajuus

Pakollisten opintojen laajuus, 1 osp ja 2 osp, tullee vaikuttamaan opetuksen järjestämisessä siten, että pakollisia kieliopintoja järjestetään vain kerran opintojen aikana. Suppeiden pakollisten opintojen jakaminen useampaan jaksoon ei ole kannattavaa opintojen vähyyden vuoksi. Jos opinnot jaetaan jaksoihin, jokaisen jakson aloittamiseen ja päättämiseen kuluu kallisarvoisia lähiopetustunteja ja tällöin varsinaisen opetukseen käytettävä aika vähenee. Jos opintoja järjestetään vain kerran opintojen aikana, vaikeuttaa se kieltenopetuksen ja ammatillisten osaamisvaatimusten integrointia. Opiskelijoilla ei myöskään ole vaadittavaa tietoa, taitoa ja osaamista alalla tarvittavasta kielellisestä osaamisesta, jos kieliopinnot sijoittuvat opintojen alkuvaiheeseen kertaluontoisina opintoina.

Pakollisen toisen kotimaisen pakollinen osaamisalue (1 osaamispiste) hankaloittaa opiskelijoiden jatko-opintovalmiuksien kehittymistä entisestään. Ko. opintojen osaamistavoitteet ja jatko-opintojen lähtötasovaatimukset ovat kaukana toisistaan.  

Vieraan kielen pakollista osuutta ja osaamista on myös kavennettu, jos verrataan nykyisiin tavoitteisiin. Pääsääntöisesti ammatillisessa koulutuksessa vieraana kielenä opetetaan englantia. Ehdotetuilla pakollisten opintojen laajuudella ja osaamistavoitteilla Opetushallitus ottaa selkeästi kantaa siihen suuntaan, että englannin kielen osaamista ei ole tarvetta edistää enää ammatillisella toisella asteella.

Kielitaitotarveselvitysten mukaan Suomessa tulisi panostaa myös muiden kielten osaamiseen. Koulutuksen järjestäjiä tulee selkeämmin ohjata sellaisiin järjestelyihin, jotka mahdollistavat myös muuta kieliosaamista. Jos koulutuksen järjestäjä toteuttaa myös muun kuin englannin opetusta pakollisina vieraan kielen opintoina, opintojen laajuus ei kuitenkaan takaa opiskelijalle muuta kuin kielitaidon alkeiden hallinnan (viitekehys A1.1).

Opetushallituksen tulisikin selkeämmin edellyttää, että koulutuksenjärjestäjät huolehtivat muiden kielten kuin A-englannin opetusjärjestelyistä ja että ne ovat todellisia vaihtoehtoja. Se ei riitä, että opiskelija ohjataan suorittamaan muiden kielten opintoja esim. aikuislukiossa tai vapaan sivistystyön koulutuksissa.

Valinnaiset osa-alueet

Millä tavalla opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus takaavat tarvittavan osaamistason kieliosaamisessa aikana, jolloin työelämän kielitaitotarpeet ja koulutuksella saavutettu osaaminen ovat yhä räikeämmin ristiriidassa?

Valinnaisuuskaan, joka on viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen sisällä, ei riitä antamaan sellaista osaamistasoa vieraassa kielessä ja toisessa kotimaisessa kielessä, joka takaisi opiskelijalle työelämässä tarvittavan kieliosaamisen, puhumattakaan selviytymismahdollisuuksista jatko-opinnoissa.

Neljännessä korissa, sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, voi koulutuksen järjestäjä HE 12/2014 mukaan tarjota myös opintoja ns. pakollisista osaamisalueista ja näin ollen myös viestintä- ja vuorovaikutusosaamisalalta. Asia tulee mainita myös määräyksessä Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa.

Kieliopintojen osaamistavoitteet

Kielenoppimisen ja osaamisen kulmakivenä on se, että opiskelija huomaa itse, millä tavalla hän voi omaa kielitaitoaan kehittää sekä opintojen aikana että ulkopuolella.  Nyt kuitenkin sekä toisessa kotimaisessa kielessä että vieraassa kielessä oppimisstrategiat on asetettu vasta valinnaisten opintojen tavoitteeksi. Opiskelijan oppimisstrategiat kehittyvät koko ajan, ja niitä tulee tukea ja vahvistaa myös pakollisten opintojen aikana.

Kaikissa kieliopinnoissa tavoitteista (ruotsi, A-kieli ja B-kieli) kielen ja kulttuurin merkityksen ymmärtäminen on siirretty valinnaisiin lisäosiin. Kielen oppimista ja kulttuurin tuntemusta ei voi eriyttää, vaan niiden tulee olla osana pakollisia tavoitteita.

Toisen kotimaisen kielen, ruotsin, kohdalla arvioinninkohteista ja -kriteereistä on myös poistettu maininta pohjoismaisuudesta, vaikka se on ruotsin osaamisen kannalta keskeinen osa-alue.

Vieras kieli, B-kieli – osaamisen tunnustaminen lukio-opinnoista

Luonnoksessa on mainittu, että lukion B1-kurssit korvaisivat pakollisen B-kielen 2 osaamispisteen laajuiset opinnot. Kirjauksessa  täytyy olla virhe, koska lukion B1-kieli pohjautuu peruskoulussa alkaneen B1:n eli toisen kotimaisen kielen opintoihin. Viittaus tulee olla lukion B3-opintoihin ja kursseihin tai lukion B2-opintoihin ja kursseihin.

Helsingissä 10.6.2014
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry

Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje