9. luokan valtakunnallisten kokeiden tulokset 2018

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry on vuosikymmenten ajan tuottanut valtakunnallisia kokeita opettajien työn tueksi.

Tänä keväänä järjestettiin kokeet perusopetuksen 9. luokan oppilaille englannin, ruotsin, saksan, ranskan ja venäjän kielissä. Vuoden 2018 valtakunnalliset kokeet pidettiin huhtikuun aikana.

Kokeen kokonaispistemäärä oli 80. Vuoden 2018 kokeet ovat verrattavissa tunnuslukujen osalta vuoden 2017 kokeisiin. Alueellista pistejakoa ei laadittu tänä vuonna muista kuin A-englannin ja B-ruotsin kokeista pistetietojen vähäisen määrän vuoksi.

Vi har inte analyserat resultaten för svenskspråkiga prov eftersom så få poänglistor skickats in.

Esittelemme alla pistetiedot ja opettajapalautteen. Kiitämme kaikkia palautetta ja pistetietoja lähettäneitä opettajia. SUKOL kehittää valtakunnallisia kokeita edelleen saadun palautteen pohjalta.

A-englannin koe

A1- ja A2-oppimäärän opiskelleiden tulokset on yhdistetty tarkastelussa. Tulokset ovat 4932 oppilaalta. Kokeen keskiarvo koko maassa oli 54,38 (54,32 vuonna 2017). Tyttöjen keskiarvo 54,74 oli hieman korkeampi kuin poikien keskiarvo, joka oli 53,99 (vuonna 2017 tytöt 55,14 ja pojat 53,50).

Koetulosten keskihajonta oli 15,88 koko maassa (15,28 vuonna 2017). Poikien keskihajonta oli 16,49 ja tyttöjen 15,26 (vuonna 2017 pojat 16,04 ja tytöt 14,43).

Parhaaseen kymmenykseen pääsi saamalla kokeesta vähintään 73 pistettä (sama kuin vuonna 2017). Heikoin kymmenys sai kokeesta 31 pistettä tai alle (32 pistettä vuonna 2017). Parhaassa kymmenyksessä sekä tyttöjen että poikien alin pistemäärä oli 73 pistettä. Heikoimmassa kymmenyksessä poikien ja tyttöjen ero oli 3 pistettä tyttöjen hyväksi (tytöt 33 pistettä ja pojat 30 pistettä).

Erityispiirteitä aluehallintovirastojen toimialueittain: 

Lappi (lomakkeita 5 kpl, tulokset 190 oppilaalta)

Lapissa kaikkien oppilaiden keskiarvo oli 53,25 (50,67 vuonna 2017). Tyttöjen keskiarvo oli 53,79 ja poikien 52,69. Ero tyttöjen ja poikien välillä oli kaventunut viime vuosina (vuonna 2017 tytöt 55,66 ja pojat 51,11). Keskihajonta oli 16,35 (15,45 vuonna 2017). Tyttöjen osalta keskihajonta oli 14,37 ja poikien 18,17 (2017 tytöt 11,94 ja pojat 17,70). Tarkastelussa tulee ottaa huomioon lomakkeiden ja oppilaiden määrä.

Pohjois-Suomi (lomakkeita 5 kpl, tulokset 266 oppilaalta)

Pohjois-Suomessa kaikkien oppilaiden keskiarvo oli 52,27 (51,89 vuonna 2017). Tyttöjen keskiarvo oli 51,23 ja poikien hieman korkeampi 53,13 (vuonna 2017 tytöt 52,55 ja pojat 51,22). Keskihajonta Pohjois-Suomessa oli 15,90 (15,33 vuonna 2017). Tyttöjen keskihajonta oli 15,82 ja poikien 15,91 (2017 tytöt 14,55, pojat 16,03).

Itä-Suomi (lomakkeita 12 kpl, tulokset 732 oppilaalta)

Itä-Suomen tyttöjen ja poikien keskimääräinen tulos oli 51,82 pistettä (50,56 vuonna 2017). Poikien keskiarvo oli 51,19 ja tyttöjen hieman korkeampi 52,37 (vuonna 2017 tytöt 51,40, pojat 49,77). Pisteiden keskihajonta oli 15,74 (15,85 vuonna 2017). Tytöillä tulosten keskihajonta oli 15,79 ja pojilla 15,66 (2017 tytöt 14,84, pojat 16,71).

Etelä-Suomi (lomakkeita 36 kpl, tulokset 1886 oppilaalta)

Etelä-Suomessa tulosten keskiarvo oli 56,15, mikä oli maan paras alueellinen tulos (57,19 vuonna 2017). Tyttöjen keskiarvo oli 56,26 ja poikien 56,04. Sekä tyttöjen että poikien keskiarvo oli Etelä-Suomessa valtakunnallista tasoa korkeampi (2017 tytöt 57,45 ja pojat 56,91). Keskihajonta oli 15,23 (13,82 vuonna 2017). Tyttöjen keskihajonta oli 14,70 ja poikien 15,77 (2017 tytöt 13,46, pojat 14,17).

Länsi- ja Sisä-Suomi (lomakkeita 20 kpl, tulokset 990 oppilaalta)

Länsi- ja Sisä-Suomessa tulosten keskiarvo oli 52,55 (50,42 vuonna 2017). Tyttöjen keskiarvo 53,65 pistettä oli korkeampi kuin poikien keskiarvo 51,34 (vuonna 2017 tytöt 52,51 ja pojat 48,36). Keskihajonta Länsi- ja Sisä-Suomen alueella oli 16,85 (16,05 vuonna 2017). Tyttöjen osalta keskihajonta oli 15,99 ja poikien 17,66 (2017 tytöt 14,47 ja pojat 17,22).

Lounais-Suomi (lomakkeita 12 kpl, tulokset 868 oppilaalta)

Lounais-Suomen tulosten keskiarvo oli 55,76, joka oli maan toiseksi paras alueellinen tulos (56,35 vuonna 2017). Tyttöjen keskiarvo oli 55,94 ja poikien 55,57 (vuonna 2017 tytöt 57,22 ja pojat 55,51). Tulosten keskihajonta oli 15,34 (15,25 vuonna 2017). Tytöillä tulosten keskihajonta oli 14,59 ja pojilla 16,07 (2017 tytöt 14,66, pojat 15,75).

Opettajapalautetta A-englannin kokeesta

A-englannin koetta kiitettiin monipuolisuudesta niin aiheiltaan kuin tasoltaan. Kiitosta sai se, että mukana oli myös arkipäivän tilanteita ja reagointia. Erityisesti kirjoitelmatehtävän aiheita pidettiin hyvinä, ja ne mahdollistivat monipuolisen kielitaidon esiintymisen. Toisaalta osa palautetta antaneista koki kuullun ymmärtämisen tehtävän B haastavaksi intialaisaksentin takia. Kulttuuritehtävän vastausten valinnan mahdollisuuksia pidettiin hyvänä. S2-opplaiden tarpeita suomenkielisten tehtäväosien osalta tuotiin monessa palautteessa yhä enemmän esiin.

Ruotsin kokeet 

B-ruotsi

Vuoden 2017 B-ruotsin tulokset ovat 2379 oppilaalta. Kokeen keskiarvo koko maassa oli 48,93, kun se edellisenä vuonna oli 50,02. Erot tyttöjen ja poikien välillä pysyivät suurina: tyttöjen valtakunnallinen keskiarvo oli 54,702, kun taas pojilla vastaava luku oli 43,78 (vuonna 2017 tytöt 55,76 ja pojat 44,46). Keskihajonta oli 14,74 (15,68 vuonna 2017). Tyttöjen keskihajonta oli 12,84 ja poikien keskihajonta 14,75 (2017 tytöt 13,75 ja pojat 15,42).

Tyttöjen ja poikien tulosten ero korostui jälleen tarkasteltaessa heikoimmin ja parhaiten suoriutunutta kymmenystä. Heikoimmin suoriutunut kymmenesosa pojista sai korkeintaan 24 pistettä, kun taas heikoimmin suoriutunut kymmenesosa tytöistä sai korkeintaan 37 pistettä (vuonna 2017 pojat 22 ja tytöt 36). Tytöt pääsivät parhaaseen kymmenykseen vähintään 70 pisteellä, kun pojilla parhaaseen kymmenykseen pääsemiseen riitti 63 pistettä (2017 tytöt 72 ja pojat 65).

Erityispiirteitä aluehallintovirastojen toimialueittain:

Lappi (4 lomaketta, tulokset 109 oppilaalta)

Lapissa kaikkien oppilaiden keskiarvo oli 49,05 (49,38 vuonna 2017). Tyttöjen ja poikien keskiarvossa oli huomattava ero: tyttöjen keskiarvo oli 55,50, kun taas poikien keskiarvo oli 43,16 (vuonna 2017 tytöt 55,62 ja pojat 44,60). Tulosten keskihajonta oli 15,62 (14,65 vuonna 2017). Tyttöjen keskihajonta oli 13,52 ja poikien 15,07 (2017 tytöt 13,42 ja pojat 13,73). Tarkastelussa tulee ottaa huomioon lomakkeiden ja oppilaiden määrä.

Pohjois-Suomi (7 lomaketta, tulokset 215 oppilaalta)

Kaikkien oppilaiden keskiarvo oli 47,36 (49,77 vuonna 2017). Tyttöjen ja poikien välinen ero keskiarvossa oli merkittävä myös Pohjois-Suomessa, missä tyttöjen keskiarvo oli 54,00 ja poikien 40,27 (2017 tytöt 53,42 ja pojat 45,86). Keskihajonta oli 14,85 (14,88 vuonna 2017). Tyttöjen keskihajonta oli 12,84 ja poikien 13,51 (2017 tytöt 13,02, pojat 15,72).

Itä-Suomi (7 lomaketta, tulokset 287 oppilaalta) 

Itä-Suomessa kaikkien oppilaiden keskiarvo oli 48,76 (48,45 vuonna 2017). Tyttöjen keskiarvo oli 53,98 ja poikien keskiarvo 44,25. Tyttöjen ja poikien välinen keskiarvoero siis kaventui hieman edellisestä vuodesta (vuonna 2017 tytöt 55,20 ja pojat 42,38). Keskihajonta oli 14,06 (16,19 vuonna 2017). Tyttöjen osalta keskihajonta oli 12,27 ja poikien 13,95 (2017 tytöt 14,45 ja pojat 15,25).

Etelä-Suomi (17 lomaketta, tulokset 829 oppilaalta)

Kaikkien oppilaiden keskiarvo oli 49,64, joka oli edellisen vuoden tapaan maan paras alueellinen tulos vaikkakin se laski edellisvuodesta (53,00). Tyttöjen ja poikien välinen ero keskiarvossa oli merkittävä myös Etelä-Suomessa, missä tyttöjen keskiarvo oli 53,74 ja poikien 45,42 (vuonna 2017 tytöt 57,85 ja pojat 48,36). Pisteiden keskihajonta oli 14,57. Tytöillä keskihajonta oli 12,97 ja pojilla 14,91 (vuonna 2017 kaikki 14,98, tytöt 12,88 ja pojat 15,38).

Länsi- ja Sisä-Suomi (16 lomaketta, tulokset 537 oppilaalta)

Länsi- ja Sisä-Suomessa kaikkien oppilaiden keskiarvo oli 49,03 (49,86 vuonna 2017). Myös Länsi- ja Sisä-Suomessa tyttöjen ja poikien välinen ero keskiarvossa oli yli 10 pistettä tyttöjen hyväksi: tyttöjen keskiarvo oli 54,61 ja poikien 43,05 (2017 tytöt 55,66, pojat 43,83). Keskihajonta oli 15,23. Tytöillä keskihajonta oli 12,44, kun taas pojilla keskihajonta oli 15,67 (vuonna 2017 kaikki 15,61, tytöt 13,61, pojat 15,26).

Lounais-Suomi (9 lomaketta, tulokset 402 oppilaalta)            

Lounais-Suomessa kaikkien oppilaiden keskiarvo oli 46,89 (46,89 vuonna 2017). Tyttöjen ja poikien välinen ero keskiarvossa oli noin 10 pistettä tyttöjen hyväksi: tyttöjen keskiarvo 53,42 ja poikien keskiarvo 43,03 (vuonna 2017 tytöt 54,10, pojat 40,35). Keskihajonta oli 14,50. Tytöillä tulosten keskihajonta oli 13,25 ja pojilla 13,84 (vuonna 2017 kaikki 16,32, tytöt 15,01, pojat 14,62).

Opettajapalautetta B-ruotsin kokeesta 

B-ruotsin koetta pidettiin hyvänä kokonaisuutena ja tasoltaan sopivana. Erityisesti kiitosta sai kokeen viestinnällinen ote sekä kirjoitelma-aiheet. B-kuuntelun kuulutuksia pidettiin epäselvinä ja pisteitystä paikoin tiukahkona.

A-ruotsi

A-ruotsin kokeen tulokset olivat 10 oppilaitoksesta yhteensä 317 oppilaalta. A1- ja A2-oppimäärän suorittaneiden pisteitä tarkastellaan yhdistetysti. Kokeen keskiarvo koko maassa oli 48,89 pistettä (52,63 vuonna 2017). Ero tyttöjen ja poikien keskiarvossa kaventui toista vuotta peräkkäin: tyttöjen keskiarvo oli 51,33 pistettä ja poikien 45,81 pistettä (vuonna 2017 tytöt 55,62 ja pojat 48,34). 

Paras kymmenes sai vähintään 67 pistettä (edellisvuonna 69), ja heikoimmin pärjännyt kymmenys sai 31 pistettä tai alle (36 pistettä vuonna 2017). Tytöistä heikoin kymmenys sai 34 pistettä tai alle, kun taas pojista heikoin kymmenys sai 27 pistettä tai alle (vuonna 2017 tytöt 39 ja pojat 32). Tytöt pääsivät parhaaseen kymmenykseen vähintään 68 pisteellä ja pojat 65 pisteellä. Keskihajonta oli 14,29. Tyttöjen keskihajonta oli 13,71 ja poikien 14,41 (vuonna 2017 kaikki 12,56, tytöt 11,72, pojat 12,47).

Opettajapalautetta A-ruotsin kokeesta

A-ruotsin koe sai positiivista palautetta mitoituksesta, aiheiden ja tekstien ajankohtaisuudesta sekä monipuolisuudesta. Osa palautetta antaneista opettajista toivoi, että kokeen rakenneosio olisi ollut hieman laajempi.

Ranskan kokeet

A-ranska

Tulokset ovat 116 oppilaalta. Keskimääräinen pistetulos oli 54,93. Tyttöjen keskiarvo oli 56,69 ja poikien 51,71. Paras kymmenys sai vähintään 74 pistettä, kun taas heikoimmin pärjännyt kymmenys sai 37 pistettä tai alle. Keskihajonta oli 13,75. Tyttöjen keskihajonta oli 13,84 ja poikien 12,96. Tuloksia tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon oppilasmäärä. (Vertailua edellisvuoteen ei voi tehdä, koska silloin pistelomakkeita palautettiin liian vähän eikä valtakunnallisia jakaumia voitu siksi laskea.)

Opettajapalautetta A-ranskan kokeesta

A-ranskan koetta pidettiin mitoitukseltaan onnistuneena kokonaisuutena, ja erottelevuuttakin kiitettiin. Kulttuuriosio koettiin paikoin hankalaksi. 

B-ranska

Tulokset ovat 107 oppilaalta. Keskimääräinen pistetulos oli 58,06 (57,79 vuonna 2017). Tyttöjen keskiarvo oli 58,07 ja poikien 58,03 (2017 tytöt 57,13 ja pojat 60,57). Paras kymmenys sai vähintään 72 pistettä (edellisvuonna 73), kun taas heikoimmin pärjännyt kymmenys sai 45 pistettä tai alle (edellisvuonna 40). Keskihajonta oli 10,45 (12,45 vuonna 2017). Tyttöjen ja poikien keskihajonta oli lähellä toisiaan: 10,53 tytöillä ja 10,27 pojilla (2017 tytöt 12,39, pojat 12,31). Tuloksia tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon oppilasmäärä.

Opettajapalautetta B-ranskan kokeesta

Kokeen eri osia pidettiin yleisesti onnistuneina, ja kokeen koettiin vastaavan B-ranskan sisältöjä. 

Saksan kokeet

A-saksa

Saksan A1- ja A2-oppimäärän suorittaneiden tulokset ovat yhteensä 227 oppilaalta. Tuloksia tarkastellaan yhdessä.

Keskimääräinen pistetulos oli 56,96 (56,12 vuonna 2017). Tyttöjen ja poikien välinen ero oli 9 pistettä: tyttöjen keskiarvo oli 60,51 pistettä, kun taas poikien keskiarvo oli 51,54 (2017 tytöt 60,34 ja pojat 49,36). Paras kymmenys sai kokeesta 75 pistettä tai enemmän (72 vuonna 2017). Heikoimmin suoriutunut kymmenys sai 35 pistettä tai alle (38 vuonna 2017). Tytöt pääsivät parhaaseen kymmenykseen 76 pisteellä ja pojat 71 pisteellä (2017 tytöt 74, pojat 67). Heikoin kymmenys tytöistä suoriutui 40 pisteellä tai alle. Pojista heikoin kymmenys sai 29 pistettä tai alle (2017 tytöt 40, pojat 32). Keskihajonta oli 15,63. Tyttöjen osalta keskihajonta oli 13,97 ja poikien 16,44 (vuonna 2017 kaikki 13,32, tytöt 11,04, pojat 13,86).

Opettajapalautetta A-saksan kokeesta 

A-saksan koetta kiitettiin oppilaita lähellä olevista aihealueista, ja koetta pidettiin toimivana kokonaisuutena. Kuunteluosioita pidettiin paikoin haastavina.

B-saksa

B-saksan pistelomakkeita palautettiin niin vähän, ettei valtakunnallista jakaumaa voida tehdä. Keskiarvopistelukema 62 oppilaalta oli 53,94 pistettä. Lomakkeiden vähäisen palautusmäärän vuoksi lukema ei kuitenkaan ole tilastollisesti pätevä.

Opettajapalautetta B-saksan kokeesta

B-saksan koetta pidettiin B2-oppimäärää mittaavana, ja kuuntelut keräsivät kiitosta. Matkailusanaston runsasta esiintymistä pidettiin kuitenkin ongelmallisena, jos sattui, että juuri se aihealue oli oppilaalla huonosti hallussa.

B-venäjän koe

B-venäjän pistelomakkeita palautettiin niin vähän, ettei valtakunnallista jakaumaa voida tehdä. Keskiarvopistelukema 40 oppilaalta oli 48,25 pistettä. Lomakkeiden vähäisen palautusmäärän vuoksi lukema ei kuitenkaan ole tilastollisesti pätevä.

Opettajapalautetta B-venäjän kokeesta

B-venäjän koetta pidettiin B-oppimäärää mittaavana. Ensimmäinen kuunteluosio sai kritiikkiä pituudestaan.

Arvioinnista

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit erottelevat opintojen aikana suoritetun arvioinnin ja päättöarvioinnin. Päättöarvioinnin tehtävänä on antaa monipuolinen ja luotettava kuva oppilaan osaamisesta suhteutettuna perusopetuksen tavoitteisiin. Arviointi antaa myös tietoa oppilaan menestymisestä oppiaineen tavoitteiden saavuttamisessa.

SUKOLin koetta voidaan käyttää oppilasarvioinnissa, kun mitataan oppimistuloksia. Vaikka koe järjestetään yleensä peruskoulun päättövaiheessa, ei kyseessä ole päättökoe. Vuoden 2018 valtakunnallisten kokeiden tulokset kertovat, miten kokeet onnistuivat mittaamaan oppimistuloksia. 

Kokeiden laadinnasta vastasivat kokeneet perusopetuksen kieltenopettajat. Laadinnassa kiinnitettiin huomiota sisältöön, vaikeusasteeseen ja aihepiirien soveltuvuuteen 9. luokan oppilaille. Laadinnassa otettiin huomioon lainsäädäntö, opetussuunnitelman tavoitteet ja Opetushallituksen päättöarvioinnin kriteerit. 

Valtakunnalliset kokeet pidettiin huhtikuussa 2018. Koeaika oli 60 minuuttia. Kokeet sisälsivät seuraavat osiot: kuullun ja luetun ymmärtäminen, rakenne- ja sanastotehtävä, kirjoitelma ja kulttuurintuntemus. Lisäksi vapaaehtoisena osiona kokeissa oli oppilaan itsearviointi. Opettajat saivat kokeen yhteydessä pistelomakkeen, jossa kysyttiin taustamuuttujana koulun sijaintia (aluehallintoviraston toimialuetta). Opettajat korjasivat kokeet korjausohjeiden mukaisesti ja merkitsivät oppilaiden saamat kokonaispistemäärät (0–80 pistettä) pistelomakkeeseen. Poikien ja tyttöjen pistemäärät merkittiin eri sarakkeisiin. Lomakkeiden palautusmäärät vaihtelivat eri kokeissa. Lomakkeiden palautusmääriä ja kokeeseen osallistuneiden oppilaiden määriä on tarkasteltu edellä kielikohtaisten tulosten yhteydessä. Toivomme jatkossakin, että koulut lähettävät meille pitämistään kokeistaan pistejakaumatiedot, jotta tuloksien kehitystä voidaan seurata luotettavasti.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje