SUKOL ry:n tavoiteohjelma 2018–2020 ja toimintasuunnitelma 2018

Hyväksytty liittokokouksessa 18.11.2017.

Tavoiteohjelma 2018–2020

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry on vahva asiantuntijajärjestö, jonka osaamista hyödynnetään valtakunnallisesti. Liitto jatkaa toimintaansa kieltenopetuksen asiantuntijana ja keskustelun avaajana ja tuo vaihtoehtoisia ratkaisuja koulutuspoliittiseen päätöksentekoon. Päätöksissä tulee ottaa huomioon, että laaja kielitaito on kaikille kuuluva työelämätaito.

Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa on otettu käyttöön uudet tavoitteet, tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet. Uusien perusteiden myötä kielikasvatus on osa oppilaitosten toimintakulttuuria, ja sitä pidetään koko koulun tehtävänä. Oppilaitosten monikielisyys nähdään voimavarana. SUKOL seuraa uuden tuntijaon vaikutusta kieltenopettajien työtilanteeseen sekä A- ja B2-kielten tarjonnan ja valintojen toteutumiseen. 

SUKOLin tavoitteena on, että kaikilla asteilla opiskellaan vieraita kieliä monipuolisesti ja että kieltenopetuksesta vastaavat koulutetut kieltenopettajat. Liitto tekee työtä kielivalintojen monipuolistamiseksi ja pyrkii vaikuttamaan opiskelijoiden asenteisiin pitkäjänteisen opiskelun tukemiseksi. SUKOL seuraa tarkasti korkeakoulujen suunniteltua pääsykoeuudistusta ja sen vaikutusta kieliopintoihin. 

SUKOL seuraa sähköisten kielikokeiden kehitystyötä ja osallistuu siihen keskustelunavauksilla. SUKOL jatkaa yhteistyötä Ylioppilastutkintolautakunnan kanssa kielikokeiden kehittämiseksi. SUKOL pitää tärkeänä, että ylioppilastutkinnon kielikokeisiin tullaan liittämään suullista kielitaitoa mittaava koe. Liitto seuraa aktiivisesti suullisen kokeen kehittämistä ja kerää kokemuksia uudentyyppisen yo-kokeen toimivuudesta kielitaidon arvioinnin välineenä.

Ammatillisella toisella asteella on otettu käyttöön uudet tutkinnon perusteet ja siirrytty osaamisperusteiseen arviointiin. SUKOL seuraa aktiivisesti muutosten vaikutuksia opetukseen ja opetuksen resursointia. Liitto painottaa, että ammatillisen koulutuksen kieltenopetuksen tulee vastata työ- ja elinkeinoelämän kasvaviin kielitaidon haasteisiin. 

Oppimateriaalin sähköistyminen asettaa uusia vaatimuksia opettajilta vaadittaville taidoille. SUKOL tähdentää, että eri oppilaitosmuotojen opettajien mahdollisuuksia digitaitojensa kehittämiseen on lisättävä. On myös huolehdittava siitä, että sähköisten oppimateriaalien käyttöönotto ei aiheuta opettajille kohtuutonta lisätyötä. SUKOL korostaa, että eri oppilaitoksissa tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet kontaktiopetukseen ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen kieltenopetuksessa. Digikoulutukseen käytetyt resurssit eivät saa olla pois opettajien kielitaitoa ja vieraan kielen didaktisia taitoja kehittävästä koulutuksesta. 

Ammatti- ja tiedekorkeakoulujen kieltenopetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle kansainvälistyvässä työelämässä tarvittava kieli- ja viestintätaito. SUKOL painottaa, että myöhemmät kieliopinnot perustuvat aiemmin hankittuun peruskielitaitoon.

SUKOL pitää esillä vapaan sivistystyön oppilaitosten ja opettajien merkitystä kielikouluttajina. Liitto seuraa säästötoimenpiteiden ja leikkausten vaikutuksia kansalais- ja työväenopistojen opetukseen ja opettajien palkkaukseen.

Liitto pitää positiivisena sitä, että kieltenopetus on mukana hallituksen opetukseen liittyvissä kärkihankkeissa. Liitto seuraa hallituksen kieltenopetukseen liittyvien hankkeiden edistymistä ja toteutusta (muun muassa varhentaminen, kieltenopetuksen alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamiseksi, pääsykoeuudistus).

SUKOL järjestää tavoiteohjelmakaudella monipuolista täydennyskoulutusta eri koulutusasteille eri puolilla Suomea. Tavoitteena on, että koulutuksiin osallistuu vuosittain noin 800 kieltenopettajaa.

Liiton vahvuutena on jäsenkunta, joka muodostuu kaikkien asteiden kieltenopettajista. Tavoitteena on saada jäsenmäärä kasvuun. Jäsentoimintaa vetreytetään jatkamalla uudenlaisia toimintamalleja, joista esimerkkinä on opiskelijajäsenille suunnattu työelämään valmentava mentorointiohjelma.

Liiton talous on vakaalla pohjalla, mutta taloutta rasittaa jäsenmaksu- ja ilmoitustuottojen väheneminen. Toimintakaudella jatketaan säästötoimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. 

Toimintasuunnitelma 2018

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n tarkoituksena on sääntöjen mukaisesti monipuolistaa ja kehittää kieltenopetusta ja vahvistaa sen asemaa, kiinnittää huomiota kieltenopettajien kelpoisuuteen ja työllisyystilanteeseen sekä parantaa kieltenopettajan ammatin arvostusta. 

Painopisteet vuonna 2018
SUKOLin strategia: 
SUKOL on
• moderni ja aktiivinen ammattilaisyhteisö
• ajankohtaisen tiedon lähde
• vakuuttava ja eri medioissa näkyvä viestijä 
• asiantunteva kouluttaja
• monipuolisen kieltenopetuksen puolestapuhuja.
SUKOL tarjoaa jäsenistölle:
• toimintaa hyvän ja monipuolisen kielenopetuksen puolesta
• uutta tietoa 
• mahdollisuuksia verkottumiseen
• kieltenopetuksen ilmiöitä: projekteja, hankkeita ja teemoja
• tukea kieltenopettajan työssä.
Mitä uutta vuonna 2018: 
61. toimintavuotensa aikana SUKOL
• jatkaa opiskelijajäsenille suunnattua mentorointiohjelmaa, jolla vahvistetaan jäsenten työhönpääsyä, ammatti-identiteettiä ja jäsenyyttä 
• käynnistää liiton sisäisen toiminnan kehittämisohjelman
• järjestää jäsenille Abitti-koulutuksia. 
Jäsenet, jäsenyhdistykset ja järjestön kehittäminen
Liiton sisäinen toiminta muodostuu erilaisista palveluista valtakunnallisille yhdistyksille, liiton piireille ja jokaiselle liiton jäsenelle. Yhteyksiä jäsenyhdistyksiin hoidetaan sähköpostilla, jäsenkirjeillä, jäsensivuilla ja liittokokouksissa. Puheenjohtaja tai hallituksen jäsenet vierailevat jäsenyhdistyksissä mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi käynnistetään kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on tukea jäsenyhdistysten toimintaa.
Liittokokousten yhteyteen varataan aikaa uusien ideoiden jakamiseen ja jäsenistön kouluttamiseen. 

Kieliyhdistysten kanssa järjestetään 3–4 kertaa vuodessa tapaaminen, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita. Hankitaan tapaamisiin asiantuntijoita kertomaan kieltenopetukseen liittyvistä aiheista. Tehdään yhteistyötä piiriyhdistysten kanssa. 

Yliopistojen opetusharjoittelijoita tavataan yhteistyössä piiri- ja kieliyhdistysten kanssa. 

Jatketaan hallituksen jäsenhankintaa suunnittelevan työryhmän toimintaa. Selvitetään jäsenhankintakampanjan uusia toteuttamistapoja. Etsitään uusia yhteistyökumppaneita jäsenetujen laajentamiseksi. Markkinoidaan liiton jäsenhankintamateriaalia jäsenyhdistyksille. Kehitetään materiaalia saadun palautteen perusteella.

Kollegakampanja toteutetaan syksyllä 2018. Lähetetään vuoden alussa jäsenhankintapostia aiempina vuosina eronneille jäsenille. 

Alennettua jäsenmaksua tarjotaan 1.8.–31.12.2018 liiton jäseneksi liittyville. Hallitus voi päättää muista tapahtumakohtaisista jäsenmaksualennuksista talousarvion puitteissa. 

Piiriyhdistysten koulutustoimintaa tuetaan piiristipendein. Kannustetaan piirejä tekemään koulutus- ja virkistysyhteistyötä toisten piirien kanssa.

Osallistutaan Kustannusosakeyhtiö Otavan oppimateriaalien markkinointitilaisuuteen ja pidetään yhteyttä myös muihin oppimateriaalituottajiin.



Edunvalvonta 
Liiton tehtävänä on seurata kieltenopettajien työn ja palkkauksen kehitystä kaikissa oppilaitosmuodoissa, vaikka varsinainen edunvalvonta tapahtuukin Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kautta. 

Liiton toimijat keskustelevat OAJ:n edustajien kanssa säännöllisesti edunvalvontaan liittyvistä ajankohtaisista asioista. Yksittäiset jäsenet voivat nostaa esille ajankohtaisia edunvalvontaan liittyviä asioita muun muassa jäsenyhdistysten tai liiton jäsensivuston keskustelupalstan kautta.

Liitto pitää yhteyttä OAJ:n kieltenopettajavaltuutettuihin. Muita vaikuttamiskanavia ovat OAJ:n hallitus, pedagoginen toimikunta, jossa on kaksi sukolilaista, ja Aineopettajaliitto, jonka hallituksessa on kolme liiton edustajaa. Liitto tekee tiivistä yhteistyötä Aineopettajaliitto AOLin kanssa aineenopettajien ammatillisen aseman parantamiseksi. 

Vuoden 2018 edunvalvonnalliset painopisteet: 
1. Vaikutetaan siihen, että myös perusopetuksen vuosiluokilla 1–9 kieltenopetuksesta vastaavat koulutetut kieltenopettajat. 

2. SUKOL seuraa aktiivisesti vuosiluokkien 7–9 kieltenopettajien työllisyystilanteen kehittymistä uuden tuntijaon käyttöönoton myötä. Vaikuttamistyön pohjana on vuonna 2017 toteutetun, yläkoulun opettajille suunnatun kyselyn tulokset. 

3. SUKOL seuraa verkko- ja etäopetuksen määrän kehittymistä, aineenopetuksen toteuttamista vieraalla kielellä ja kansainvälisten projektien toteuttamista ja niiden vaikutuksia opettajien työmäärään ja palkkaukseen. 

4. SUKOL pitää tärkeänä, että opiskelijoilla on oikeus saada opetusta tasavertaisesti. SUKOL nostaa esille lukion vähemmän luettujen kielten lähiopetustuntien määrän ja opettajien palkkauksen sekä muistuttaa ylisuurten opetusryhmien vaikutuksesta työmäärään. 

5. Liitto seuraa myös tarkkaan digitaalisen ylioppilaskokeen käyttöönoton vaikutuksia opettajien työmäärään. 

6. SUKOL viestii ammatillisen toisen asteen epäkohdista: lähiopetustuntimäärien väheneminen, ryhmäkokojen suurentuminen, opetuksen integroiminen ammatilliseen opetukseen ja tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrän lisääntyminen. 

7. SUKOL seuraa sähköisen oppi- ja arviointimateriaalin laadinnasta ja käytöstä opettajille aiheutuvaa työmäärää ja ottaa kantaa muun muassa opettajien tekijänoikeuksiin. Lisäksi liitto kiinnittää huomiota kieltenopettajan omien digitaitojen kehittämiseen, eri ohjelmien ja sovellusten hallitsemiseen ja monipuolisen arvioinnin tuomaan lisätyöhön.

8. SUKOL laatii kyselyn varhentamishankkeiden toteutuksista. 

9. SUKOL muistuttaa, että korkeakouluissa annettavan kieltenopetuksen painopisteen tulee olla kunkin asiantuntija-alan kielitaidon opetuksessa. Lisäksi liitto pitää kieliaineiden pääaineoikeuksien lakkauttamista monipuolisen ammattitaidon rajoittamisena. 

10. SUKOLin mielestä vapaan sivistystyön tulee säilyä vahvana toimijana, jonka tehtävänä on monipuolisen kielivarannon turvaaminen. Nyt monen vapaan sivistystyön opettajan työtä leimaa epävarmuus suunniteltujen kurssien toteutumisesta. 

11. SUKOL seuraa OAJ:n vuosityöaikakokeiluja ja niiden vaikutuksia kieltenopettajien työmäärään ja palkkaukseen. Kokeiluissa tulee ottaa huomioon kieltenopettajien lisääntynyt työmäärä.

Koulutuspolitiikka 
Liitto on hyvin huolissaan siitä, että kuntatalouden leikkaukset kohdistuvat yhä edelleen kieltenopetukseen. Kielivalinnat yksipuolistuvat, ja kieltenopetus keskittyy yhä enemmän taajamiin ja kaupunkeihin, mikä lisää koulutuksellista epätasa-arvoa. 

Liitto seuraa aktiivisesti koulutuspolitiikassa tapahtuvia muutoksia ja puuttuu siinä ilmeneviin epäkohtiin neuvottelemalla eri tahojen kanssa sekä kirjoittamalla lausuntoja ja kirjelmiä. 

Vuoden 2018 koulutuspoliittiset painopisteet: 
1. Seurataan kieltenopetukseen liittyvien hallitusohjelman tavoitteiden toteutusta (muun muassa varhentaminen, kieltenopetuksen alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamiseksi ja pääsykoeuudistus). 

2. Seurataan aktiivisesti uuden perusopetuksen tuntijaon vaikutusta kielivalintoihin ja kieltenopiskelumahdollisuuksiin. Vieraita kieliä tulee olla mahdollisuus opiskella monipuolisesti ja tasa-arvoisesti eri puolilla Suomea. Erityistä huomiota kiinnitetään alakouluissa kieliä opettavien opettajien kelpoisuuteen.

3. Seurataan aktiivisesti lyhyiden kielten tarjonnan toteutumista ja ajetaan laajan kielivalikoiman säilyttämistä lukioissa. Etsitään aktiivisesti keinoja tukea laajaa kieltenopiskelua lukiossa ja suomalaisten monipuolista kielivarantoa. Jaetaan kurssitarjonnan monipuolistamiseen liittyviä hyviä käytänteitä. Lisäksi liitto edellyttää, että verkko- ja etäopetuksella annettavaan opetukseen tulee sisältyä kontaktiopetusta. Seurataan digitaalisten ylioppilaskokeiden käyttöönottoa ja vaikutuksia kielten kirjoittajamääriin. Liiton tavoitteena on, että kieliopinnoista saadaan lisäpisteitä korkeakouluihin pyrittäessä.

4. Vaikutetaan siihen, että myös ammatillisessa koulutuksessa on mahdollisuus opiskella englannin ja ruotsin lisäksi muitakin kieliä. Kieltenopetuksen tulee säilyä kieltenopettajilla; sitä ei saa siirtää ammattiaineiden opettajien hoidettavaksi.

5. Ammattikorkeakoulujen kieltenopetuksessa tulee kiinnittää huomiota kieltenopetuksen ammatilliseen suuntautuneisuuteen. SUKOL nostaa esille kieltenopettajien ammatillisen osaamisen kehittämisen tärkeyden. 

6. Korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia laajennettiin 1.8.2016 alkaen lakimuutoksella, joka mahdollistaa sen, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat järjestää tutkintoihin sisältyvän kielten ja viestinnän opetuksen jatkossa yhdessä tai hankkia opetuksen toiselta korkeakoululta. SUKOL seuraa muutoksen vaikutuksia korkeakoulujen kieltenopetukseen. 

Tilastot
Edunvalvonta ja koulutuspolitiikan tekeminen edellyttävät sitä, että liitolla on käytössään ajantasaiset tilastotiedot. Jatketaan tilastojen keräämistä ja päivittämistä todellisen kielivalintatilanteen ja kieltenopettajien työllisyystilanteen selvittämiseksi. Tilastotietoja toimitetaan muun muassa opinto-ohjaajille, rehtoreille, viranomaisille, elinkeinoelämän edustajille ja tiedotusvälineille.
Yhteistyö
Liitto jatkaa aktiivista vaikuttamista ja yhteistyötä eduskunnan, opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, Ylioppilastutkintolautakunnan, LumA-keskuksen, Kesälukioseuran, Suomen Lukiolaisten Liiton ja pedagogisten järjestöjen kanssa. Liitto keskustelee säännöllisesti edellä mainittujen yhteistyötahojen kanssa ja valitsee edustajia eri yhteistyöjärjestöjen toimielimiin. Liitto pitää yllä yhteyksiä kaupan, teollisuuden ja talouselämän edustajiin kielitaidon merkityksen korostamiseksi.

Osallistutaan Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus SOLKIn koordinoimaan kielikoulutuspoliittiseen tutkimus- ja kehittämisverkostoon. Liitolla on edustaja SOLKIn neuvottelukunnassa.

Koulutus
Liitto järjestää täydennyskoulutusta kieltenopetuksen ja arvioinnin kehittämiseen liittyvistä asioista ja tiedottaa niistä jäsenilleen Tempuksessa, verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Koulutuksen erityisenä painopistealueena ovat vuonna 2018 uusien opetussuunnitelmien käytännön toteutukset ja sähköiset oppimis- ja arviointiympäristöt. Koulutuspäivien yhteyteen rakennetaan yrityselämäyhteistyötä, jonka laadinnasta vastaavat paikallisyhdistykset. 

Hallituksen asettama koulutustyöryhmä suunnittelee koulutusten teemat liiton linjausten mukaisesti. Koulutustoiminnalla palvellaan kaikkia jäsenryhmiä. Kehitetään edelleen koulutuspäivien sisältöä muun muassa asiakaspalautteen pohjalta. 

Kieltenopettajien täydennyskoulutustarpeita nostetaan esiin opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja yliopistojen edustajien kanssa käytävissä keskusteluissa.

Osallistutaan muiden pedagogisten järjestöjen kanssa Educa-messujen yhteyteen rakennettavaan Opettajan olohuone -osastoon, jossa opettajille järjestetään koulutusta ja tarjotaan mahdollisuus tutustua opettajajärjestöjen toimintaan. Liitto tuottaa ohjelmaa olohuoneeseen. Ohjelman suunnittelussa otetaan huomioon se, että Opettajan olohuone täyttää 10 vuotta vuonna 2018. 

Vuoden 2018 koulutuspäivät: 
• Educa 2018 – Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma 26.–27.1.2018
• Talvipäivät 2.–3.2.2018 Oulussa yhteistyössä Oulun seudun kieltenopettajat ry:n kanssa
• Syyspäivät 5.–6.10.2018 Turun seudun kieltenopettajat ry:n kanssa 
Viestintä
Viestinnän tavoitteena on tiedottaa liiton toiminnasta liiton jäsenille, yhteistyötahoille ja suurelle yleisölle. Siinä tuodaan esiin myönteisellä tavalla kieltenopettajien työtä ja kieltenopetusta sekä rohkaistaan monipuolisiin kielivalintoihin.

Liitto pitää aktiivisesti yhteyttä valtakunnallisiin viestimiin, jotta kieltenopetusta ja siihen liittyviä ilmiöitä käsiteltäisiin entistä positiivisemmassa valossa.

Keskeiset viestintäkanavat ovat verkkosivut (www.sukol.fi) ja jäsensivusto, jäsenlehti Tempus, sosiaalinen media (Facebook, Twitter, Instagram), suorat sähköpostit jäsenistölle sekä kannanotot ja kirjelmät. 

Jäsenyhdistyksille lähetetään jäsenkirjeitä. Liitto tuottaa tiedotusmateriaalia ja toimittaa sitä tiedotusvälineille. 

Vuonna 2018 liitto jatkaa sosiaalisen median käyttöä toiminnassaan ja toimintansa esittelyssä. 

Hallituksen jäsenet kirjoittavat SUKOLin blogiin. Myös jäsenistöä kannustetaan blogi- ja mielipidekirjoittamiseen. 

Tempus-lehti 
Tempus ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. 
Palkinnot ja tunnustukset
SUKOL valitsee ja palkitsee yhdessä Sanoma Pron kanssa jäsenistään vuoden kieltenopettajan. 

Liitto esittää kieltenopettajien kansainväliselle kattojärjestölle FIPLV:lle ehdokkaan FIPLV Award -palkinnon saajaksi. 

Liitto valitsee ja palkitsee yhdessä Otavan Kirjasäätiön kanssa Vuoden kieliteon. Palkinto annetaan teosta, jolla kielitaidon yhteiskunnallista merkitystä tuodaan positiivisella tavalla esille.

Kansainvälinen toiminta
Liitto kuuluu kieltenopettajien kansainväliseen kattojärjestöön FIPLV:hen (Fédération Internationale des Professeurs de Langues Vivantes) ja sen alajärjestöihin Nordic Baltic Regioniin (NBR) ja FIPLV Europeen. Liitto seuraa Grazissa sijaitsevan Euroopan nykykielten keskuksen kieltenopetuksen kehittämistyötä ja tiedottaa jäsenilleen ajankohtaisista asioista. Liitto osallistuu vuoden 2018 aikana muihin mahdollisiin kansainvälisiin, pääsääntöisesti ulkopuolisin varoin rahoitettaviin hankkeisiin.
Materiaalituotanto
Materiaalipalvelut hoitaa Sukol-Palvelu Oy. Vuoden 2018 aikana jatketaan koe- ja materiaalipalvelujen tuottamista ja Kieliä? – Kyllä kiitos! -tuotteiden myyntiä. Kieliä? – Kyllä kiitos! -tuotteita myydään WWW-sivuilla ja liiton tapahtumissa. 
Hallinto
Liittokokoukset:
• kevätliittokokous 21.4.2018 Helsinki
• syysliittokokous 24.11.2018 Helsinki
Hallitus:
• kokoontuu 6–9 kertaa
• perustaa tarvittavat työryhmät
• laatii toimintakertomuksen vuodelta 2017
• laatii toimintasuunnitelman vuodelle 2019 ja tavoiteohjelman vuosille 2019–2021
• kehittää liiton toimintaa.
Varainhankinta
Pääosa liiton tuloista tulee jäsenmaksutuotoista. Selvitetään uusia mahdollisuuksia hankkia rahoitusta.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje