Toimintakertomus 2017

Hyväksytty liittokokouksessa 21.4.2018.

Vuosi 2017 oli Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n 60. toimintavuosi. Juhlavuoden aikana liitto

  • tuotti oppilaitoksille jaettavan Kielet ammateissa -julisteen.
  • käynnisti opiskelijajäsenille ja vastavalmistuneille jäsenille tarkoitetun mentorointiohjelman.
  • järjesti opiskelijajäsenille ja vastavalmistuneille jäsenille tarkoitetun työnhakukoulutuksen.
  • laati toiminnallisia harjoituksia Kielipäivä kirjastossa -tapahtuman järjestämiseksi piiritasolla.
  • järjesti 60-vuotisjuhlaseminaarin.
  • julkaisi Tempuksen 60-vuotisjuhlanumeron.
  • järjesti jäsenille omaelämäkertakilpailun.
1. Jäsenet, jäsenyhdistykset ja järjestön kehittäminen

SUKOLin jäsenmäärän kehitystä on seurattu tarkasti. Jäsenmäärän pysyminen ennallaan edellyttää noin 400 uuden jäsenen hankkimista vuosittain. Vuoden 2017 lopussa maksaneiden jäsenten määrä oli 4 338. Opiskelijajäseniä oli 97. Jäsenmäärä laski edellisestä vuodesta 179 jäsenellä. Vuonna 2017 jäsenmäärän kehitys oli aiempien vuosien mukainen. 

Liiton yhtenä keskeisenä tehtävänä on jäsenhankintatyön jatkaminen, kehittäminen ja tehostaminen. 

Educa 2017 -tapahtumassa SUKOLin osastolla jaettiin tietoa liitosta, jäsenyydestä ja jäseneduista. Educan aikana SUKOLin jäseneksi oli mahdollista liittyä puoleen hintaan sekä itse messuilla että liiton verkkosivujen kautta. Educa-messujen yhteydessä järjestettiin puheenjohtajien tunti, jonka aikana eri kieliyhdistysten puheenjohtajat olivat messuvieraitten tavattavissa. 

SUKOL vietti 6.–12.2.2017 jäsenviikkoa, jonka aikana arvottiin päivittäin palkintoja jäsenmaksunsa maksaneiden kesken. Tavoitteena oli myös tehdä tunnetuksi liiton jäsensivustoa. 

Kevätkaudella 2017 liitto teki jäsenhankintayhteistyötä Kustannusosakeyhtiö Otavan kanssa lukion oppimateriaalien markkinointitilaisuudessa Helsingissä 11.3. Tilaisuudessa tavattiin noin 200 opettajaa. SUKOLin puheenvuoron tilaisuudessa piti puheenjohtaja Sanna Karppanen.

Hallitus päätti edellisten vuosien tapaan, että 1.8.–31.12.2017 jäseneksi liittyneiltä perittiin vain puolet normaalista jäsenmaksusta. 

Jäsenhankintatyön lisäksi liitto jatkoi jäsenetujen tarjoamista. Jäsenille tarjottiin vuonna 2017 alennuksia eri lehtien tilaajahinnoista sekä eri kustantajien (Otava ja WSOY) kauno-, lasten- ja tietokirjoista. 

Liiton edustajat tapasivat kieltenopiskelijoita Helsingissä, Tampereella, Joensuussa ja Turussa keväällä ja syksyllä 2017.

Jäsenhankintatyöryhmä mietti keinoja jäsenhankinnan tehostamiseksi. 

Liittokokousten yhteyteen varattiin aikaa jäsenistön kouluttamiseen ja uusien ideoiden jakamiseen. Kevätliittokokouksessa Anna Munsterhjelm Suomen Partiolaisista kertoi yhdistystoiminnan kehittämisestä jäsenhankinnan näkökulmasta. Syysliittokokouksessa professori Riitta Pyykkö esitteli opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamaa Kielivaranto-selvitystä. Molemmissa kokouksissa keskusteltiin myös SUKOLin toiminnan kehittämisestä liittokokousedustajien kanssa.

Kieliyhdistysten puheenjohtajien kanssa tavattiin neljä kertaa. Tapaamisissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita kuten preliminäärikokeiden sähköistämistä, ylioppilaskokeiden vastaavuutta, A1-kielen opetusta siirtymäkaudella, varhentamishankkeita, todistusvalintaa ja sen vaikutusta kielten opiskeluun sekä kieliyhdistystoiminnan kehittämistä. 

Keväällä 2017 puheenjohtaja Sanna Karppanen kävi tapaamassa Turun kieltenopettajia, ja syksyllä hän vieraili Hämeenlinnassa. Lisäksi puheenjohtaja lähetti videotervehdyksen Pirkanmaan kieltenopettajien syyspäiville.

Liitto jakoi jäsenstipendejä täydennyskoulutukseen 36 henkilölle. Juhlavuoden kunniaksi stipendisummaa korotettiin 3 600 euroon. Stipendin myöntämisen perusteena oli, että henkilöt ovat kehittäneet aktiivisesti kieltenopetusta tai osallistuneet aktiivisesti kieltenopettajien järjestötoimintaan. 

Liitto jakoi yhteensä 2 000 euroa piiristipendeinä seuraaville yhdistyksille: Lappeenrannan seudun kieltenopettajat, Kouvolan seudun kieltenopettajat, Etelä-Kymenlaakson kieltenopettajat, Savonlinnan seudun kieltenopettajat, Keski-Suomen kieltenopettajat, Södra Finlands svenska språklärare, Satakunnan kieltenopettajat, Lapin kieltenopettajat ja Länsi-Pohjan kieltenopettajat. Stipendi myönnettiin koulutuspäivän tilavuokran tai luennoitsijapalkkion kattamiseksi. 

Liitto on muistanut jäsenyhdistyksiään niiden merkkipäivinä. 

SUKOLin 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi liitto laati toiminnallisia harjoituksia Kielipäivä kirjastossa -tapahtuman järjestämiseksi piiritasolla. Tapahtumia järjestettiin eri puolella Suomea. 

Liitto aloitti myös kaksi opiskelijajäsenille ja vastavalmistuneille jäsenille tarkoitettua uutta palvelua. Ensimmäinen työnhakukoulutus järjestettiin helmikuussa 2017. Kouluttajina toimivat rehtorit Marja Martikainen ja Kari Jukarainen. Koulutukseen osallistui 10 jäsentä. Kesäkuussa 2017 aloitettiin mentorointiohjelma, joka jatkuu edelleen ja jota ohjaa Päivi Klinga (Saruko). Ohjelmassa on yhdeksän mentori–aktoriparia.

Liiton 60-vuotisillallinen oli Hanasaaressa 6.10.2017. Illalliselle osallistui 81 henkilöä. Lauantain juhlaseminaariin osallistui 174 henkilöä. SUKOL valitsi 60-vuotisseminaarissa neljä uutta kunniajäsentä: Kirsi Santaholma, Kalevi Pohjala, Alexander Stubb ja Rosa Liksom.

SUKOL järjesti jäsenilleen omaelämäkertakilpailun, jonka tuloksista tehtiin esitys 60-vuotisjuhlaan Hanasaareen. Esityksen koosti ja esitti Marja Hakola.

1.1 SUKOLin jäsenyhdistykset

Liiton jäsenistö koostui rekisteröidyistä kieltenopettajayhdistyksistä, jotka ovat joko alueellisia tai valtakunnallisia.

Alueelliset yhdistykset – Jäsenmäärä (muutos edellisestä vuodesta)

Espoon-Kauniaisten kieltenopettajat ry 279 (-3)
Etelä-Kymenlaakson kieltenopettajat ry 61 (-2)
Etelä-Pohjanmaan kieltenopettajat ry 185 (-10)
Helsingin kieltenopettajat ry 608 (-23)
Hämeenlinnan seudun kieltenopettajat ry 96 (-4)
Imatran seudun kieltenopettajat ry 30 (-1)
Itä-Uudenmaan kieltenopettajat ry 49 (-6)
Jokilaaksojen kieltenopettajat ry 70 (-2)
Kainuun kieltenopettajat ry 43 (-3)
Keski-Pohjanmaan kieltenopettajat ry 46 (+1)
Keski-Suomen kieltenopettajat ry 197 (-28)
Keski-Uudenmaan kieltenopettajat ry 160 (-7)
Kouvolan seudun kieltenopettajat ry 69 (+2)
Lahden seudun kieltenopettajat ry 139 (-4)
Lapin kieltenopettajat ry 101 (-4)
Lappeenrannan seudun kieltenopettajat ry 75 (-7)
Länsi-Pohjan kieltenopettajat ry 32 (-6)
Länsi-Uudenmaan kieltenopettajat ry 60 (-4)
Mikkelin seudun kieltenopettajat ry 76 (-3)
Oulun seudun kieltenopettajat ry 241 (-8)
Pirkanmaan kieltenopettajat ry 503 (-16)
Pohjois-Karjalan kieltenopettajat ry 150 (-5)
Pohjois-Savon kieltenopettajat ry 175 (-3)
Satakunnan kieltenopettajat ry 142 (-6)
Savonlinnan seudun kieltenopettajat ry 35 (-5)
Södra Finlands svenska språklärare rf 171 (-14)
Turun seudun kieltenopettajat ry 359 (0)
Vantaan kieltenopettajat ry 94 (-5)

Österbottens Svenska Språklärarförening rf 88 (-7)

Valtakunnalliset yhdistykset – Jäsenmäärä (muutos edellisestä vuodesta) 

Finsklärarföreningen rf 91 (-6)
Suomen englanninopettajat ry 2104 (-102)
Suomen espanjanopettajat ry 183 (-7)
Suomen italianopettajien yhdistys ry 82 (+2)
Suomen ranskanopettajain yhdistys ry 610 (-28)
Suomen ruotsinopettajat ry 1573 (-74)
Suomen Saksanopettajat ry 933 (-43)
Suomen venäjänopettajat ry 256 (-20)

Jäsenyhdistysten lukumäärä oli vuoden lopussa 37.

2. Edunvalvonta

Kieltenopettajien varsinainen edunvalvonta tapahtuu Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kautta. SUKOL on ollut tiiviissä yhteistyössä OAJ:n kanssa. Pedagogisten Opettajajärjestöjen Edustajiston toimikunnassa kieltenopettajia edustivat Päivi Koski, varalla Kari Jukarainen, ja Perttu Ståhlberg, varalla Tytti Tenhunen. POEn kevätseminaariin Helsingissä 31.3.–1.4.2017 osallistuivat hallituksesta Päivi Koski toimikunnan edustajana ja Satu Pessi Suomen ruotsinopettajat ry:n edustajana. POEn syysseminaariin 20.–21.10.2017 osallistuivat Satu Pessi Suomen ruotsinopettajat ry:n edustajana ja Päivi Koski toimikunnan edustajana. 

Aineopettajaliitto AOLissa SUKOLia edustivat vuonna 2017 Kari Jukarainen, varalla Päivi Liitti-Saarela, Tuija Särkkä-Wirth, varalla Sanna Karppanen, ja Carina Eklund, varalla Irmeli Kaustio. AOLin syysseminaari ja vuosikokous järjestettiin 11.11.2017 Riihimäellä. Syysseminaarin aiheena oli ”Tulevaisuus haastaa opettajan!”. Vuosikokouksessa SUKOLia edustivat Päivi Koski, Heidi Muumäki ja Kristiina Laaksonen.

SUKOLin laatima Kieltenopetuksen nykytila tilastojen (2010–2015) valossa vuosiluokat 1–6 päivitettiin vuonna 2017. Liiton koostamia tilastotietoja käytetään hyväksi tiedottamisessa ja tapaamisissa. Liitto hyödynsi myös tekemiään kyselyjä edistäessään kieltenopettajien etuja.

SUKOL teki keväällä 2017 lukion saksan ja ranskan opettajille sähköisten yo-kokeiden korjaamisesta kyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää kokeiden korjaamiseen käytettyä työaikaa. Käytetyn työajan kirjasi 31 opettajaa. Kyselyn tärkeimpiä löydöksiä oli, että kolmannes vastaajista ei ollut saanut riittävää ohjausta sähköisen yo-kokeen korjaamiseen työnantajaltaan. Sähköisen yo-kokeen korjaamiseen meni keskimäärin 33 minuuttia / kokelas. Tulokset julkaistiin SUKOLin blogissa, ja ne esiteltiin YTL:n edustajille toukokuun tapaamisessa. 

SUKOL toi edelleen esille vuonna 2016 tekemänsä ammatillisen 2. asteen kyselyn vastauksista nousseita epäkohtia: lähiopetustuntimäärien väheneminen, ryhmäkokojen suurentuminen, opetuksen integroiminen ammatilliseen opetukseen ja tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrän lisääntyminen. 

Huoli kieltenopettajien työtilanteesta kävi ilmi myös liiton marraskuussa 2017 tekemästä kyselystä yläkoulun B1-ruotsin ja A1-kielten opettajille. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten 2016 käyttöön otettu perusopetuksen uusi opetussuunnitelma on vaikuttanut kielivalintoihin ja kieltenopettajien työllisyyteen. Kyselyyn vastasi 545 opettajaa. Vastaajista 19 % kertoi, että tuntimäärä on vähentynyt uuden tuntijaon käyttöönoton myötä. 7 % opettaa uuden tuntijaon myötä muita kuin kieliaineita. Heistä 65 prosentilla ei ole pätevyyttä näiden aineiden opettamiseen. Vastaajista 27 % kertoi, että A1-englannin tunteja on siirretty luokanopettajien opetettavaksi. Saman verran vastaajista sanoi, että A2-kielen valinnat ovat vähentyneet B1-kielen varhentamisen myötä. Kyselyn tuloksista tiedotetaan vuoden 2018 alussa ePressi-tiedotteella. Lisäksi kyselystä tulee artikkeli Tempukseen, ja siitä viestitään yhteistyökumppaneille.

3. Koulutuspolitiikka

SUKOL teki aktiivista kielikoulutuspolitiikkaa kannanotoillaan ja lausunnoillaan, pitämällä puheenvuoroja sekä tapaamalla yhteistyökumppaneita ja muita kielikoulutuksen asiantuntijoita. Liitto piti esillä monipuolisen kielitarjonnan säilyttämisen ja järjestämisen merkitystä. Vieraita kieliä tulee olla mahdollisuus opiskella monipuolisesti ja tasa-arvoisesti eri puolilla Suomea.

SUKOL vaikutti aktiivisesti opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamaan, Suomen nykyisen kielivarannon tilaan ja tasoon liittyvään selvitystyöhön. Selvityshenkilö professori Riitta Pyykkö kuuli liittoa maaliskuussa 2017, ja Kari Jukarainen kuului selvitystyön ohjausryhmään. Lisäksi Sanna Karppanen piti alustuksen yleissivistävän kieltenopetuksen tilasta Kielivaranto-selvityksen ohjausryhmän kokouksessa opetus- ja kulttuuriministeriössä toukokuussa. Alustuksessa esiteltiin kieltenopiskelun nykytilaa tilastojen valossa ja tuotiin esille liiton tavoitteet kieltenopetuksen monipuolistamiseksi. Professori Pyykkö esitteli selvityksen sisältöä marraskuun liittokokouksessa ja kuunteli liittokokousedustajien viestiä.

SUKOL seurasi tarkasti kielivalikoiman laajentamiseen tarkoitetun alueellisen kokeilun toteutumista. Liitto laati kokeilusta tiedotteen ja lakiehdotuksesta kaksi lausuntoa. Sanna Karppanen osallistui Sininen tulevaisuus -puolueen tästä aiheesta järjestämään keskustelutilaisuuteen. Liitto ei kannattanut kokeilua. 

SUKOL korosti vuoden aikana useissa eri yhteyksissä koulutetun kieltenopettajan merkitystä erityisesti perusopetuksen alaluokkien kieltenopetuksessa, sillä jäsenistön huoli kieltenopetuksen siirtymisestä uuden tuntijaon myötä luokanopettajille nousee jatkuvasti esille. 

SUKOL teki eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun, joka koski A1-kielen opetuksen järjestämistä siirtymäaikana. Liiton mukaan Opetushallituksen ohjeistus on mahdollistanut sen, että tuntijakoasetus ei ole toteutunut ja valtakunnallinen koulutuksellinen yhdenvertaisuus on vaarantunut, koska opetuksen järjestäjät ovat tulkinneet ohjetta hyvin eri tavoin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole puuttunut puutteelliseen ohjeistukseen. Oikeusasiamies ei nähnyt aihetta tarkempaan tutkimukseen. 

Liitto kysyi myös Helsingin kaupungilta, miksi kaupunki on päätynyt siihen, että se ei järjestä perusopetuksen aikana 16 vuosiviikkotuntia A1-kielen opetusta kaikille. Liitto pyysi selvennystä siihen, minkälaisin pedagogisin ratkaisuin kaupunki järjestää puuttuvan vuosiviikkotunnin opetuksen. Kysymys on noussut esille useissa liiton piiriyhdistyksissä, ja siksi Helsingin tapaus nostettiin esimerkiksi. Helsingin kaupungin Kasvatus- ja koulutuslautakunta totesi vastauksessaan, että Helsingissä, kuten monessa muussa kunnissa, on asiaa tulkittu siten, että A-kielessä ei tarvita siirtymäajan tuntijakoa vaan opetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa pedagogisin järjestelyin. Helsingissä kaikki peruskoulun oppilaat saavat opetusta yhteensä vähintään tuntijakoasetuksen minimimäärän eli 222 vuosiviikkotuntia (vvh). Lautakunta totesi nykyisen tuntijaon olevan kokonaisuudessa toimivampi, eikä nykyistä tuntijakoa lautakunnan näkemyksen mukaan ole tarpeen muuttaa nykyisten 7.-luokkalaisten osalta.

SUKOL toi myös voimakkaasti esille, että yliopistojen todistusvalintaan kehitetyssä pisteytystyökalussa kielten opiskelun ja monipuolisen kielitaidon merkitys on vähäinen. Liitto oli erittäin huolissaan siitä, että ehdotettu pisteytystyökalu heikentää entisestään opiskelijoiden mahdollisuuksia ja motivaatiota opiskella vieraita kieliä toisella asteella. Liiton pitkäaikaisena tavoitteena on, että kieliopinnoista saadaan lisäpisteitä korkeakouluihin pyrittäessä. 

Liitto suhtautui erittäin myönteisesti suullisen kielitaidon arvioinnin sisältymiseen ylioppilaskokeeseen. Liitto kuitenkin painotti useissa yhteyksissä, että suullisen kielitaidon testaaminen ei saa tapahtua vain digitaalisesti tietokoneen välityksellä. 

SUKOL oli erittäin huolissaan ammatillisen toiseen asteen reformin vaikutuksesta opiskelijoiden kieliopintoihin. Liitto toi esille, että kieltenopetuksen tulee säilyä kieltenopettajilla eikä sitä saa siirtää ammattiaineiden opettajien hoidettavaksi. 

3.1 Koulutuspoliittinen yhteistyö

Liitto jatkoi aktiivista vaikuttamista ja yhteistyötä muun muassa eduskunnan, opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, Ylioppilastutkintolautakunnan, Kesälukioseuran, Suomen lukiolaisten liiton ja eri pedagogisten järjestöjen kanssa. 

Puheenjohtaja Karppanen ja toiminnanjohtaja Saarinen tapasivat Opetushallituksen kieliasiantuntijoista muodostuvan KIPPO-ryhmän kaksi kertaa vuoden aikana. Tapaamisissa keskusteltiin ajankohtaisista kieltenopetukseen liittyvistä asioista.

Perinteinen Ylioppilastutkintolautakunnan ja kieliyhdistysten edustajien tapaaminen järjestettiin 19.5.2017. Tapaamisessa käsiteltiin kokeiden vaikeusastetta ja niiden huolellista laadintaa. SUKOL on huolissaan kokeissa olevista virheistä. Valiokunnan jäsenille esiteltiin SUKOLin kyselyssä tulleet parannusehdotukset sähköisiin kokeisiin. Tapaamisessa keskusteltiin myös Abitin kehittämistarpeista. Kieliyhdistykset kävivät läpi palautteen kevään kokeista. SUKOLia edustivat varapuheenjohtaja Eklund ja toimitussihteeri Halme.

Puheenjohtaja Karppanen edusti liittoa Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen koordinoimassa Kielikoulutuspolitiikan verkoston ohjausryhmässä. 

Puheenjohtaja Karppanen edusti liittoa DigiTala-hankkeen ohjausryhmässä.

Kari Jukarainen edusti kieliyhdistyksiä Aineopettajaliiton kautta valittuna Ylioppilastutkintolautakunnan lukioyhteistyöryhmän kokouksessa. Yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana yhden kerran, ja sen toimikaudeksi on määritelty Ylioppilastutkintolautakunnan toimikausi. 

Kari Jukarainen edusti liittoa opetus- ja kulttuuriministeriön Suomen kielivaranto -selvityksen ohjausryhmässä.

Olli Eloranta edusti liittoa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen KARVIn Ruotsin kielen opettajakoulutuksen arviointihankkeessa 3/2015–4/2017. 

Kesälukioseuran hallituksessa liittoa edusti Kari Jukarainen. SUKOLin edustajana Kesälukioseuran vuosikokouksessa oli Carina Eklund.

Liitto on muistanut muita pedagogisia järjestöjä sekä yhteistyökumppaneitaan niiden merkkipäivinä.

3.2 Tapaamiset ja liiton edustaminen eri tilaisuuksissa

17.1.2017 kieliyhdistysten pj-/sihteeritapaaminen.

3.–4.2.2017 SUKOL osallistui Oulun OPI-päiville.

8.2.2017 Svenska nu -verkosto 10 vuotta Helsingissä. Sari Saarinen osallistui tilaisuuteen. 

8.2.2017 Ammatillisen 2. asteen kyselyn tuloksia esiteltiin Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa. SUKOLia edusti Leena Hämäläinen.

9.2.2017 Sanna Karppanen oli MTV3:n aamuohjelmassa.

9.2.2017 Hallituksen jäsenet Jaakko Laaksonen ja Satu Pessi tapasivat Tampereen yliopiston opiskelijoita .

14.2.2017 Anna Halme osallistui LumA-tiedekasvatuskeskuksen avajaisiin Helsingin yliopistolla.

18.2.2017 SUKOLin ensimmäinen työnhakukoulutus pidettiin Helsingissä.

1.3.2017 Kieliyhdistysten pj-/sihteeritapaaminen.

2.3.2017 Sanna Karppanen ja Sari Saarinen tapasivat Opetushallituksen kieliasiantuntijoista muodostuvan KIPPO-ryhmän edustajat.

11.3.2017 Sanna Karppanen esitteli liiton toimintaa Otavan oppimateriaalitilaisuudessa.

14.3.2017 Sanna Karppanen edusti liittoa Helsingin kaupungin valtuutettujen Mari Holopaisen ja Sanna Vesikansan järjestämässä avoimessa keskustelutilaisuudessa aiheesta ”miten varhennettu kieltenopetus kannattaisi toteuttaa Helsingissä”.

17.3.2017 Kirsi Aaltonen-Kiianmies esitteli SUKOLin toimintaa Tampereella Germanistipäivillä, jotka kokosivat saksanopiskelijoita kaikista Suomen yliopistoista verkostoitumaan ja keskustelemaan ajankohtaisista aiheista.

23.3.2017 Sanna Karppanen, Leena Hämäläinen, Kari Jukarainen ja Sari Saarinen tapasivat kielivarantoa selvittävän vararehtori Riitta Pyykön SUKOLissa.

24.3.2017 Sanna Karppanen piti avauspuheenvuoron Zodiakin Talk-seminaarissa.

25.3.2017 Sari Saarinen edusti liittoa Espoon–Kauniaisten kieltenopettajat ry:n 50-vuotisjuhlassa.

3.4.2017 Sanna Karppanen edusti liittoa Aineopettajaliiton ja OAJ:n puheenjohtaja Luukkaisen tapaamisessa.

3.4.2017 Carina Eklund edusti liittoa Kesälukioseuran vuosikokouksessa.

6.4.2017 Sanna Karppanen osallistui Kielikoulutuspolitiikan 

verkoston tapaamiseen sekä valtakunnalliseen Kieliparlamenttiin opetus- ja kulttuuriministeriössä Helsingissä. Kieliparlamentti järjestettiin teemasta ”Yksilön, koulutuksen ja yhteiskunnan monikielisyys”. Sanna Karppanen piti siellä puheenvuoron kielikoulutuksen tilasta yleissivistävässä koulutuksessa.

25.4.2017 Pasi Hartikainen kertoi Joensuun yliopiston kieltenopiskelijoille SUKOLin toiminnasta.

25.4.2017 Sanna Karppanen kertoi Turun yliopiston kieltenopiskelijoille SUKOLin toiminnasta ja tapasi Turun piiriyhdistyksen jäseniä.

26.4.2017 Sanna Karppanen kertoi Helsingin yliopiston kieltenopiskelijoille SUKOLin toiminnasta Viikin normaalikoulussa.

4.5.2017 Sanna Karppanen, Carina Eklund ja Sari Saarinen osallistuivat Turussa pidettyyn Eduhack-tapahtumaan.

9.5.2017 Sanna Karppanen piti alustuksen yleissivistävän kieltenopetuksen tilasta Kielivaranto-selvityksen ohjausryhmän kokouksessa opetus- ja kulttuuriministeriössä. 

19.5.2017 SUKOLin ja kieliyhdistysten edustajat tapasivat YTL:n kielivaliokunnan jäseniä.

31.5.2017 Sanna Karppanen piti puheenvuoron KARVIn Kuka opettaa ruotsia? -raportin julkistamistilaisuudessa. 

24.8.2017 Anna Halme edusti liittoa OKKA-säätiön 20-vuotisjuhlassa.

24.8.2017 Sanna Karppanen edusti SUKOLia opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä Kielivaranto-selvityksen seminaarissa.

24.8.2017 Sanna Karppanen ja Sari Saarinen tapasivat AMKEn asiantuntijan Satu Ågrenin ja keskustelivat ammatillisen 2. asteen kyselystä.

29.8.2017 Sari Saarinen tapasi Nina Lahtisen ja Jaakko Salon OAJ:stä. 

9.9.2017 Sanna Karppanen piti videotervehdyksen Pirkanmaan kieltenopettajien syyskoulutuspäivänä.

13.9.2017 kieliyhdistysten pj-/sihteeritapaaminen. 

20.9.2017 Sanna Karppanen tapasi Hämeenlinnan seudun kieltenopettajia. 

21.9.2017 Sanna Karppanen oli Ylen aamu-tv:ssä. 

28.9.2017 Sanna Karppanen osallistui Kielikoulutuspolitiikan verkoston ohjausryhmän kokoukseen. 

30.9.2017 Sanna Karppanen ja Hanna Laitvirta osallistuivat saksanopettajien koulutuspäivään Helsingissä.

31.10.2017 Anna Halme osallistui Espoon–Kauniaisten kieltenopettajien arviointikoulutukseen.

11.11.2017 Päivi Koski, Heidi Muumäki ja Kristiina Laaksonen osallistuivat Aineopettajaliiton syysseminaariin ja vuosikokoukseen Riihimäellä.

29.11.2017 Sanna Karppanen piti puheenvuoron Sininen tulevaisuus -puolueen Monikielisyys Suomessa -keskustelutilaisuudessa.

1.12.2017 Sanna Karppanen ja Sari Saarinen tapasivat Opetushallituksen kieliasiantuntijoista muodostuvan KIPPO-ryhmän edustajat.

12.12.2017 kieliyhdistysten pj-/sihteeritapaaminen. 

13.12.2017 Carina Eklund, Sari Saarinen ja Anna Halme osallistuivat Kielivaranto-selvityksen julkistamiseen Helsingissä.

13.–14.12.2017 Sanna Karppanen edusti Suomea ja SUKOLia ECML:n Teacher education for linguistic diversity -tilaisuudessa Grazissa.

3.3 Lausunnot ja kannanotot

Liitto antoi vuonna 2017 seuraavat lausunnot ja kannanotot:

24.1.2017 Ruotsin kielikokeilulla vaikutuksia jatko-opintoihin hakeutumiseen

SUKOL ry:n mukaan valmisteilla oleva, ruotsin opiskelun korvaava kielikokeilu ei saa missään tapauksessa vaarantaa oppilaan jatko-opintokelpoisuutta.

28.2.2017 Kieli- ja kulttuuritaidot – välttämättömät taidot 

SUKOLin kuntavaalitavoitteet.

3.4.2017 Saavatko oppilaat opetusta?

SUKOL on erittäin huolissaan siitä, että kaikissa Suomen kouluissa ei toteudu oppilaan oikeus saada perusopetuksen tuntijaon mukainen vähimmäismäärä A1-kielen opetusta. Oppilaita ei kohdella yhdenvertaisesti, koska opetuksen järjestäjät eivät huolehdi velvoitteistaan.

24.4.2017 Suullista kielitaitoa ei tule testata vain tietokoneavusteisesti

SUKOL painottaa, että suullisen kielitaidon testaaminen ei saa tapahtua vain digitaalisesti tietokoneen välityksellä. Liitto toteaa, että kulttuuri- ja vuorovaikutustaitojen arviointi vaatii aitoa kohtaamista, sillä viestinnästä vain murto-osa on sanoja. Lisäksi kielitaitoisten suomalaisnuorten osaaminen on niin korkeatasoista ja he osaavat ilmaista itseään niin monipuolisesti, että automaattinen arviointi on erittäin ongelmallista.

28.4.2017 Kielikokeilussa monta avointa kysymystä

SUKOL ry:n mukaan hallituksen päätös aloittaa toisen kotimaisen kielen opiskeluun liittyvä kokeilu vaatii malttia ja tarkkoja ohjeita.

1.6.2017 Lausunto toisen kotimaisen kielen kokeilusta

SUKOL ry:n mukaan esitys ei tule monipuolistamaan kielivalintoja. Esityksen mukainen valinnaisuuden malli tulee vähentämään kielenopetusta, ja siksi SUKOL ei voi kannattaa sitä.

7.9.2017 Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle koskien A1-kielen opetuksen järjestämistä siirtymäaikana

Opetushallituksen ohjeistus on mahdollistanut sen, että tuntijakoasetus ei ole toteutunut ja valtakunnallinen koulutuksellinen yhdenvertaisuus on vaarantunut. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole puuttunut puutteelliseen ohjeistukseen.

13.9.2017 Helsingin kaupungin Kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnalle

SUKOL kysyy, miksi Helsingin kaupunki on päätynyt siihen, että kaupunki ei järjestä perusopetuksen aikana 16 vuosiviikkotuntia A1-kielen opetusta kaikille. Miksi yksi vuosiviikkotunti (38 tuntia) korvataan pedagogisilla ratkaisuilla? Millaisia nämä pedagogiset ratkaisut ovat olleet, ja miten niistä on tiedotettu kouluille, opettajille ja oppilaiden vanhemmille? Miten ratkaisujen toteutusta on seurattu?

4.10.2017 Lausunto ammatillisten perustutkintojen yhteisten tutkinnon osien perusteluonnoksesta 

SUKOL on erittäin huolissaan ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden kielitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Esitämme, että perusteita muokattaisiin, jotta kaikille taataan mahdollisuus saavuttaa työelämässä tarvittava kielitaito. Kyseessä on SUKOLin ja SRO:n yhteinen lausunto.

6.11.2017 Asiantuntijalausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle

SUKOL ei usko tämän toisen kotimaisen kielen kokeilun lisäävän kieltenopiskelua tai laajentavan opiskeltavien kielten tarjontaa. Kielivalikoiman laajentamiseen tähtäävän kokeilun keskiössä tulee olla kieltenopiskelun ja kieli- ja kulttuuritaitojen osaamisen monipuolistuminen eikä toisen kotimaisen kielen opiskelun ja osaamisen vähentäminen.

19.11.2017 Ylioppilastutkinnon pisteytystyökalu on uhka kieliopinnoille

Suomen kieltenopettajien liitto näkee, että yliopistojen todistusvalintaan kehitetyssä pisteytystyökalussa kielten opiskelun ja monipuolisen kielitaidon merkitys on vähäinen. Yksikään ehdotetuista pisteytysmalleista ei kannusta useiden vieraiden kielten pitkäjänteistä työtä vaativiin opintoihin, sillä äidinkielen ja matematiikan lisäksi luonnontieteet ja muut reaaliaineet, joiden pakollisia kursseja on kieliä vähemmän, painottuvat niissä enemmän. SUKOL on erittäin huolissaan siitä, että ehdotettu pisteytystyökalu heikentää entisestään opiskelijoiden mahdollisuuksia ja motivaatiota opiskella vieraita kieliä.

Liitto julkaisi seuraavat ePressi-tiedotteet:

17.1.2017 Uusi puheenjohtaja: tasa-arvoa kieltenopiskeluun

24.1.2017 Ruotsin kielikokeilulla vaikutuksia jatko-opintoihin hakeutumiseen

26.1.2017 Lisää kieliä kouluihin

2.2.2017 Mitä kieliä koulussa tulisi opettaa?

13.2.2017 Sähköisen yo-kokeen kehittäminen vaatii resursseja

3.4.2017 Saavatko oppilaat opetusta?

6.4.2017 Kieltenopettajat kokoontuvat Tampereella

24.4.2017 Suullista kielitaitoa ei tule testata vain tietokoneavusteisesti

26.4.2017 Oppilaiden oikeudet vaarassa

28.4.2017 Kielikokeessa monta avointa kysymystä

26.9.2017 SUKOL pyytää oikeusasiamiestä puuttumaan kieltenopetukseen

4.10.2017 Ammatillisen reformi lopettaa kielten opiskelun 

7.10.2017 SUKOL palkitsee

4. Tunnustukset

SUKOL myönsi Vuoden kieliteko 2017 -palkinnon Hyvinkään kaupungin kieltenopetuksen verkostolle. Hyvinkään malli osoittaa, että kaikki on mahdollista, kun ryhdytään töihin joustavasti ja ennakkoluulottomasti. Kaupungissa tuetaan kaikkien kielten opiskelua. Lapsia ja huoltajia kannustetaan tekemään monipuolisia kielivalintoja, ja kieliryhmien toteutuminen taataan oppilaitosten yhteistyöllä. Kaupungin kieliohjelma on poikkeuksellisen laaja koko Suomen mittakaavassa. Tulokset antavat erinomaisen esimerkin muille koulutuksen järjestäjille.

Palkintoa on jaettu vuodesta 2001. Palkinnon arvo on 2 000 euroa, jonka lahjoittaa Otavan Kirjasäätiö. 

Vuoden 2017 kieltenopettajaksi SUKOL valitsi Parolan yhteiskoulun ja lukion ruotsin ja saksan lehtorin Heini Syyrilän. Syyrilä on kehittänyt pitkäjänteisesti menetelmiä, joilla tietotekniikka tulee kieltenopetuksen luontevaksi osaksi. Hän on ollut edelläkävijä sähköisten kokeiden kehittämisessä. Hän jakaa avoimesti vinkkejä kollegoilleen ja kouluttaa kieltenopettajia opetuksen sähköistämisessä ja toiminnallisten menetelmien käytössä.

SUKOL on valinnut vuoden kieltenopettajan 1990-luvulta asti. Palkinnon arvo on 1 000 euroa, ja sen lahjoittaa Sanoma Pro.

5. Koulutus

27.–28.1. SUKOL osallistui Educa 2017 -tapahtumaan pedagogisten opettajajärjestöjen Opettajan olohuoneessa sijainneella näyttelyosastolla. SUKOLin puhujana tilaisuudessa oli kirjailija Salla Simukka, jonka puheenvuoron otsikkona oli ”Näin Lumikki lähti maailmalle”. Educaan osallistui kaikkiaan 16 550 kävijää. 

Vapaan sivistystyön koulutuspäivä oli 7.4. ja SUKOLin kevätkoulutuspäivä 8.4. Molemmat koulutuspäivät pidettiin Tampereella. Koulutuspäiville osallistui yhteensä 205 henkilöä. Koulutuspäivien pääpuhujina olivat Aleksi Litovaara, Katri Saarikivi ja Kari Moilanen. 

SUKOLin 60-vuotisjuhlaseminaari pidettiin 6.–7.10. Hanasaaressa Espoossa. Koulutuspäiville osallistui 174 henkilöä. Seminaari alkoi perjantaina iltajuhlalla. Varsinainen koulutuspäivä oli lauantai. Pääpuhujina olivat Peppi Taalas, Elina Hirvonen ja Mark Levengood. Professori Peppi Taalas puhui kieltenopetuksen tulevaisuudesta. Elokuvaohjaaja Elina Hirvosen aiheena oli kieli siltana ihmisten välillä. Toimittaja Mark Levengood kertoi kokemuksistaan kieli- ja kulttuurieroista. Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen toi opetus- ja kulttuuriministeriön tervehdyksen.

SUKOL järjesti kuusi Abitti-koulutusta seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Oulu, Joensuu, Turku ja Seinäjoki. Koulutukset piti Jaakko Laaksonen, ja ne olivat erittäin suosittuja.

6. Viestintä

Jäsenlehti Tempus ilmestyi kuusi kertaa. Tempuksen numero 4/2017 oli juhlanumero. Numerossa oli historiakatsaus ja kansanedustajien Pekka Haaviston ja Sari Sarkomaan tervehdykset. 

Jäsenyhdistyksille tiedotettiin jäsensivuston ja sähköpostin välityksellä sekä puheenjohtaja- ja sihteeritapaamisissa. Liiton muita viestintäkanavia olivat Facebook ja Twitter. 

SUKOL otti käyttöön Koodiviidakon ePressi-työkalun kolmen kuukauden ajalle. Tiedotteita julkaistiin yhteensä 13 kpl. 

60-vuotisjuhlan kunniaksi liitto teki Kielet ammatissa -julisteen. Taloudellinen tiedotustoimisto TAT tuki julisteen painatusta. 

Jäsensivuston keskustelupalstaa käytettiin ahkerasti vuoden 2017 aikana. Palsta tarjoaa jäsenille mahdollisuuden keskustella kollegoiden kanssa ajankohtaisista asioista reaaliaikaisesti ja esittää kysymyksiä, toiveita ja kehittämismahdollisuuksia liitolle. Jäsensivustolla julkaistiin myös aineistoa piiri- ja kieliyhdistysten toiminnan tueksi.

Liitto lähetti kieltenopiskelua ja jäsenhankintaa tukevaa materiaalia seuraaviin tapahtumiin: 26.1. Valinnaisainemessut, Seinäjoen yhteiskoulu, 9.2. Opetusharjoittelijoiden tapaaminen, Tampereen yliopiston normaalikoulu, 9.2. Lahden seudun kieltenopettajien kielten ilta, 20.2. Opetusharjoittelijoiden tapaaminen, Vasa övningsskolas gymnasium, 23.3. Opetusharjoittelijoiden tapaaminen, Åbo Akademi, 26.9. Euroopan kielipäivä, Kulosaaren yhteiskoulu, 26.9. Euroopan kielipäivä, Turun normaalikoulu, 26.9. Euroopan kielipäivä, Oulun yliopisto.

Kieltenopiskelun tilasta uutisoitiin vuoden aikana runsaasti useissa eri tiedotusvälineissä. Erityisesti keskusteltiin toisen kotimaisen kielen opiskelusta ja opettamisesta sekä kielten ylioppilaskokeisiin osallistuvien määrän laskusta.

7. Materiaalipalvelu

Materiaalipalveluja hoiti Sukol-Palvelu Oy, joka tuotti kevääksi 2017 peruskoulun yhdeksännen luokan valtakunnalliset kokeet englantiin, ruotsiin, ranskaan ja saksaan. Palautteen yhteydessä kerättiin kokeiden pisteet ja laadittiin valtakunnalliset tulosjakaumat. 

Sukol-Palvelu Oy:n hallituksessa olivat jäseninä Minna Närvä ja Sirpa Saletta. Puheenjohtajana toimi Outi Vilkuna. Liittoa edusti yhtiökokouksessa Sanna Karppanen. 

Pro lingua -mitaleja myytiin edelleen. 

Liitto markkinoi Tempuksen ja WWW-sivuston avulla ja koulutustapahtumissa Kieliä? – Kyllä kiitos! -tuotteita. 

8. Kansainvälinen toiminta 

SUKOL kuuluu kansainväliseen kieltenopettajien kattojärjestöön (FIPLV) ja sen alajärjestöön Nordic-Baltic Regioniin (NBR). NBR:n rahastonhoitajana toimi Kari Jukarainen. Suomalaista kieltenopetusta ja suomalaisia kieltenopettajia arvostetaan kansainvälisesti. Kattava sukolilaisten verkosto ja liiton järjestämät monet toiminnot ovat herättäneet laajalti kiinnostusta Euroopan komission piirissä. Euroopan neuvoston Grazissa Itävallassa sijaitseva Euroopan nykykielten keskus koordinoi monia kieltenopetuksen kehittämishankkeita, joiden valmisteluun osallistuu myös useita suomalaisia kieltenopettajia. 

Puheenjohtaja Karppanen edusti Suomea ja SUKOLia ECML:n Teacher education for linguistic diversity -tilaisuudessa 13.–14.12.2017 Grazissa. Karppanen piti tilaisuudessa alustuksen, jonka aiheena oli ”Plurilingualism in the new curriculum: what does this mean for teacher education?”.

9. Hallinto
9.1 Liittokokoukset

Kevätliittokokous pidettiin lauantaina 22.4. Pasilan Pöytä -ravintolan tiloissa Itä-Pasilassa. Kokous päätti sääntömääräisistä asioista (toimintakertomus 2016, tuloslaskelma ja tase 2016). 

Syysliittokokous pidettiin lauantaina 18.11. Pasilan Pöytä -ravintolan tiloissa Itä-Pasilassa. Kokous käsitteli tavoiteohjelman vuosille 2018–2020, toimintasuunnitelman vuodelle 2018 ja talousarvion vuodelle 2018. Liittokokous valitsi liitolle uuden hallituksen kaudelle 2018–2020. 

9.2 Hallitus

Toimintavuoden aikana hallitus kokoontui kuusi kertaa ja osallistui sähköpostineuvotteluihin useaan otteeseen. Hallituksen ja työvaliokunnan esityslistat ja pöytäkirjat olivat hallituksen jäsenten ja varajäsenten saatavilla sähköisessä muodossa jäsensivustolla.

Hallituksen jäsenet (ja varajäsenet) kaudella 2015–2017:

  • Sanna Karppanen, puheenjohtaja (2016–2019) ra; pk 3–9
  • Annukka Kurvinen en, ru; lu (Maritta Riekki en, sa, ra; pk 1–9)
  • Carina Eklund fi; lu (Annika Svahn-Niemi en, ru, fi; vap)
  • Heidi Östring sa, en; pk 7–9, lu (Satu Ruutinen sa, en; pk 7–9)
  • Irmeli Kaustio en, (ra); pk 7–9, lu, IB (Sirpa Saletta en; lu, aik.lu)
  • Jaakko Laaksonen ra, en; lu, vap (Anu Salovaara ru, sa; pk 7–9)
  • Outi Vilkuna ra; pk 7–9, lu (Eija Venäläinen en; lu)
  • Pasi Hartikainen en; pk 1–9 (Elfi Turpeinen en; pk 1–6)
  • Päivi Koski en, ru, ve; amm (Julie Silk en, ra; amk)
  • Satu Pessi ru, es; lu (Tiina Halonen ru, sa; amm)
  • Tytti Tenhunen ra, en, sa; pk 7–9, lu
9.3 Työvaliokunta ja muut työryhmät

Työvaliokunta: Sanna Karppanen (pj.), Päivi Koski, Satu Pessi ja Outi Vilkuna. Työvaliokunta kokoontui seitsemän kertaa.

Koulutustyöryhmä: Irmeli Kaustio (pj.), Jaakko Laaksonen, Pasi Hartikainen, Annukka Kurvinen ja Heidi Östring. Koulutustyöryhmän kokouksia oli 5. Osa kokouksista pidettiin etäkokouksina. 

Jäsenhankintatyöryhmä: Pasi Hartikainen (pj.) ja Carina Eklund.

Toimitusneuvosto: Johanna Valokari-Pihlasto (pj.), Therese Almén, Minna Intke Hernández, Perttu Järvenpää, Katja Kokkarinen, Anitta Liinamaa, Elina Rusi, Anne Karjalainen, Taija Salminen ja Elina Rögård. Toimitusneuvosto kokoontui viisi kertaa.

9.4 Toimisto

Liiton toimisto sijaitsee Itä-Pasilassa Helsingissä (Ratamestarinkatu 11). Liiton palveluksessa olivat toiminnanjohtaja Sari Saarinen, jäsensihteeri Tiina Eräheimo Caballero ja tiedotus- ja toimitussihteeri Anna Halme. Sukol-Palvelun projektisihteerinä ja SUKOLin koulutussihteerinä toimi 19.1.2017 saakka Olli Eloranta. Anna-Maija Seppänen toimi määräaikaisena koulutussihteerinä 16.1.–30.6.2017. Hanna Laitvirta on toiminut tehtävässä 1.8.2017 alkaen.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje